John Lennox: ”Kohtaa epäilyksesi”

 

Viime viikonlopun Apologiaforumin pääpuhujana oli Oxfordin yliopiston matematiikan professori John C. Lennox. Kristinuskon puolestapuhujana tunnettu Lennox neuvoo Uudelle Tielle antamassaan haastattelussa, mitä epäilysten kanssa kannattaa tehdä.

Evoluutiobiologi Richard Dawkins, kosmologi Stephen Hawking, Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer, kirjailija Christopher Hitchens… Siinä muutama vaikutusvaltainen herra, joiden kanssa John C. Lennox on joko väitellyt tai joiden ajatuksia hän on kommentoinut kirjoissaan viime vuosina.

Matematiikan professorina Oxfordin yliopistossa toimiva Lennox tietää, että tiede ja usko eivät ole ristiriidassa keskenään, monista uusateistien perusteluista huolimatta. Lennox vieraili viime viikonloppuna Suomessa puhumassa muun muassa uskon ja tieteen suhteesta.

– Kaksi suurta väärinkäsitystä ovat se, miten ihmiset ymmärtävät Jumalan, ja se, miten he ymmärtävät tieteen. Jumala kuvitellaan ”aukkojen Jumalaksi” ja tieteen luullaan selittävän kaikki, John Lennox sanoo.

Apologiaforumin puheessa lauantaina hän selitti seikkaperäisesti ajatusta aukkojen Jumalasta. Sellaisen näkemyksen mukaan Jumalalla selitetään jotain ilmiötä, johon ei vielä tunneta tieteellistä selitystä. Niinpä esimerkiksi ukkosenjumalalla selitettiin aikaisemmin sitä, mistä salamointi johtuu. Tieteen kehityksen myötä salamoinnin selittäminen ukkosenjumalan vihanpurkauksena käy kuitenkin turhaksi.

Raamatun Jumala ei kuitenkaan ole tällainen aukkojen Jumala, vaan koko maailmankaikkeuden ikuinen Luoja ja ylläpitäjä. Tiede ei siis ole ristiriidassa Raamatun Jumalan kanssa. Eihän auton moottorin mekaniikan selityskään ole ristiriidassa sen selityksen kanssa, että moottorilla on suunnittelijansa.

 

Media suosii uusateisteja

Niin sanotut uusateistit ovat viime vuosina hyvin äänekkäästi vastustaneet uskontoja ja erityisesti kristinuskoa. Uusateistien mukaan uskonto on paitsi valheellista, myös vaarallista. John Lennox pitää tärkeänä, että uusateistien väitteisiin vastataan julkisesti.

– He eivät ole kaikkein terävimpiä ateisteja, mutta he ovat kaikkein vaikutusvaltaisimpia. Media on antanut heille suunnattoman kulttuurillisen auktoriteetin, koska he sanovat niitä asioita, joita ihmiset haluavat kuulla.

Syvällisesti ajattelevien kristittyjen ei ole Lennoxin mielestä helppo saada ääntään kuuluviin valtamediassa.

– Se ei ole ollenkaan tasapuolinen kenttä, mikä surettaa minua. Media haluaa nostaa esiin joidenkin äärikristittyjen näkemyksiä, joita ateistien on helppo ampua alas. Media ei ole kiinnostunut keskustelusta, jossa esitetään perusteluja. Meidän pitäisi muuttaa se, mutta en tiedä, kuinka se tehdään.

 

Usko perustuu todisteisiin

John Lennoxin mukaan uusateistit määrittelevät sanan ”usko” uudelleen. Heille usko on sitä, mitä tavallisesti kutsuttaisiin sokeaksi uskoksi, siis uskoksi vailla todisteita tai jopa vastoin todisteita. Lennoxin mukaan usko voi kuitenkin olla myös perusteltua, silloin kuin se perustuu todisteisiin. Ja tällaista kristillinen usko juuri on. Mutta eivätkö monet kuitenkin tule uskoon aivan joistain muista syistä kuin todisteiden pohjalta?

– Mutta ne ovat kuitenkin syitä, Lennox huomauttaa.

– Nuo syyt tarjoavat todisteita. Esimerkiksi Britanniassa monet tulevat uskoon ystävyyden kautta. He näkevät todisteita ystäviensä elämässä. Todisteet eivät ole vain loogisia argumentteja. Myös puolisoiden välinen rakkaus tai luottamus ystävään perustuvat todisteisiin, vaikka tällaiset todisteet ovat hienosyisempiä kuin loogiset argumentit.

John Lennox sanoo, että ensimmäinen todiste kristinuskon totuudesta oli hänelle hänen vanhempiensa elämä, se, miten he elivät, ajattelivat ja puhuivat. Hän myös oppi heiltä kriittisen ajattelun taidon ja uskon perustelut jo kauan ennen kuin oli opiskellut niitä yliopistossa.

 

Etsi joku, jolla on vastaus

John Lennoxin mukaan seurakuntien suuri virhe on se, että ne eivät useinkaan anna eväitä selittää, miksi me uskomme niin kuin uskoimme. Toisin oli varhaisessa kirkossa, jolloin kristityt kohtasivat pakanamaailman. Monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa länsimaisessa yhteiskunnassa uskon perusteluja ei kuitenkaan voi välttää. Kuten ei epäilyksiäkään.

– Älä teeskentele, ettei sinulla ole epäilyksiä. Kohtaa ne. Ja jos sinulla on todellinen uskoa koskeva kysymys, etsi siihen vastaus. Etsi joku, jolla on vastaus, Lennox rohkaisee epäilevää.

– Varmista myös, että sinulla on ei-kristittyjä ystäviä, ja puhu heidän kanssaan. Älä saarnaa, vaan kysy heiltä kysymyksiä. Ota selvää, mitkä ovat heidän kysymyksiään ja koita vastata niihin. Silloin niistä tulee todellisia sinulla. Niin moni kristitty elää ghetossa ja tyhjiössä. Heillä ei ole mitään tekemistä maailman kanssa, hän jatkaa.

Eräs ongelma on myös se, että kristityillä tuntuu olevan vastaukset kaikkiin kysymyksiin.

– Tärkeintä on kuitenkin oppia sanomaan ”en tiedä”.

 

Epäilys on ainainen ystävä

Kristityssä perheessä kasvanut Lennox kertoo, ettei hän koskaan ole joutunut syvän älyllisen kriisin partaalle, jossa usko olisi katoamassa pimeyteen. Mutta epäilykset ovat ainainen ystävä.

– Käytän kaiken aikani sen miettimiseen, onko kristinusko totta. Sillä tavallahan opitaan. Kun puhutaan epäilyksistä, ihmiset ajattelevat usein vajoamista johonkin mustaan aukkoon, johon kaikki katoaa. Mutta epäilys, latinan dubitare, tarkoittaa kahden mielipiteen välillä olemista. Olen viettänyt suurimman osan elämästäni kyseenalaistamalla uskoani ja selvittämällä sen vastakohtaa.

Apologiaforum järjestettiin Kansanlähetysopistolla Ryttylässä 25.–27. huhtikuuta. Osallistujia oli tänä vuonna noin 300.

 

Lue lisää juttuja uskon puolesta joka viikko Uusi Tie -lehdestä. Tilaa lehti tästä.