”Sittenkin ehjä” ei ole pelkästään tietokirja vaan myös poliittinen kannanotto ja henkilökohtainen paljastuskirja

Teologin tohtori Ville Mäkipellon tietokirja Sittenkin ehjä – miten eheytystoiminta rikkoo ihmistä (Otava 2026) julkaistiin 24.8.2026. Kirjaa on miellyttävä lukea, koska se rakentuu vahvasti kertomusten varaan.

Kahdeksan ”eheyttämistä” kokeneen ihmisen kertomukset ovat rankkaa luettavaa. Demonien ulosajoa, painostusta, epäasiallista sielunhoitoa, itsensä kieltämistä, kulissiavioliittoja, uskonyhteisön painostusta, valheessa elämistä.

Nämä olivat asioita, joiden takia Elävät vedet ry (aiemmin Aslan ry) syntyi. Nykyään sateenkaariaktivistit niputtavan sen väkivaltaisten eheyttäjien joukkoon. Mäkipelto ei kuitenkaan sorru siihen vaan siteeraa järjestön edustajaa Andy Chambersia, joka kieltää eheyttämisen mutta toteaa, että hyväksyvässä ilmapiirissä voi tapahtua eheytymistä.

Oman elämän terapiaprojekti?

Ville Mäkipelto kertoo pitkän kertomuksen omasta kamppailustaan helluntailaisuudesta vapauteen, vaikka kirjan teemana on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eheyttäminen. Perusteluna on se, että myös heteroseksuaalit joutuvat konservatiivisen uskonyhteisön uhreiksi.

Helluntaiseurakunnassa ollessaan Mäkipelto perusti kaveriensa kanssa Koukussa Pornoon -sivuston tukemaan pornosta irtautuvia uskovaisia. Hän huomasi kuitenkin, että päivitettyään sivustoja hän saattoi langeta heti pornoon. ”Ironista kyllä, juuri kristillisen pornovastaisen sivuston ylläpitäminen sai minut oivaltamaan, miten kestämätöntä siveyteen perustuva konservatiivinen seksuaalietiikka on.” Mäkipellon mukaan hänen vapautumiseensa konservatiivisesta seksuaalimoraalista vaikuttivat teologian opinnot, uskovaiseen homoseksuaaliin nuoriso-ohjaajaan tutustuminen ja helluntaiseurakunnasta irtautuminen.

Kirja muuttuu erityisen herkäksi sen viimeisessä luvussa, jossa Ville on vaimonsa kanssa Pride-marssilla 2025. Hän kertoo, että joitakin vuosia aiemmin hänen vaimonsa kertoi löytäneensä kiinnostuksen naisiin.

Kirja jättää vaikutelman siitä, että se on eheyttämiskertomusten lisäksi myös Mäkipellon oman elämän terapiaprojekti.

Syypäänä kristillinen seksuaalietiikka

Ville Mäkipellon mukaan mitkään suomalaiset uskonyhteisöt eivät virallisesti tarjoa eheytyshoitoja, vaan kyse on yksittäisten jäsenten toiminnasta.

Tapauskertomuksista yksi käsittelee transvestismistä transsukupuoleen siirtymistä. Muut seitsemän kertomusta kuvaavat kiinnostusta samaan sukupuoleen. Yksi kertomus kuvaa monisuhteellista, polyamorista suhdetta useaan ihmiseen samaan aikaan. Haastateltujen taustayhteisöt olivat Sley, Jehovan todistajat, baptistiseurakunta, adventismi, Uskon Sana ja helluntailaisuus.

Mäkipelto kannattaa eheyttämisen kieltävää lakia, mutta hän toteaa, että ”eheytystoiminta ei tule poistumaan mihinkään, niin kauan kuin on olemassa uskonyhteisöjä, joissa miehen ja naisen välisessä avioliitossa toteutuva seksuaalisuus on ainoa sallittu lähtökohta ja kaikki muu edustaa rikkinäisyyttä”.

Ongelma on siis kristinuskon käsitys miehen ja naisen avioliitosta seksin ainoana toteutumisen paikkana. Suomenmaa-lehden haastattelussa Mäkipelto toteaa, että ”kristinuskon sisällä vähemmistö hyväksyy sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden”. Tosiaankin: liberaalit ovat vähemmistössä kun kristinuskoa tarkastellaan maailmanlaajuisesti.

Vakaumus puetaan tieteen kaapuun

Ville Mäkipelto toteaa, että kirjani Suhteesta siunaukseen (Uusi Tie 2010) on ollut vaikutusvaltainen konservatiivisissa kristillisissä piireissä. Hän väittää, että tutkimuskatsaukseni biologisista ja sosiaalisten suhteiden vaikutuksista on ”valikoiva, sillä se tarkastelee homoseksuaalista suuntautumista poikkeamana, joka tulee selittää, eikä kysy, miten ihmisen seksuaalinen suuntautuminen ylipäänsä kehittyy”.

Mutta juuri sitä kysymystä pohdin kirjassani tutkimusten valossa. Suurin osa homoseksuaalisuuden biologisesta alkuperästä kiinnostuneista tutkijoista on itse homoseksuaaleja, jotka ovat halunneet löytää biologisen selityksen sateenkaariliikkeen tueksi. Sen vastapainoksi toin kirjassani esille lapsuuden sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tutkimuksia, jotka sateenkaariaktivistinen tutkimus jättää täysin huomiotta.

