Lloyd Libiso: ”Toivon, ettei kenenkään tarvitse hävetä tai piilotella uskoa”

Tilaa verkkolehti tarjoushintaan 1€ ensimmäinen kuukausi. 

12.12. Tämä päivä ei ole se, jolloin Lloyd Libiso syntyi, mutta siitä päivästä alkoi hänen uusi elämänsä. Joulukuussa 2021 hän viimein erosi suhteestaan alkoholin kanssa. 

– Sain silloin voimat saattaa saaga päätökseen. Koen siitä kiitollisuutta. 

Tunnettu mediapersoona Libiso tietää monen raitistuneen kokeneen saman kuin hän: ihmisen voimat ovat rajalliset selviämään kuiville. 

– En ollut yksin. Sain apua, kun tarvitsin. Monessa muussakin elämäni vaikeassa paikassa olen kokenut suuremman voiman läsnäolon. 

Nyt Libiso haluaa julkisuudessa puhua ääneen riippuvuuksista ja siitä, että niistä voi päästä irti. Raittiina hän näkee maailman eri tavoin – työn ja juhlimisen rinnalle löytyi arki. Aamut voi aloittaa juoksulenkillä, ei tahmeasti toipuessa edellisestä illasta. 

– Kavereiden kanssakin voi pitää hauskaa selvin päin. 

Omasta sisimmästä tuli esiin myös tunteita ja ajatuksia, joita hän ei edes tajunnut alkoholilla peittäneensä. Joitakin ihmissuhteita oli pakko katkaista, koska ne perustuivat vain ryyppäämiselle. Myöskään media-alan kosteat illanistujaiset eivät enää täytä hänen iltojaan. 

Podcast aiheista, jotka usein silotellaan

Lloyd Libiso on tuttu kasvo niin tv:stä kuin radiosta. Tällä hetkellä hänen selviytymistään maatilalla seurataan Nelosen Farmi-ohjelmassa. Maanantaisin häntä kuullaan Isoi juttui -podcastissa Podimolla. Libiso tunnetaan myös YleX:n ja Puoli seitsemän -ohjelmien entisenä juontajana sekä takavuosina suursuosion saavuttaneesta Yle Kioskin Inttistoorit-podcastista.

Nykyisen podcastin nimi kumpuaa siitä, että aiheet ovat niin heille kuin yhteiskunnallisestikin merkittäviä, isoja juttuja. Mikrofonien takana ovat hänen kanssaan tubettajat ja toimittajat Jesse Sarkkinen ja Aleksi Rantamaa.

– Olemme halunneet tuoda keskusteluun aiheita, jotka saatetaan silotella tai jotka jäävät julkisesti keskustelematta. Voimme puhua kaikesta, mitä nuorten aikuisten elämässä tapahtuu omaan talouteen, rasismiin tai vaikka uskonasioihin liittyen. Tabuja ei tunneta, Libiso kertoo.

Hiljattain ”Voiko terapian korvata kirkolla?” -jakso poiki heille koskettavaa palautetta sekalaiselta joukolta muslimeista ateisteihin ja kristittyihin. 

– Mediassa helposti ajatellaan, että uskonasioista ei voi puhua ääneen, koska se sulkee toiset ulos. Aiemmissa hommissani olin kieli keskellä suuta ja mietin, voiko ja uskaltaako hengellisistä asioista puhua ollenkaan. Olen iloinen, että olen nyt rohkaistunut puhumaan. 

Kymmenen käskyä takaisin ohjenuoraksi

”Hei haloo, jengi voi tosi pahoin, nuoretkin voi tosi pahoin. Ja mul on tullut vilpittömästi siis se fiilis, että jengi tarvii tietsä Jeesusta. Jengi tarvii uskoa elämään.” Näin Lloyd Libiso sanoitti tilannekuvaa suomalaisista edellä mainitussa podcastjaksossa.  

Miksi Jeesusta ja uskoa tarvitaan?

– Kristilliset arvot ovat toimivan yhteiskunnan perusta, hän aloittaa. 

Tällä hetkellä yhteiskunnassa meille kuitenkin luodaan hyvin erilaista kuvastoa, jossa esimerkiksi ihannoidaan päihteiden käyttöä. Libiso toivookin, että heräisimme miettimään kymmenen käskyn kauniita ohjeita elämään.

– Olen joutunut itse kokemaan monen käskyn kohdalla, miten pahalta se tuntuu, kun niitä rikotaan. Joskus se on ihan lopullistakin. 

Hänen mielestään tulisi esimerkiksi palata ajatukseen uskollisuudesta rakkaalle ihmiselle.

Populaarikulttuurissa ihannoidaan sitä, että ei sitouduta mihinkään. Mutta en näe, miten miljoona huonoa olisi parempi kuin yksi hyvä.

– Joskus on vaikeampia aikoja, joskus taas asiat lutviutuvat helpommin. Kumppanin rinnalla kannattaa seistä myötä- ja vastamäessä eikä heti heittää hanskoja tiskiin. Populaarikulttuurissa ihannoidaan sitä, että ei sitouduta mihinkään. Mutta en näe, miten miljoona huonoa olisi parempi kuin yksi hyvä. 

