Ateistista propagandaa televisiossa pääsiäisenä
Yle TV1 kruunasi pääsiäisen lähettämällä tunnettujen uusateistien ykkösketjuun kuuluvien Richard Dawkinsin ja Lawrence Kraussin tähdittämän ohjelman Uskonnottomat. Ohjelmassa ei millään muotoa jäänyt epäselväksi näiden miesten ateismi eikä heidän halveksuntansa uskontoa kohtaan. Argumentaation huono taso ja yksipuolisuus olivat aivan omaa luokkaansa tässä lähinnä ateistiseksi julistukseksi luokiteltavassa ohjelmassa. Ainoita virkistäviä kohtia oli, kun Dawkins myönsi täyden yliopistosalin edessä, että on todellakin vastoin järkeä uskoa – niin kuin hän ja Lawrence sanoivat uskovansa – maailmankaikkeuden syntyneen kirjaimellisesti tyhjästä.
Tämänkaltaiset myönnytykset kuuluvat niihin, jotka ovat saaneet useita ihmisiä jopa kiinnostumaan tosissaan uskosta lukiessaan Dawkinsin kirjaa. Yksi heistä on amerikkalainen terapeutti ja yliopisto-opettaja Judith R. Babarsky, joka kiittää tytärpuoltaan siitä, että tämä suositteli hänelle luettavaksi Dawkinsin kirjan Jumalharha. Babarsky kertoo: ”Totta puhuakseni koin kirjan lukemisen ajan hukkaamiseksi, koska siinä ei esitetty minkäänlaisia perusteltuja argumentteja Jumalan olemassaolon tai ei-olemassaolon puolesta. Todellisuudessa Dawkins ei ollut ainoastaan epäkunnioittava kaikkien muiden näkemyksiä kohtaan paitsi omiaan. Totesin myös hänen lausuntonsa Jeesuksesta olleen niin tietämättömiä, että päätin todella oppia jotakin Jeesuksesta Kristuksesta.” Judith Babarskyn uusi avoimuus johti hänet kääntymään kristilliseen uskoon.
Viime viikolla suomalaisilla oli mahdollisuus tutustua toisenlaiseen, tasapuoliseen, kunnioittavaan ja asialliseen kristityn ja ateistin väittelyyn Helsingin yliopistolla, jossa kristitty Oxfordin yliopiston matematiikan professori John Lennox keskusteli uskontotieteen professori Matti Kamppisen kanssa. Viime viikolla suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Tähtäimessä Jumala Lennox käsittelee Dawkinsin ja muiden uusateistien väitteitä. Sen lukeminen on hyvä tapa selvittää, pitäisikö meidän “luoda itse oma merkityksemme elämällemme, nauttia siitä, ja juhlia sitä, että olemme paljon vähäpätöisempiä kuin ikinä osaamme kuvitella”, kuten Lawrence Krauss julisti mainitussa televisio-ohjelmassa. Vai onko sittenkin olemassa erittäin hyviä syitä uskoa Jumalan olemassaoloon, ja siihen, että elämän todellinen merkitys ja juhlimisen aihe löytyy historiassa ruumiillisesti ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen tuntemisesta. Hänen, joka apostoli Luukkaan mukaan ”monin kiistattomin todistein osoitti kuolemansa jälkeen olevansa elossa”.
Jos Yle joskus haluaisi yllättää katsojansa positiivisesti, Jumalan olemassaolosta löytyisi paljon hyvätasoisia, eri näkemyksiä tasapuolisesti esitteleviä ohjelmia näytettäväksi. Yksi tällainen on kaikissa muissa pohjoismaissa näytetty, mutta Ylen Suomessa hylkäämä The God Question (Kysymys Jumalasta), jossa ovat mukana muun muassa kaikki edellä mainitut herrat ja monet muut aikamme tunnetuimmat ateistit ja kristityt.