Anglikaanikirkon uudistusliike kasvaa voimalla

Voisiko olla niin, että saamme vielä Jumalan armosta nähdä ainakin joidenkin vanhojen historiallisten kirkkokuntien keskellä Jumalan lähettämän aidon herätyksen ja kääntymyksen takaisin Raamattuun?
Leif Nummela seisoo tummaan pukuun pukeutuneena. Hänellä on silmälasit.

Leif Nummela oli Uuden Tien päätoimittaja vuosina 1993–2023.

Suomen ev.-lut. kirkolla on erityinen yhteistyösopimus Englannin kirkon kanssa, joka pohjautuu niin sanottuun yhteiseen Porvoon julkilausumaan vuodelta 1992. Sopimuksen tavoite on edistää yhteyttä joidenkin eurooppalaisten anglikaanisten ja luterilaisten kirkkojen välillä ”palveluvirassa ja missiossa” sekä ”todistuksessa ja palvelussa”. Sopimuksesta huolimatta Suomessa tiedetään hyvin vähän anglikaanikirkon historiasta ja nykytilanteesta.

Yksi asia, joka on jäänyt lähes täydelliseen uutispimentoon Suomessa, on Globaalin anglikaanisen tulevaisuuden konferenssi (GAFCON). Kyseessä on maailmanlaajassa anglikaanikirkossa meneillään oleva voimakas raamatullinen uudistusliike. Liikkeen ensimmäinen konferenssi pidettiin vuonna 2008 Jerusalemissa. Siihen osallistui noin 1 100 henkeä, maallikkoja, piispoja ja pappeja. Toisessa konferenssissa Nairobissa vuonna 2013 osallistujia oli 1 500. Kolmas juuri päättynyt konferenssi pidettiin 17.–22.6. Jerusalemissa.

Nyt osallistujia oli 1 950, viidestäkymmenestä maasta. Mukana oli 7 arkkipiispaa (Primate, arkki- tai johtava piispa), 316 piispaa, 669 pappia ja 965 maallikkoa, jotka yhteensä edustavat lähes puolta koko anglikaanisesta 85 miljoonan jäsenen kirkkoyhteisöstä.

”Äänenpainot olivat kuin suomalaisten herätysliikkeiden kesäjuhlilta.”

Kansainvälisen konferenssin ohjelman ja varsinkin loppujulkilausuman äänenpainot olivat kuin suomalaisten herätysliikkeiden kesäjuhlilta. Konferenssissa laaditussa ”Kirjeessä kirkoille” torjutaan voimakkaasti kaikki eri tavat turhentaa selkeä evankeliumin julistus ja korostetaan Jeesuksen sovitustyön ainutlaatuisuutta. Niin kuin konferenssin puhemies sanoi avajaispuheessaan: ”Jumalan evankeliumi on elämän mullistava sanoma pelastuksesta, synnistä ja kaikista sen seurauksista meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Se on sekä julistus että kutsu: julistaen meille sen mitä meidän puolestamme on tehty Kristuksessa ja kut­suen meitä parannukseen, uskoon ja sitoutumaan Hänen Herruuteensa.”

Kirjeessä sitoudutaan empimättä Raamatun arvovaltaan ja kehotetaan torjumaan kaikki evankeliumin vastaiset harhaopit ja harhaopettajat kirkoissa. Kirjeessä torjutaan abortti, eutanasia ja homosuhteet Raamatun vastaisina. Siinä sitoudutaan Jeesuksen opetukseen Matteuksen evankeliumin 19. luvussa, jonka mukaan uskollinen seksuaalisuus voi toteutua vain kahdella tavalla: joko elinikäisessä miehen ja naisen välisessä avioliitossa tai pidättyväisyydessä.

Edelleen kirjeessä ilmaistaan katumusta siitä, että on saarnattu evankeliumia vain itselle eikä antauduttu vaikealle tehtävälle tavoittaa myös oman kulttuurin ulkopuoliset ihmisryhmät. Uskossa ja kuuliaisuudessa kirjeessä sitoudutaan evankeliumin julistamiseen kaikille kansoille ja vahvaan diakoniatyöhön. Tämän toteuttamiseksi konferenssissa perustettiin muun muassa yhdeksän uutta kansainvälistä strategista verkostoa. Pääkirjoituksen tila ei riitä kertomaan mitä muuta hyvää tämä konferenssi ja siellä syntynyt kirje sisältää. Englanninkielentaitoiset voivat itse lukea ja kuunnella konferenssista osoitteessa www.gafcon.org.

Voisiko sittenkin olla niin, että saamme vielä Jumalan armosta nähdä ainakin joidenkin vanhojen historiallisten kirkkokuntien keskellä Jumalan lähettämän aidon herätyksen ja kääntymyksen takaisin Raamattuun? Jumala yksin tietää, mutta ainakin tuhat anglikaanipiispaa ja -pappia on osoittanut meille kaikille suunnan.