”Huusin Jumalalle, onko tämä jokin vitsi” – Ensin Anulta lähtivät hiukset, sitten löytyi liuta synnynnäisiä sairauksia

Uskonnonopettaja Anu Laineen kaulassa roikkuu suurehko risti. Opettaja näyttää värinsä.

Anu pitää Jeesuksen puolella -nimistä blogia. Siinä hän kertoo tarinansa, johon liittyi ikävuosina 16–30 terveyshuolia.

– Ensin lähtivät hiukset, nyt 33-vuotias Anu kertaa sairastumistaan.

Kyseessä oli autoimmuunisairaus. Pian hiukset kasvoivat takaisin.

Lukion jälkeen teologian opintojen aikana omituinen päänsärky alkoi vaivata. Löytyi kaksi neurologista sairautta: Chiarin tyypin 1 epämuodostuma, jossa ”pikkuaivot ovat pudonneet niska-aukkoon” ja syringomyelia, jossa ”selkäydinkanavaan on muodostunut nesteontelo”. Jälkimmäinen voi johtaa halvaantumiseen.

– Minun kohdallani oireet alkoivat pikkuhiljaa hävitä. Ne ovat pysyneet poissa, Anu kertoo.

”Onko tämä jokin vitsi?!”

Parin terveen vuoden jälkeen vuonna 2011 Anu Laine heräsi eräänä aamuna painon tunne rintakehän päällä.

– Jos nousin ylös, tuntui kuin olisin tehnyt juoksulenkin. Jouduin etenemään kontaten.

Anu meni taksilla päivystykseen. Lääkäri epäili ”lihasjäykkyyttä”. Oireet eivät hävinneet. Koiraa lenkittäessä sattui niin, että Anu pelkäsi pyörtyvänsä. Seuraava lääkäriaika olisi parin viikon päästä.

– Kun pääsin lääkäriin, selvisi että toinen keuhkoni on kasassa. Minulla oli ilmarinta.

Anulle asennettiin dreeni, jolla imettiin ylimääräinen ilma pois. Keuhkoja kuvatessa löydettiin synnynnäinen poikkeama, niin sanottu bulla. Välillä Anu kävi kotona mutta joutui palaamaan sairaalaan, kun ilmarinta uusiutui. Dreeni jouduttiin laittamaan monta kertaa, ja se oli kivuliasta.

–  Huusin Jumalalle, että onko tämä jokin omituinen vitsi.

Sairaalakeikkoja tuli useita.

–  Keuhkoni leikattiin. Siitä on 11 vuotta. Muistona on viisi arpea kyljessä. Kipuja ei ole enää ollut.

– Myöhemmin löydettiin vielä mahahaava.

–  Ja akillesjänne meni poikki.

Sairastamisten aikana tunteet heittelivät.

– Oli vihan hetkiä ja heräsi miksi-kysymyksiä. Toisaalta minulla oli luottamus Jumalaan. Jumalan suunnitelma toteutuu usein kipujen kautta, Anu pohtii.

Kärsimyksen ongelmaan on vastaus

Sairastaessaan Anu Laine etsi lohtua Vanhan testamentin Jobin kirjasta. Se kertoo Job-nimisestä miehestä, joka menetti kaiken: omaisuutensa, läheisensä ja terveytensä. Jobin kirja ei ratkaise kärsimyksen ongelmaa, mutta se paljastaa, että Jumala on hyvä ja hänellä on kaikki valta. Anu ajattelee, että vastaus kärsimyksen ongelmaan on Jeesus itse, sairauden tuttava.

Anu kertoo, että hänen suhtautumisensa ­Raamattuun on muuttunut aivan viime vuosina. Teologian opiskelijana hän oli omaksunut tieteellisen tutkimuksen näkökulman Raamattuun.

– Eksegetiikassa on yleinen ajatus, että Raamattu ei välttämättä ole Jumalan sanaa, vaan se on ihmisten kokoama ja sisältää virheitä.

Pari vuotta sitten Anu keskusteli näistä ajatuksista isänsä kanssa ja tuli lukeneeksi C.S. Lewisin kirjan Suuri avioero.

– Jotenkin kirkastui, että minulla on vain ihmisen ymmärrys. Jos puhun vaikka oikeudenmukaisuudesta, käsitykseni on rajattu. Jumala yksin tietää, miten hänen hyvyytensä toteutuu.

Jossain vaiheessa Anu ajatteli, ettei hän usko Raamattuun vaan Jeesukseen. Enää hän ei sanoisi niin.

– Jeesus on hindujen ja muslimienkin mukaan hyvä tyyppi. Raamattukysymys ratkaisee.

Siis se, onko Raamattu kokonaan Jumalan sanaa.

–  Minusta poistui Raamatun arvostelu. Halusin ottaa sanan sellaisena kuin se on.

Anu arvioi, että sairastelulla oli varmaankin osansa siinä, että hän asettui uudelleen ”Sanan alle”.

– Minua kiehtoo ristinteologia. Jumala on läsnä kärsimyksessä ja kohtaa meitä sen kautta.

– Suurin vaikutus oli kuitenkin sillä, että aloin lukea Raamattua päivittäin. Siihen sisältyy ­valtava siunaus.

Piditkö jutusta? Jaa artikkelia sosiaalisessa mediassa ja tilaa Ilon Aikaa edulliseen nippuhintaan jaettavaksi täällä.