10 yleistä myyttiä kristinuskosta

1. Raamattua on kopioitu ja käännetty vuosisatojen aikana niin monesti, ettei meillä ole enää alkuperäisestä tekstistä kunnon käsitystä.
Jokainen vakavasti otettava käännös nykyaikana tehdään varhaisimpien ja luotettavimpien säilyneiden käsikirjoitusten pohjalta. Uuden testamentin alkuperäisiä käsikirjoituksia ei ole jäljellä, mutta niiden kopioiden kopioita on olemassa tuhansia. Varhaisimmat niistä ovat alle sata vuotta myöhäisempiä kuin alkuperäiset tekstit. Kopioita vertailemalla pystytään hyvin tarkasti päättelemään, millainen alkuteksti oli. Minkään toisen antiikin tekstin kohdalla tilanne ei ole lähellekään yhtä hyvä.

2. Raamattu on kokoelma taruja, joita arkeologia ei tunne.
Monesta Raamatun henkilöstä ei tosiaan­ ole säilynyt arkeologisia todisteita, aivan kuten sinusta tai minustakaan ei tuhansien vuosien päästä ole luultavasti todisteita. Sen sijaan sellaisista tapahtumista, paikoista ja henkilöistä, joista voidaan odottaakin löytyvän jonkinlaisia arkeologisia todisteita, lähes aina myös löytyy. Tunnetuimpia ovat muun muassa kaiverrus kuningas Daavidista, Pontius Pilatuksen mainitseva kivikirjoitus, Siloan allas ja babylonialainen valloitustorni Jerusalemissa.

3. Usko vie elämästä ilon ja onnen.
Todellisuudessa usko vaikuttaa monin tavoin ihmisen mielenterveyteen positiivisesti. Onnellisuutta tutkineen professori Markku Ojasen mukaan usko antaa elämään esimerkiksi mielekkyyden tunnetta. Uskovat ovat elämäänsä useammin tyytyväisiä kuin muu väestö, sanovat lukuisat tutkimukset.

4. Kristinusko oikeasti hyväksyy orjuuden, mutta sitä ei kehdata myöntää.
Orjuutta on harjoitettu aina ja kaikkialla, ajoittain myös kristityissä maissa. Silloin kun se kuitenkin on länsimaissa kielletty, on näin tehty aina kristinuskon vaatimusten vuoksi: Uudessa testamentissa ihmiskauppa kielletään suoraan (1. Tim. 1:10), ja kristinuskon kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa julistava ihmiskäsitys on ollut aina pohjana orjuuden kiellolle.

5. Jos kristityt eläisivät oikeasti Raamatun mukaan, heidän pitäisi kivittää synnintekijät kuo­liaaksi Vanhan testamentin ohjeiden mukaan.
Näin sanottaessa unohdetaan, että apostolit ratkaisivat kysymyksen Vanhan testamentin lakien osalta jo Uuden testamentin aikana: kristittyjen tulee noudattaa vain moraalilakia, joka on kuvattu muun muassa rakkauden kaksoiskäskyssä ja kymmenessä käskyssä. Yhteiskunnalliset lait eivät siksi kristinuskon mukaan voi tulla suoraan muinaisen Israelin valtion laeista, eivätkä ne kahteen vuosituhanteen ole tulleetkaan.

6. Jeesus ei ollut olemassa.
Tuskin yksikään vakavasti otettava historioitsija kieltää Jeesuksen olemassaolon, vaikka Richard Dawkinsin kaltaiset uusateistit flirttailevatkin ajatuksen kanssa. Jeesuksen elämää ajallisesti lähellä olevia vastaavanlaisia dokumentteja on olemassa enemmän kuin kenestäkään muusta antiikin henkilöstä. Jostain syystä kukaan ei silti koskaan tunnu epäilevän Julius Caesarin tai Aleksanteri Suuren olemassaoloa.

7. Jeesus oli naimisissa.
Vuonna 2012 varhaiskristillisyyden tutkija Karen King julkaisi koptinkielisen papyruskatkelman, joka nimitettiin ”Jeesuksen vaimon evankeliumiksi”. Siinä on virke, jonka mukaan ”Jeesus sanoi heille: ’minun vaimoni’”. Papyruksen aitoutta epäillään laajalti, mutta Kingin mukaan se ei aitonakaan todistaisi Jeesuksen olleen naimisissa, sillä papyruksen materiaali on peräisin aikaisintaan 700–800-luvuilta. Media silti innostui ”Jeesuksen vaimo” -kohusta, jälleen kerran.

8. Raamattuun kuuluvat kirjat päätettiin (huuto)äänestyksellä Nikean kirkolliskokouksessa.
Vain, mikäli Da Vinci-koodi -kirjaa on uskominen. Todellisuudessa Raamatun kirjakokoelma muotoutui muutaman ensimmäisen kristillisen vuosisadan aikana ilman minkäänlaisen keskushallinnon mahtikäskyä. Kriteerinä Raamattuun valikoituneille kirjoituksille varhaiset kristityt pitivät muun muassa kirjoitusten apostolista alkuperää sekä keskinäistä opillista yksimielisyyttä.

9. Ihminen syntyy ateistiksi ja siksi kristinuskonkin opettaminen on aivopesua.
Päinvastoin, lapset nimenomaan syntyjään uskovat Jumalaan tai jumaliin. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tieteenala nimeltä kognitiivinen uskonnontutkimus on osoittanut, että lapset muodostavat uskonnollisia uskomuksia myös ilman uskonnollista kasvatusta.

10. Kristinusko on ihmisoikeuksien vastaista.
Kristittyjen ja kirkkojen lukuisista lankeemuksista huolimatta kristinusko on päinvastoin mahdollistanut aatteellisen pohjan ihmisoikeuksille. Lisäksi kirkko on tuottanut vaikuttavan sarjan ihmisoikeustaistelijoita, jotka ovat antiikista asti puolustaneet uskonnonvapautta (Lactantius), vastustaneet lastensurmaa (Tertullianus), orjuutta (William Wilberforce), konkistadorien julmuutta (Bartolomé de las Casas), rotusortoa (Martin Luther King Jr.), juutalaisten vainoja (Dietrich Bonhoeffer), naisiin kohdistuvaa väkivaltaa (William Carey) ja vankiloiden epäoikeudenmukaisuuksiakin (Elizabeth Fry), vain muutamia mainitaksemme. Kun kristillinen ihmiskäsitys poistetaan, poistuvat muutaman sukupolven viiveellä myös sen hedelmät yhteiskunnasta.

Lähteitä
Dialogos-lehti (Aikamedia), Tapio Puolimatka: Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (Aikamedia), www.biblicalarchaeology.org, www.markkuojanen.com, Uusi Tie -lehti (7.1. 2015, 14.1.2015, 18.3.2015), Richard Dawkins: Jumalharha (Terra Cognita), Dan Brown: Da Vinci-koodi (WSOY).

Edit 13.1. 2016: muutettu kohdan 6 alkuun: ”tuskin yksikään”.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: