Anni Sinilahti vaihtoi uushenkisyyden Jeesukseen

Anni Sinilahti oli unelmiensa kukkuloilla New Yorkissa – tuossa unelmien kaupungissa, jossa kaikki on mahdollista. Jo seitsemän vuoden ajan hän oli seikkaillut ulkomailla lähdettyään ensin 16-vuotiaana au pairiksi Irlantiin. Hän teki laulajan uraa Britanniassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Samalla hän tajusi olevansa todella masentunut.

– Oivalsin, että minne tahansa menenkin ja minkä unelman saavutankin, olen siellä lopulta itseni kanssa.

Elämä ulkomailla olikin ollut myös matka pakoon pahaa oloa. Suomessa hän ei koskaan ollut kokenut kuuluvansa omaan perheeseensä eikä kaveripiireihin.

– Oli tosi irrallinen olo. Teini-ikäisestä lähtien minulla oli ollut itsetuhoisia ajatuksia, syvää surua ja tyhjyyden tunnetta. Melankolia oli perusasetukseni.

Anni palasi Suomeen 25-vuotiaana ja päätti hakea apua psykoterapiasta.

– Sain sen avulla jäsenneltyä omaa menneisyyttäni. Tärkeintä oli, että sain puhuttua ja minulla oli terapeutti, jolle uskalsin avautua. Aikaisemmin olin ajattelut, etten halua kuormittaa ihmisiä ongelmillani. Terapiassa oli lupa tehdä niin.

Magia kiinnosti jo lapsena

Lapsesta saakka Anni Sinilahtea oli kiinnostanut magia, noituus ja horoskoopit.

– Koin itseni kelpaamattomaksi ja hyljeksityksi. Jollain tavalla minua kiinnosti se, että voisin kontrolloida ja manipuloida asioiden tapahtumista.

Kuudennella luokalla hän löysi kaverinsa kanssa loitsuoppaan. Siinä oli resepti, kuinka toisen ihmisen saa ihastumaan itseensä. Ajatus oli kiinnostava, vaikka Anni ei todellisuudessa uskonut, että loitsu voisi auttaa.

Kaksikymppisenä hän kuitenkin sai käsiinsä australialaisen kirjailijan Rhonda Byrnen kirjan The Secret (Salaisuus), jossa kerrotaan vetovoiman laista. Sen mukaan voimme ajatuksillamme manipuloida todellisuutta niin, että saavutamme mieleisiämme asioita.

Kun luovutin elämäni Jeesuksen haltuun, en ole kertaakaan miettinyt, mitä unelmaa minun pitäisi seuraavaksi tavoitella.

Anni innostui ajatuksesta ja kytki sen unelmaan artistiksi tulemisesta.

– Lapsuudestani saakka olin kokenut olevani merkityksetön ja voimaton. Yhtäkkiä minulle avautui maailma, jossa voinkin itse vaikuttaa elämääni ja siihen, mitä tapahtuu. Aloin lukea self-help-kirjallisuutta, ja se alkoi muuttaa omia ajatuksiani positiivisemmiksi.

Ayahuasca-seremonia muutti suhdetta yliluonnolliseen

Uushenkisyyden maailma tulvi osaksi Annin elämää. Aluksi hän ei kuitenkaan ajatellut siinä olevan mitään yliluonnollista, vaan vetovoiman lain hän uskoi selittyvän universumin luonteella. Kotona häntä ei ollut kasvatettu uskomaan Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen.

– Aluksi tuntui, että tämä on vain psykologiaa ja kvanttifysiikkaa. Olin silloin täysi ateisti.

Hänen asenteensa muuttui, kun hän osallistui ayahuasca-seremoniaan syksyllä 2017. Ayahuasca on kasvisjuomauute, jota Amazonin alueen alkuperäiskansat ovat käyttäneet traditioissaan. Ayahuascan nauttiminen aiheuttaa näkyjä ja uskonnollisia kokemuksia. Seremonioihin osallistuvat etsivät siitä apua psyykkisiin tai fyysisiin oireisiin.

