Etelä-Afrikka päätti sallia viljelysmaiden pakkolunastuksen ilman korvausta

Päätös kiristää välejä maan eri väestöryhmien kesken, joista suurin osa on kristittyjä.

Helmikuussa että Etelä-Afrikan parlamentti äänesti uuden maareformin ja perustuslain muuttamisen puolesta. Toteutuessaan muutos sallii valtion pakkolunastaa viljelysmaita ilman korvausta silloin, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Aloite lähti perustuslakiasiantuntijoiden tutkittavaksi ja sen on määrä palata parlamentin käsittelyyn elokuussa.

Etelä-Afrikassa suurin osa viljelysmaasta on valkoisten buurimaanviljelijöiden hallussa. Osa viljelyksistä on heidän hallussaan valkoisten etuja ajaneen apartheid-hallinnon ajalta, osa brittien siirtomaavallan aikana väkivalloin toteutettujen väestönsiirtojen vuoksi ja osa on ollut alun perinkin asumatonta autiomaata, jonka buurit muuttivat viljelyskelpoiseksi.

Vuonna 1994 Nelson Mandelan johdolla valtaan noussut ja tähän päivään saakka hallinnut Afrikan kansalliskongressi-puolue (ANC) on yrittänyt toteuttaa ”halukas myyjä – halukas ostaja”-käytäntöä, jossa 30 prosenttia viljelysmaasta pyrittäisiin siirtämään mustille rahallista korvausta vastaan. Mandelan tavoitetta ei ole saavutettu. Lisäksi viljelysmaa on monin paikoin jäänyt hunningolle, kun uudet omistajat eivät ole olleet tarpeeksi ammattitaitoisia vaativassa, vähäsateisessa ilmastossa.

Omistuksen siirtoja on perusteltu väestöryhmien välisten historiallisten vääryyksien oikaisuilla. Monet näkevät helmikuisen päätöksen taustalla myös esimerkiksi vasemmistolaisen ANC:n oman suosion laskun ja vastaavasti populistisen ja radikaalimarksilaisen Economic Freedom Fighters -puolueen (EFF) suosion nousun. EFF on vaatinut pakkolunastusta ilman korvausta voimakkaasti ja juuri se teki puheena olevan lakialoitteen, jonka ANC hyväksyi. EFF sai ensimmäisissä vaaleissaan vuonna 2014 reilun kuuden prosentin kannatuksen parlamenttiin, ja kasvatti kunnallisvaaleissa 2016 suosiotaan kahdeksaan prosenttiin.

EFF-puoluetta johtaa ANC:n entinen nuorisojärjestön johtaja Julius Malema, joka on saanut tuomioita esimerkiksi Etelä-Afrikan vihapuhelainsäädännön rikkomisesta. Tunnetuin tuomioista tuli ”Tapa buuri” – nimisen mustien apartheid-ajan taistelulaulun laulamisesta puolueen eräässä kokouksessa. Samaan aikaan Etelä-Afrikan buuriväestö on protestoinut äänekkäästi sitä, ettei hallitus tee tarpeeksi heidän mukaansa lisääntyneiden maanviljelijöiden murhien pysäyttämiseksi. Murhien luotettava tilastointi on osoittautunut vaikeaksi, joskin buurien edustajat puolestaan syyttävät korruptoitunutta valtiota ja poliisia tiedonkeruun laiminlyönnistä.

Kansainväliset reaktiot heittelevät laidasta laitaan

Kansainvälisen lehdistön ja poliitikkojen reaktiot lain muutokseen ovat olleet vaihtelevia riippuen kunkin poliittisesta linjasta. Wall Street Journalin toimituksen johto arvostelee lainmuutosta sosialistiseksi ja sen mahdollisia vaikutuksia maan talouteen. Se varoittaa esimerkiksi naapurivaltio Zimbabwessa vuosituhannen vaihteessa Robert Mugaben aikana toteutetusta viljelysten pakkolunastuksesta, joka vei maan talouden ja ruuan tuotannon kuralle.

The Conversation -lehdessä kirjoittava Johannesburgin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Steven Friedmanin taasen toppuuttelee talouden romahdusta povaavia reaktioita, sillä hänen mukaansa maakiistassa ei ole kyse taloudellista merkitystään menettäneestä viljelystä, vaan ennen kaikkea symbolisesta vääryyksien korjaamisesta.

Australian sisäministeri Peter Dutton puolestaan ehti lakimuutoksen vanavedessä ehdottaa nopeutettua maahanpääsyä hänen mukaansa vainotuille buurimaanviljelijöille. Lausunto kuitenkin johti sanasotaan maiden hallitusten välillä ja lopulta Australian pääministerin pahoitteluihin, raportoi The New York Times.

Suomessa Iltalehti uutisoi puolestaan liikemies Peter Fryckmanin kansainvälisesti melko harvinaisesta näkemyksestä, jonka mukaan lakimuutos voisi johtaa jopa sisällissotaan.

Mitä mieltä lähetysjärjestöjen yhteistyökumppanit ovat?

Suomen ev. lut. kirkon lähetysjärjestöillä Etelä-Afrikassa toimintaa on tällä hetkellä ainakin Suomen Lähetysseuralla. Sen yhteistyökumppanina on KwaZulu-Natalin provinssin kristillinen neuvosto (KZNCC). Uusi Tie sai Lähetysseuran kautta KZNCC:ltä sekä Etelä-Afrikan kirkkojen neuvostolta (SACC) lausunnon lakimuutoksesta.

Molemmat tahot korostavat, että ”maakysymys” on rodullisesti pahoin jakautuneessa Etelä-Afrikassa voimakkaasti tunteita herättävä ja ihmisiä jakava asia, myös mustan väestön sisällä.

SACC:n kannanotossa 20.3. pääsihteeri, episkopaalien piispa Malusi Mpumlwana sanoo, että järjestön johtajat eivät ole keskustelleet vielä suoraan itse lakimuutoksesta. Hän kuitenkin tähdentää, että perustuslain muuttaminen ei ole niin nopea prosessi kuin joistain uutisista on saanut kuvan, ja vielä ensi elokuussa lakia tuskin saadaan läpi. Mpumlwanan mukaan lain taustalla on lisäksi monia maan sosiaalisia ongelmia, kuten nuorisotyöttömyyden ”tikittävä aikapommi”: maan 15-24-vuotiaista työttömänä on 27 prosenttia.

KZNCC suhtautuu lakimuutokseen varovaisen kriittisesti. Se esimerkiksi tähdentää, että ”ilman tehokasta uudelleenasuttamisen tukea, lakimuutos vaarantaa maan ruoan saatavuuden” ja että vaikka ”maan uudelleenjakaminen voi olla poliittisesti järkevää”, niin samaan aikaan omistusoikeuden perustuslaillinen turva on tärkeä säilyttää. Neuvoston huoliin kuuluvat myös esimerkiksi maanviljeliöiden murhat sekä se, että 34 prosenttia maasta provinssissa on valtion Ingonyama-trustin hallussa, johon liittyy KZNCC:n mukaan paljon tarpeetonta byrokratiaa ja naisten ja lasten oikeuksien vähättelyä.