Herätyshuuto ihmiskaupan uhrien puolesta

Joskus, kun katsoo natsi-Saksasta tai Amerikan orjuudesta kertovaa dokumenttia tai elokuvaa, kysyy itseltään: miksi tavalliset ihmiset eivät nousseet vastarintaan? Miksi massiivisen vääryyden annettiin tapahtua ja jatkua?
Viime viikolla julkaistussa hätkähdyttävässä kirjassaan Ihmiskaupan kasvot (Uusi Tie 2015) Pia Rendic herättelee ihmisiä huomaamaan, että myös omana aikanamme on orjuutta, nimittäin ihmiskauppaa. Hän vastaa edellä mainittuun kysymykseen ihmiskaupan vastaista työtä tekevän Gary Haugenin sanoilla: ”Kaikissa historian suurissa häpeällisissä tapahtumissa on taustalla kertomatta jäänyt totuus ja nimeämättä jätetty paha. Suurin vihollinen taistelussamme sortamisen ja vääryyden lopettamiseksi on – – hiljaisuus”.

Miehensä Renen kanssa Kyproksella asuva ja ihmiskaupan vastaista työtä Kansanlähetyksen kautta tekevä Pia Rendic haluaa rikkoa väärän hiljaisuuden. Hän haluaa nimetä pahuuden ja kertoa totuuden ihmiskaupasta. Rendicin kirja ravistelee lukijaa kunnolla. Hän käsittelee prostituutiota, parittamista, pornografiaa ja paljon muutakin ihmiskauppaan liittyvää. Hän pohtii ihmiskaupan uhriksi joutuvien taustoja ja ihmiskauppaa pyörittävien motiiveja.
Puhuessaan ihmiskaupasta ja pornografiasta hän ei säästä myöskään kristittyjä. Luvussa ”Miksi kristityt katsovat pornoa ja ostavat seksiä?” hän vyöryttää surullista tutkimustietoa. Amerikkalaisen Christianity Today -lehden vuoden 2002 tutkimuksen mukaan 30 % pastoreista oli vieraillut internetin pornosivuilla viimeisen kuukauden aikana. Saman lehden vuoden 2010 tutkimus osoitti, että 34 % kristityistä naisista katsoi tarkoituksellisesti pornoa. Amerikkalaisjärjestö Covenant Eyesin vuoden 2014 tutkimusraportin mukaan 50 % kristityistä miehistä ja 20 % kristityistä naisista sanoo olevansa koukussa pornoon. Saksassa tehtyjen tuoreiden tutkimusten mukaan 90 % kaikista miehistä ja 70 % naisista katsovat internetpornoa säännöllisesti. Rendic toteaa, että ”pornoteollisuus on osa ihmiskauppaa”. Se on 100 miljardia dollaria vuodessa tuottavaa bisnestä, jossa myydään ihmistä. Monet siinä mukana olevista naisista on pakotettu siihen väkivallalla, petoksella tai kiristämällä.

Mitä realistisia mahdollisuuksia on koskaan saada ihmiskaupan maailmanlaaja miljardibisnes loppumaan? Kirjansa loppupuolella Rendic kertoo omasta kokemuksestaan ihmiskaupan vastaisessa työssä. Hän pitää tärkeänä, ”että emme aliarvioi niitä tekoja, jotka jokainen voi tehdä taistelussa ihmiskauppaa vastaan. ”Toisten tehtävä on rukoilla uhrien ja heitä auttavien ihmisten puolesta, toisten tehtävä on kerätä varoja työlle, kolmas jalkautuu työhön ruohonjuuritasolle, kun taas neljäs vaikuttaa ihmiskaupan estämiseksi ministeriötasolla. Kaikki tehtävät ovat yhtä arvokkaita ja niitä kaikkia tarvitaan”, Rendic kirjoittaa.

Seurakuntalainen.fi uutisoi muutama kuukausi sitten, että ”Ihmiskaupan vastainen kristillinen liikehdintä leviää” Suomessa. Se kertoi samalla ihmiskaupan uhrien hyväksi Suomessa työskentelevästä V.A.L.O-yhdistyksestä. Amerikan orjuuden lopettamisessa ratkaiseva osuus oli kristityllä miehellä nimeltä William Wilberforce, joka työskenteli suuren osan elämästään orjuuden lopettamiseksi. Ehkä Jumalan armosta kristityt saavat joskus tulevaisuudessa olla ratkaisevassa osassa myös modernin orjuuden, ihmiskaupan, lopettamisessa.