Seurakunta on merkittävä hyvinvoinnin lähde

Lloyd Libiso kokee saaneensa itse viettää lapsuuttaan terveiden kristillisten arvojen läsnäolossa. Kaikki 31 ikävuottaan hän on asunut Kirkkonummella.  

– Onko nimikin enteellinen, miksi olen tuntenut tämän paikan kodikseni, Libiso naurahtaa. 

Yleisurheilua, kamppailulajeja, jalkapalloa, vapaapalokuntaa, musiikkia ja vaikka mitä muuta harrastanut poika ehti sunnuntaisin myös pyhäkouluun. Partiokin pidettiin seurakunnan kellarissa. 

– Nuoruuden purjehdusleirit seurakunnan kautta olivat myös hienoja. Olisinko ilman seurakuntaa löytänyt niitä? 

Jokin aikaa sitten asuessaan Espanjassa hän oivalsi uudelleen seurakunnan arvon. 

– Nykymaailman hektisyydessä on unohdettu, miten tärkeää on toisten ihmisten läsnäolo. Se voi auttaa ja viedä pois pahan olon tunnetta, kun seurakunnassa yhdessä lauletaan ja nauretaan.

Vuosia nuorisomediassa työskennelleenä hän tietää, että monet nuoret ovat hukassa ja ihmisten mielenterveyshaasteista puhutaan paljon. Libiso ei väheksy terapian tarpeellisuutta, mutta yhteisön – jonka seurakunta tarjoaa – merkitys hyvinvoinnille on ratkaiseva. 

– Olen saanut kokea seurakunnan lämmön. Ajattelen myös, että olen aina ollut uskovainen omalla tavallani ja kokenut vahvaa hengellisyyttä. 

”Suosittelen käymään seurakunnassa”

Seurakunnan ovi voi kuitenkin vaikuttaa painavalta. 

– Mihin tahansa, missä ei ole ollut pitkään aikaan, on jännittävää mennä käymään – varsinkin silloin, jos paikka on tuiki tuntematon. 

Espanjan aurinkorannikolla Libiso monta kertaa kierteli suomalaista seurakuntaa läheltä, ennen kuin erään lounaan aikaan rohkaistui menemään sisään. 

– Oli ihana huomata, miten ihmiset tarjoutuivat keskustelemaan ja tutustumaan. Suosittelenkin rohkeasti käymään seurakunnassa, lähiseurakunnassa tai reissun päällä, vaikka viime kerrasta olisikin aikaa. 

Uskonpohdintoja armeijassa

Espanjan lisäksi ikimuistoinen kirkkokokemus Lloyd Libisolla löytyy armeija-ajoilta. Armeijavuosi oli hänen elämässään muutenkin merkittävä suunnannäyttäjä, ja kersantti Libiso onkin yhä aktiivinen reserviläinen. Upinniemen merikappeli teki heti vaikutuksen. Upeasta lasiseinästä heijastui valo kirkkaasti sisään. Alokkaille sotilaspastori oli valmistanut puhuttelevan tilaisuuden. Musiikkina soi räppäri Ruudolfin ”Doupeimmat Jumala seivaa”. Kaiuttimista pauhasi: 

Se ettei oo rakkautta gettos on pelkkää fuulaa

Tää on gettoheaven

Enkä tarvii enempää todisteita

Oon ite todiste siitä, että Doupeimmat Jumala seivaa

– En ollut kuullut mistään kahteen viikkoon musiikkia. Biisi kolahti silloin tosi vahvasti. 

Armeijan toiminnassa Libiso on myös pohtinut sitä, että sota-aikoina ihmiset ovat turvautuneet uskoon. Äärimmäisissä tilanteissa ihminen kääntyy Korkeimman puoleen. 

– Usko tuo toivoa elämään, varsinkin tiukkoina hetkinä. Mutta myös ilonhetkinä on hieno pysähtyä miettimään, miten paljon on saanut kokea ja kuinka siunattu on.

Hengen miesten kanssa jaetaan uskoa arjessa

Lloyd Libiso suuntaa silloin tällöin Kirkkonummellakin seurakuntatalolle. Hän kertoo myös ystäväpiiristään löytyvän muutamia, jotka ovat hengellisiä ihmisiä. 

– Osa heistä on vähän karskimpia ukkoja. Yhdellä kaverilla on risti tatuoitu käteen. Puhumme uskonasioista arjessa, koen sen yhteyden tärkeäksi. 

Yhdellä kaverilla on risti tatuoitu käteen. Puhumme uskonasioista arjessa, koen sen yhteyden tärkeäksi.

Libiso soisi jokaisen, joka kaipaa uskoa sydämeensä, uskon myös löytävän.

– Toivon myös, ettei kenenkään tarvitse hävetä tai piilotella uskoa. 

Piditkö artikkelista? Tilaa verkkolehti tarjoushintaan 1€ ensimmäinen kuukausi.

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä:

Noora Marja-ahon turva ei ole enää universumi, vaan taivaan Isä

Antakaa Jeesuksen vetää pulkkaa, Henna-Maria Harju rohkaisee