– Seremonian kokemukset olivat niin hulluja ja yliluonnollisia. Koin sellaista henkistä sielun tuskaa, joka ylittää kaiken tuskan ja kivun, mitä pystyisin kuvittelemaan tässä maailmassa. Muistan ajatelleeni, että mieluummin tulisin poltetuksi elävältä kuin kokisin sen tuskan.

Anni tajusi silloin, miten suppea kokemusskaalamme tässä elämässä on.

– On olemassa paljon sellaista, mistä meillä ei ole tietoakaan. Näin sieluni todellisen tilan. Jos olisin riistänyt itseltäni hengen, tämä olisi ollut se tila, johon olisin päätynyt.

Anni tunsi seremonian aikana myös demonin riivauksen itsessään.

– Tunsin sen pahuuden, ja sitä ikään kuin imettiin minusta pois. Kokemus oli niin todellinen, että se sai minut tajuamaan, että pahuutta on olemassa. Kärsimys on sieluntila, jota en voi karata lopulta mihinkään.

Kuinka iloita,kun masentaa?

Anni Sinilahdelle seremoniaan osallistuminen toi terapiassa käsitellyt, vaikeat asiat vahvasti pintaan. Myös synnintunto heräsi.

– Vuoden ajan kieriskelin omantunnon tuskissa. Kaikki masennus ja hirveät ajatukset tulivat satakertaisina eteeni.

Vuosi seremonian jälkeen Annista alkoi tuntua, että hänen elämänsä on yhtä ”healaamista”, itsensä parantelua. Se tuntui todella väsyttävältä. Silloin hän turvautui pitkästä aikaa rukoukseen. Hän koki saavansa viestin: Anni, nyt on sinun aikasi iloita elämästä.

– Elämäni oli vain masennuksesta toiseen kahlaamista. Yhtäkkiä minulle tuli viesti, että nyt riitti. Kun en tiennyt, miten voisin iloita, rukoilin, että Jeesus Kristus näyttäisi minulle tien ja antaisi työkalut iloon. Silloin annoin elämäni Jeesukselle.

Uushenkisyys asui sitkeässä

Tuon antautumisen jälkeen ilo todella alkoi löytää tiensä Annin elämään. Hän ei kuitenkaan heti jättänyt uushenkisyyttä. Edelleen hän uskoi ajatusten voimaan. Uusina asioina hän kiinnostui oraakkelikorteista, energiaparantamisesta ja enkeleistä.

Turvautuessani rukoukseen koin saavani viestin: Anni, nyt on sinun aikasi iloita elämästä.

– Minun oli vaikea mieltää, mitä pahaa voisi olla oraakkelikorteissa, kauniissa voimalauseissa tai voimaeläimissä. Mitä pahaa olisi positiivisen psykologian voimalauseessa: ”Luota itseesi”?

Raamattu oli Annille vielä vieras kirja. Hän ei ymmärtänyt, että Jeesuksen sanoma oli päinvastainen: usko Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen.

– Ajattelin, että Jeesus on vain hyvä tyyppi, lempeä ystävä. Mutta minulta oli mennyt ohi se, mitä Jeesus puhui synnistä ja itsensä seuraamisesta.

Kauniin kuoren alta paljastui paha

Keväällä 2022 tapahtui jotain, joka johti Anni Sinilahden lopulta jättämään uushenkisyyden kokonaan. Tuohon aikaan hän juonsi Naisten Makasiini -podcastia, jossa esiteltiin henkiseen kasvuun liittyviä aiheita, kuten astrologiaa, energiaparantamista ja ­omavoimaisuutta. Annille alkoi tulla naisilta viestejä siitä, että heitä on seksuaalisesti hyväksikäytetty henkisissä piireissä. Tekijöinä oli keskeisiä uushenkisyyden hahmoja. Anni koki velvollisuudekseen nostaa aiheen esiin sosiaalisessa mediassa.

– Siitä heräsi valtava someraivo. Monet näkyvät henkisten piirien naiset ottivat kantaa uhreja väheksyvään sävyyn. Se oli minulle suuri järkytys. Luulin, että nämä ihmiset uskoivat moraaliin ja että esimerkiksi raiskaus ja ihmisten huijaaminen on väärin. Heitä ei kiinnostanutkaan olla heikomman puolella.

