Jeesus kyllä – entä Raamattu?
”Kristityille viimeinen sana on Jeesuksella, ei Raamatulla.” Tämän ajatuksen kuulee keskusteluissa silloin tällöin. Vuosia sitten kouluvierailun aikana eräs opiskelija kyseli keskustelun aikana: ”Te puhutte aivan kuin Raamattu olisi teille kristityille kauhean tärkeä. Eikö se Jeesus ole teille kaikkein tärkein?”
Aiheellinen kysymys. Vastaukseni sisälsi kaksi asiaa. Ensinnäkin täytyy kysyä, mistä me lopulta tiedämme jotakin varmaa Jeesuksesta? Kaikki olennainen tietomme Jeesuksesta perustuu Raamattuun. Ilman Raamattua emme tietäisi Jeesuksesta juuri mitään muuta kuin, että hän oli olemassa. Emme tietäisi niitä ratkaisevia asioita hänen elämästään, opetuksestaan ja merkityksestään, jotka opimme Raamatusta, nimenomaan Uudesta testamentista. Toiseksi, juuri Jeesus on se, joka ohjaa meitä sitoutumaan Raamattuun. Hän itse valtuutti Uuden testamentin apostolit opettamaan meitä sellaisella arvovallalla, että heidän opetuksensa hylkääminen on sama kuin Jeesuksen itsensä hylkääminen.
Kristinuskossa Jeesuksen ja Raamatun asettaminen vastakkain ei onnistu alkuunkaan. Jos näin tehdään, päädytään johonkin aivan muuhun kuin kristilliseen uskoon. Jos Raamatun opetukset eivät saa määritellä, mitä me Jeesuksesta ja uskosta ajattelemme, silloin sen tekee joku muu, tai me vain itse luomme itsellemme sopivan Jeesuksen ja sopivan uskon.
Kristinuskossa Jeesuksen ja Raamatun asettaminen vastakkain ei onnistu alkuunkaan.
Tämä voi ensi kuulemalta tuntua helpottavalta. Mutta siinä on yksi suuri ongelma. Tällaisella itse luodulla uskolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kuuluisa uskon puolustaja J. Gresham Machen kirjoitti jo vuonna 1924, että ”todellinen auktoriteetti liberalismissa voi olla vain […] yksilön kokemus; totuus voi olla vain se, mikä ’auttaa’ yksilöä. Sellainen auktoriteetti ei tietenkään ole mikään auktoriteetti ollenkaan.”
Jos ihminen haluaa oppia tuntemaan todellisen elävän Jumalan ja päästä todelliseen yhteyteen hänen kanssaan, hänen täytyy tulla sisälle siitä ainoasta ovesta, jonka Jumala on avannut meille. Tästä ovesta kerrotaan Raamatussa, mutta se avautuu vain sille, joka suostuu kuuntelemaan. Sen näkemyksen taustalla, että kaikki erilaiset opit ja käsitykset Jumalasta ja Jeesuksesta ovat vain ihmisten omia luomuksia, on ajatus, että kukaan ei lopulta voi tietää mitään varmaa Jumalasta. Koska meillä ei lopulta ole mitään Jumalan omaa ilmoitusta ihmiskunnalle. Jumala ei ole itse puhunut, koskaan eikä missään.
Raamattu esittää jotakin aivan muuta. Raamatun mukaan Jumala on ilmoittanut itsensä henkilökohtaisesti tulemalla Jeesuksessa ihmiseksi, yhdeksi meistä. Hän on myös puhunut meille Raamatussa ymmärrettävästi ja selvästi. Näin ollen kaikki puheet itse luodusta uskosta, tai jostakin muusta Jeesuksesta kuin siitä, josta Raamattu kertoo, ovat yksinkertaisesti kapinaa Jumalan ilmoitusta vastaan ja epäjumalanpalvelusta.