Auttaako self help?

Niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla itsensä auttamisesta on tullut trendi. Myyntitilastoissa korkealle kipuavat kirjat, jotka ohjaavat meitä parempaan elämään. Voiko Raamatun rinnastaa näihin elämänhallinnan oppaisiin? Mitä annettavaa sillä on self helpin ystäville?

5 vinkkiä, joilla parannat ruokavaliotasi. 7 tapaa, jotka kehittävät kommunikaatiota parisuhteessa. Muista tämä joka päivä, ja arjestasi tulee onnellisempaa. Tämänkaltaiset otsikot kuulostavat monien­ korvaan tutuilta. Ne kaikki perustuvat self helpiin, vaikka sitä ei tulisi edes ajatelleeksi. Suoraan käännettynä käsite tarkoitta itseapua tai oma-apua. Sen ytimessä on muutos: miten juuri minusta voi tulla parempi ihminen.

Terapeutti ja kouluttaja Päivi Niemi näkee self help -kiinnostuksen monin tavoin tervetulleena ilmiönä.

– Hyvä piirre on se, että ollaan nöyriä oppimaan uutta. Innostun sellaisesta, koska usein tuntuu siltä, etteivät ihmiset halua parantaa elämäänsä. He elävät esimerkiksi kurjissa ihmissuhteissa tekemättä mitään asialle.

Hän iloitsee siitä, että ny­kyään ei ole häpeä tunnustaa kaipaavansa apua. Kulttuuri on muuttunut sellaiseksi, jossa voi myöntää tarvitsevansa keinoja elämänhallintaan. Varjopuolena on passivoituminen: minun täytyy ostaa self help -kirja, että voin elää elämääni.

– Jos Iltalehden sivuilla tai Facebookissa pyörii ohje, että näin syöt jäätelön, mietin, kuinka tyhmänä minua oikein pidetään.

Niemen mielestä maalaisjärjen käyttöä ei tarvitse unohtaa, vaikka onkin luvallista olla apua tarvitseva.

Kirjat eivät
korvaa ihmistä

Seminaarien, kurssien ja oppaiden kautta voi päästä pitkälle elämän laadun parantamisessa. Niissä käännetään faktatietoa helpommin ymmärrettävälle kielelle. Näin on tehty muun muassa Päivi Niemen tuoreessa kirjassa Hyvää mieltä ja tunnetaitoja (Päivä 2015).

– Monet ovat pulassa omien tunteidensa kanssa, koska he eivät ymmärrä niitä. Kun joku kertoo, että viha tuntuu tältä, se voi olla helpottava tieto.

Self help -kirjoissa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään tiedon tankkaamisesta, vaan niissä tuodaan esiin myös käytäntö. Niemen kirjassa tämä tarkoittaa esimerkiksi keinoja ehkäistä tai rauhoittaa pelkoa.

– Keskeistä on, miten voit itse auttaa itseäsi, ennen kuin tarvitsee mennä ammattiauttajalle. Keinon löytäminen on kultaakin kalliimpi asia. Mutta aina self help ei auta, vaan täytyy hakea järeämpiä keinoja, joista yksi on ammattiapu.

Niemi myös korostaa, ettemme self helpin vuoksi saisi lakata kääntymästä toisten ihmisten puoleen vaikeiden asioiden kanssa. Kirjat eivät voi korvata ihmistä.

– Esimerkiksi surun kanssa on tarkoitus turvautua toiseen ihmiseen.

Raamattu on täynnä
tunnetaitoja

Self help saa toisinaan hengellisiä ulottuvuuksia. Joissakin aihetta käsittelevissä kirjoissa tai sivustoilla onnellisempaa elämää rohkaistaan tavoittelemaan vaikkapa enkeliterapialla tai yksisarvishoidoilla. Tällainen hömppähengellisyys ei ole lyönyt Suomessa läpi niin hyvin kuin Amerikassa, mutta täältäkin sen kuluttajia löytyy. Varsinkin naisten parista, nuoresta aikuisesta keski-ikään.

Pelastus on yksin armosta.
Ei ole mitään self helpiä pelastukseen.

Kristinuskoa harva tulee liittäneeksi self helpiin. Siinä kun keskeistä ei ole ihmisen teot vaan Jumalan. Mutta mitä kristinusko voi tarjota elämänhallintaan? Löytyykö Raamatusta apua? Päivi Niemen vastaus on: kyllä.

– Raamattu on esimerkiksi täynnä tunnetaitoja, jos ne osaa kaivaa sieltä. Se antaa tunteille luvan: niiden purkamiselle, ihmettelemiselle, ilmaisemiselle. Kaikelle sille, mikä suomalaisille on vaikeaa.

Terapeutin mukaan Raamatulla voi nähdä myös yhteyden kognitiiviseen psykoterapiaan. Kognitiivisessa terapiatyöskentelyssä kohteena ovat muun muassa haittaa tuovat ajatukset. Raamatussa puhutaan paljon siitä, miten meidän tulisi ajatella paremmin, kääntää katse menneestä eteenpäin.

– Se antaa myös ohjeita siihen, miten voimme auttaa lähimmäistä.

Taivaassa ei tarvita
self helpiä

Raamattu ei kuitenkaan ole kirja, joka lupaisi ihmisille vain hohdokasta taivalta maan päällä. Vaikka on paljon keinoja, joiden avulla elämän voi saada maistumaan lahjalta eikä taakalta, ihmiselämään liittyy aina myös kärsimystä ja lopulta me kaikki kuolemme.

Päivi Niemi myös huomauttaa, että kristillisyydestä yritetään usein siivilöidä valo, kauneus, rakkaus ja siunaus, mutta kokonaisuutena, kaikkine rajoituksineen, se ei kelpaa.

– Ihmiset haluavat hyvät oivallukset, mutta eivät sitä, että kristillisyyden nimisissä tullaan sanomaan, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei. Toisaalta joidenkin muiden asioiden kanssa suostutaan isoihin ikeisiin.

Loppupeleissä kristillinen näkemys elämään on vapauttava. Ei tarvitse tulla paremmaksi ihmiseksi päästäkseen taivaaseen.

– Pelastus on yksin armosta. Ei ole mitään self helpiä tai muita keinoja pelastukseen. Taivaassa ei myöskään tarvita enää itseapu-oppaita, Niemi vakuuttaa.