Mäkipelto jäsentää tiedettä omasta agnostisesta uskonnollisesta katsomuksestaan ja liberaalista raamatuntulkinnasta käsin.

Mäkipelto leimaa kirjani paraatiesimerkiksi pseudo- eli näennäistieteestä, koska ”siinä pohjimmiltaan uskonnollinen, tietynlaisesta raamatuntulkinnasta nouseva näkemys yritetään pukea tieteen kaapuun”. Samalla periaatteella voisin leimata Mäkipellon kirjan näennäistieteeksi, koska hän puolestaan jäsentää tiedettä omasta agnostisesta uskonnollisesta katsomuksestaan ja liberaalista raamatuntulkinnasta käsin. Kumpikaan meistä ei ole neutraali.

Ovatko kristityt ymmärtäneet Paavalia väärin?

Muutosyrityksiä tarkastelevan tieteen osalta Ville Mäkipelto on heikoimmillaan. Hän toteaa, että vuonna 2009 Amerikan psykologiyhdistyksen julkaisema tutkimuskatsaus seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvien muutoshoitojen vaikutuksista toteaa muutospyrkimykset tehottomiksi.

Ilmeisemmin Mäkipelto ei ole lukenut tätä katsausta, koska tutkimus totesi, että ”ei ole olemassa riittäviä tieteellisen tarkkuuden täyttäviä tutkimuksia, joiden perusteella voisimme päätellä kykenevätkö nykyään käytettävät muutosyritykset seksuaalisen suuntautumisen muutokseen vai eivätkö ne kykene siihen”. (s.120)

Eniten Mäkipelto käyttää palstatilaa selittääkseen, miksi olemme ymmärtäneet väärin Raamattua ja erityisesti Paavalia. Lukijana odotin, että hän olisi keskittynyt eheyttämiseen. Mäkipelto toistaa liberaalille raamatuntulkinnalle tyypilliset teesit: homoseksin kiellossa on kyse patriarkaalisesta yhteiskunnasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jos hän eksegeettinä olisi lukenut Robert Gagnonin uraauurtavan teoksen The Bible and Homosexual Practice: Texts and Hermeneutics(2001), hänen analyysinsä olisi ollut ehkä toisenlainen.

Voiko seksuaalisuus muuttua?

Stanton Jones ja Mark Yarhouse (2011) ovat julkaisseet tähän asti perusteellisimman tutkimuksen seksuaalisuuden muutosyrityksistä kristillisen sielunhoidon avulla. Kyse oli 6–7 vuoden seurantatutkimuksesta, jossa jotkut raportoivat seksuaalisuuden muutoksesta. Mäkipelto esittää kritiikkiä tutkimusta kohtaan, mutta minulle jää vaikutelma, että hän ei ole alkuperäistä tutkimusta lukenut vaan siteeraa vain sitä kohtaa esitettyä kritiikkiä. Eikä se osu maaliin. Seurantatutkimuksen vielä jatkuessa Jones ja Yarhouse antoivat perusteellisia vastauksia ennakoimaansa kritiikkiin kirjassaan Ex-gays? (2007).

Mäkipelto toteaa, että Jonesin ja Yarhousen tutkimuksen suurin ongelma oli se, että tutkijat eivät huomioineet biseksuaalisuutta ja seksuaalista joustavuutta. Tämä ei pidä paikkaansa. Tutkijat totesivat, että suurimmat muutokset eivät tapahtuneet biseksuaaleilla vaan niillä, jotka alun perin raportoivat täysin homoeroottisesta kiinnostuksesta.

Mäkipellon mukaan seksuaalisuus ei muutu, mutta se voi joustaa. Seksuaalisuuden joustavuuden nimekkäin tutkija Lisa Diamond ei jaa Mäkipellon ajatusta. Diamondin (2016) mukaan samaan sukupuoleen kohdistuvan seksuaalisen suuntautumisen kuvaaminen muuttumattomaksi piirteeksi ei ole tieteellisesti pätevää. Vaikka jotkut seksuaalivähemmistöön kuuluvat henkilöt raportoivat muuttumatonta kiinnostusta samaan sukupuoleen, toiset seksuaalivähemmistöön kuuluvat henkilöt käyvät läpi muutoksia. Joskus saman sukupuolen kiinnostus lisääntyy tai vähenee, ja joskus kiinnostus toista sukupuolta kohtaan lisääntyy tai vähenee. Mäkipelto olisi voinut pohtia sitä, miksi kristilliseen sielunhoitoon osallistuminen toi esille seksuaalisuuden joustavuutta heteroeroottiseen suuntaan.

Mäkipellon kirja vakuuttaa lukijansa, joka on jo samalla kannalla. Toisenlaisia kertomuksia seksuaalisuuden joustavuudesta ja muutoksesta olisi myös tarjolla, mutta tällä hetkellä niitä ei haluta kuunnella. Setan seksuaalipolitiikka määrää median asenneilmastoa, ja nyt se kohdistuu eheytyskieltoon.

Kirjoittaja on Helsinki Vineyard -seurakunnan johtava pastori, teologian maisteri sekä uskonnon ja psykologian opettaja.

Piditkö artikkelista? Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Eheytyshoitojen mainostamisesta syytetty maltalainen kristitty todettiin syyttömäksi

Mitä eheytyshoitojen kieltämisestä seuraisi? – ”Tarkoitus on hiljentää ja pelotella”