Tämä sai Annin perehtymään kriittisemmin uushenkisyyden taustoihin. Hän tuli siihen johtopäätökseen, että kyse on samasta asiasta kuin satanismissa, mutta käärittynä kauniimpaan pakettiin.

– Ydinviesti uushenkisyydessä on ihan sama kuin satanismissa: nosta itsesi korokkeelle, ole itsesi herra ja luoja. Yhtäkkiä kaikki rakkaudelliselta ja hyvältä kuulostava alkoi kuulostaa kieroutuneelta.

”Silloin ymmärsin, mitä Jeesus on tehnyt”

Anni Sinilahti kävi sisäistä painia. Ovatko viattomalta tuntuvat harjoitteet todella pahasta?

– Rukoilin kolmen viikon ajan joka päivä, että näkisin totuuden. Rukoilin, että mikä tahansa se totuus on, lupaan toimia sen mukaisesti.

Kolmen viikon kuluttua Anni sai unessa näyn. Hän tiedosti, että se oli unta, mutta jollain tavalla todellisempaa. Hän tunsi konkreettisesti kipua käsissään, mitä ei tavallisesti unessa koeta.

– Harjoitin näyssä energiahoitomenetelmää, johon liittyy käsillä tehtäviä liikkeitä. Ihastelin eteeni muodostuvia mandaloita. Sitten havahduin siihen, että liikun koko ajan ikään kuin hissillä alas. Ihmettelin, miksi menen alaspäin. Eikö minun pitäisi kohota ylöspäin?

Katsoessaan jalkojensa juureen hän näki helvetin lieskat ja kuuli Saatanan naurun.

– Siinä hetkessä tajusin, että olen tehnyt väärin. Menetelmäni kirkastavat yhteyttäni Saatanaan. Aloin paniikissa itkeä ja pyytää apua Jumalalta.

Anni katsoi käsiään ja näki vertavuotavat reiät niissä.

– Silloin ymmärsin, mitä Jeesus on tehnyt. Hän on sovittanut ristillä minun syntini. Tämä on kipu Jeesuksen sovitustyöstä.

Unesta herättyään hän koki, että oli kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä se, mitä Jumala halusi näyttää, tai unohtaa.

– Minun teki mieli ohittaa se. Mutta olin luvannut toimia sen mukaan, mitä Jumala näyttää. Siispä tein päätöksen. Jumala ei pakottanut minua siihen, minun piti tehdä se itse.

Raamattu lohduttaa ja nuhtelee

Anni Sinilahti on nyt vuoden ajan kulkenut yksiselitteisesti Jeesuksen seuraajana. Sillä tiellä häntä tukee uskovien yhteisö, joka koostuu muista uushenkisyydestä kristinuskoon kääntyneistä. Raamatun sanoma on tullut läheisemmäksi.

– Raamattu puhuu aina sillä tavalla kuin on tarpeen. Kun sielu kaipaa lohdutusta, se antaa lohdutusta. Kun sielu tarvitsee nuhtelua, se antaa nuhtelua. Raamatussa on totuutta hyvässä ja pahassa. Kaikki ei ole ihmisen mieleen. Se ei ole linjassa meidän halujemme kanssa.

Mutta näin sen kuuluu ollakin, Anni ajattelee.

– Eiväthän vanhemmatkaan voi pitää lapsesta huolta, jos he antavat näiden tehdä oman mielensä mukaan. Tiukoilta ja kahlitseviltakin tuntuvat ohjeet Raamatussa ovat minun parhaakseni. Jumala ei kuitenkaan kiusaa meitä nuhteilla ja varoituksilla, vaan synti tekee minusta onnettoman.

Jeesus ei ole enää Annille vain lempeä kannustaja.

– Hän on Vapahtaja. Hän on rakentanut sillan ihmisen ja Jumalan välille. Hän on täydellinen tuomari ja täydellinen parantaja. Hän on täydellisen oikeudenmukainen. Hänestä löytyy kestävä onnen siemen, jota ei voi mistään muualta löytää.