Räsäsen asianajaja: KKO ei ottanut riittävästi huomioon, missä tarkoituksessa Räsänen julkaisi pamfletin
Matti Sankamo huomauttaa, että Päivi Räsänen julkaisi pamfletin 2019 puolustautuaakseen valtakunnansyyttäjän väitteitä kohtaan. – Ei niinkään todistaakseen jonkin tietyn näkemyksen todenperäisyyttä. Kuva: Matti Korhonen
Monien muiden tavoin Päivi Räsäsen asianajaja Matti Sankamo on yllättynyt Räsäsen tuomiosta. Yllätyksellisyyttä kuvaa hänen mukaansa se, että esittelijäneuvoksen mietintö jäi tuomarien äänestyksessä vähemmistöön. Äänestys oli tiukka, sillä kolme äänesti Räsäsen syyllisyyden puolesta ja kaksi vastaan.
– Tietyssä mielessä kolme juristia oli meidän puolellamme ja kolme juristia syyttäjän puolella. Mutta esittelijäneuvoksella ei tietysti ollut äänioikeutta.
Sankamon mukaan enemmistön kannan perusteluissa ei otettu riittävästi huomioon sitä, missä tarkoituksessa Räsänen oli levittänyt pamflettiaan sosiaalisessa mediassa vuonna 2019. Räsänen teki näin sen jälkeen, kun valtakunnansyyttäjä oli nostanut Räsäsen tapauksen valtakunnalliseen keskusteluun. Alun perin pamfletti Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät julkaistiin vuonna 2004.
– Sitä ei julkaistu vuonna 2019 opetuskäyttöön vaan ainoastaan sen takia, että Räsänen halusi puolustautua julkisesti, kun asia oli nostettu julkisuuteen. Räsänen julkaisi sen omaksi turvakseen osoittaakseen, mistä on oikeasti kysymys, ei niinkään todistaakseen jonkin tietyn näkemyksen todenperäisyyttä.
Sankamo EIT:stä: ”En kauheasti luottaisi siihen instituutioon”
Esittelijän mietinnön mukaan Päivi Räsäsen pamflettiin sisältyvät lausumat ”poikkeavat asiayhteydeltään ja haitallisten seuraamusten riskien suhteen olennaisesti niistä aikaisemmista tapauksista, joissa Korkeimman oikeuden ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu voitavan rajoittaa sananvapautta”.
Sankamon mukaan on selvää, että Räsäsen tuomio poikkeaa kaikista aikaisemmista Suomessa annetuista tuomioista.
– Tyypillisissä tapauksissa, joissa annetaan langettava tuomio, puhe on niin rajua, että sen rikollisen luonteen huomaa jo kilometrien päähän.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimien (EIT) ratkaisujen osalta mietinnön väite pätee myös suuressa kuvassa, mutta Sankamo huomauttaa, että yksittäisissä tapauksissa sananvapautta on siellä rajoitettu jopa vielä enemmän kuin Räsäsen tapauksessa.
Tyypillisissä tapauksissa, joissa annetaan langettava tuomio, puhe on niin rajua, että sen huomaa jo kilometrien päähän.
– Osoittaisin sormellani ihmisoikeustuomioistuimen ristiriitaisuutta. Se on ikävä kyllä sellainen tuomioistuin, josta voi noukkia mieleisensä tapauksen, jos niin haluaa. Suomen korkeimmassa oikeudessa on enemmän johdonmukaisuutta.
Siksi on hyvin epävarmaa, millainen tuomio ihmisoikeustuomioistuimessa tulisi, mikäli juttu etenisi sinne.
– En kauheasti luottaisi siihen instituutioon näissä asioissa.
Lakipykälä avaa oven aatteelliselle tulkinnalle
Matti Sankamo julkaisi viime syksynä sananvapautta ja sen oikeudellista sääntelyä käsittelevän kirjan Eihän noin saa sanoa! (Terra Cognita). Siinä hän kritisoi vihapuhesääntelyä siitä, että vihapuhelait ovat usein hyvin abstrakteja ja tulkinnanvaraisia.
Päivi Räsäsen tapaus on osoittanut, että tuomarit tulkitsevat hyvin eri tavoin sitä, syyllistyikö Räsänen rikokseen. Niinpä Sankamon mukaan ongelma on itse epäselvässä laissa.
– En uskalla lähteä väittämään, että korkeimman oikeuden jäsenillä oli jonkinlainen poliittinen vaikutin tässä tuomiossa. Mutta jos lakipykälä avaa selkeästi oven sellaiselle tulkinnalle, joka sisältää aatteellisuutta, silloin pitää olettaa, että ennen pitkää aatteella tulee olemaan vaikutusta lain tulkintaan. Eli ongelma on pikemminkin pykälässä kuin harkinnassa.
KKO ei huomioinut pamflettia kokonaisuutena
Korkeimman oikeuden tuomion mukaan Päivi Räsänen ei pamfletissaan pidä homoseksuaaleja samanarvoisina heteroseksuaalien kanssa. (Kohta 47) Niinpä Räsänen on solvannut homoseksuaaleja ryhmänä (Kohta 48) ja näin syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Pamfletissaan Räsänen kuitenkin kirjoittaa, että ”kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta tasavertainen ja yhtä arvokas”. (s. 13)
– En mielelläni halua ajatella, että korkeimmassa oikeudessa on minkäänlaista aatteellista harkintaa, mutta jos on, niin nimenomaan tässä sitä voisi olla, Matti Sankamo toteaa.
Sankamo huomauttaa, että 25-sivuinen pamfletti on kokonaisuus. Kukaan ei avaa pamflettia keskeltä ja lue yksittäisiä kohtia kerrallaan. Kokonaisuus tuo laajasti esille, että Räsänen ei pidä homoseksuaaleja vähempiarvoisina kuin muita.
– Se, että sitä ei huomioida tuomioistuimessa, on tosi erikoista.
Piditkö artikkelia mielenkiintoisena? Saatat pitää myös:
Asianajaja Matti Sankamo: ”Sananvapaus on solmukohta kaikille muille oikeuksille”
Räsänen harkitsee valittamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen – ”Läpimeno olisi todennäköinen”
