Aikansa joka asialla
Lähetystyössä eletään ja tehdään töitä ajanjaksojen syklissä. Ollaan ulkomaanjaksolla, kotimaanjaksolla ja välikausijaksoilla Suomessa ja työalueilla. Kun usein toteamme, että aika kuluu nopeasti, heprean kielellä sanomme, että aika juoksee. Lähetyksen aika tuntuu juoksevan vielä nopeammin. Valmistauduin viime syksystä asti työkauden päättymiseen ja muutin Suomeen 30.11. Oli outoa, että joulun jälkeen ei tarvinnutkaan kiireellä siivota, pakata, hyvästellä läheisiä ja lähteä.
HYVÄSTELLESSÄNI ISRAELISSA etiopialaisia ystäviä, sain niin paljon halauksia ja suukkoja, että niistä saa voimaa talven pimeyteen. Iloitsen, että voin helposti tavata rakkaita ja läheisiä Suomessa.
Työtoverin kolumni viime vuonna kosketti omia tuntojani. Hän kirjoitti, että kaikki jää täällä kesken. Keskeneräisyyteen on minunkin suostuttava. Ei tästä valmista tule.
Jumalan suunnitelma on kuitenkin täydellinen ja ehjä vaikka omaa lähetysuraa ja elämää taaksepäin katsellessa siitä nousevat esille rosoisuudet ja epäonnistumiset.
SYDÄMESSÄ ON KIITOLLISUUS Jumalalle siitä, että olen saanut elää sitä kutsumusta, jonka Jumala jo nuorena vasta uskoon tulleena sydämeen asetti. Olen ollut etuoikeutettu, kun olen saanut elää Suomessa, Tansaniassa, Israelissa ja Etiopiassa sen joukon keskellä, jolla on ollut näky ja halu evankeliumin hyvän sanoman jakamiseen. Olen saanut paljon enemmän kuin olen koskaan voinut olla jakamassa.
Ensimmäinen lähtöni tapahtui 41 vuotta sitten tammikuussa. Noihin vuosiin on mahtunut paljon. Tarkempaan arviointiin ei ole vielä voimia eikä uskallusta. Onneksi Jumalan armo kuuluu myös lähetystyöntekijöille.
JUMALAN SUUNNITELMASSA on meille varattuna eri asioita eri aikoina. Oma sydän, työn haasteet, läheisten elämäntilanteet ja hengellisten kotien ongelmat houkuttelevat meitä helposti pois Jumalan suunnitelmasta. Minulle ja sinulle mitoitettu aika on Jumalan rakkauden määrittelemää. Psalmista 139 luemme, että Jumala tietää missä olen ja minne menen. Hän on mitannut kulkemiseni, lepäämiseni ja tekemiseni.
Jumala itse suojaa sinut ja minut edestä ja takaa. Hänen armollisiin käsiinsä saamme jättää menneet kipeät asiat, virheemme ja epäonnistumisemme Jeesuksen veren puhdistettavaksi. Häntä saamme kiittää ilosta ja huolenpidosta. On turvallista, että hän näkee jo aikeemmekin. Sekin on hyvä, että emme voi paeta häntä mihinkään.
Jumala ei väisty viereltämme vaan odottaa rakkaasti, että otamme vastaan hänen apunsa, uskon lahjan ja pelastuksen. Hän lupaa ohjata ja taluttaa meitä koko sen ajan, jonka hän on meille mitannut. Meitä kehotetaan (Hepr. 4:12) käymään uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan.