Heikkoudesta syntyi voimaa

Andy Chambers hylättiin lastenkotiin kuusiviikkoisena. Siellä hän joutui teini-ikäisenä mieshoitajansa hyväksikäyttämäksi. Huonommuuden tunne vaivasi Andyä pitkälle aikuisikään saakka.

– Heikkoutemme saa itserakkautemme hiipumaan ja tuottaa meissä nöyryyttä. Meidän ei pidä piilotella heikkouttamme häveten sitä, vaan hyväksyä se ja antaa Jumalan muovata siitä jotain merkityksellistä. Näin heikkouksiemme myöntäminen voi muuttua Jumalan mielen mukaiseksi voimaksi, sielunhoitoterapeutti Andy Chambers sanoo. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Tilaa verkkolehti tarjoushintaan 1€ ensimmäinen kuukausi. 

Andrew ”Andy” Chambers mainitsee haastattelun alussa Hakekaa kätilö -nimisen televisiosarjan. Se kuvaa Nonnatus-talon kätilöiden arkea 1950- ja 1960-lukujen Lontoon vähävaraisella alueella. Sarja muistuttaa Andyä hänen lapsuudestaan Lontoossa.

Andy Chambers syntyi jamaikalaiselle äidilleen tämän ollessa vasta 18-vuotias. Sairaanhoitajaksi valmistunut nuori nainen päätti antaa poikansa pois. Biologista isäänsä Andy ei ole koskaan tavannut, ja syntymätodistuksessa isän nimen kohdalla on vain viiva. Hän ei edelleenkään tunne isänsä henkilöllisyyttä.

Äiti ei koskaan kertonut pojalleen, miksi hylkäsi tämän. Kuusiviikkoisena poika annettiin lastenkotiin. Vasta kaksi vuotta sitten Andy sai tädiltään varman tiedon siitä, että äiti oli tullut raskaaksi raiskauksen seurauksena.

– Äiti tuli katsomaan minua kolmesti vuodessa, mutta isommaksi vartuttuani äiti ei enää halunnut pitää yhteyttä minuun. Minun olemassaoloni muistutti häntä kipeästä ja käsittelemättömästä asiasta, Andy uskoo.

Ristiriitaiset tunteet äitiä kohtaan taakoittivat Andyä pitkälle aikuisuuteen. Vasta aikuisena saatu sielunhoito ja terapia sulattivat sisimmän kipeitä muistoja ja valmistivat tietä anteeksiantoon.

Andrew ”Andy” Chambers

– pastori ja sielunhoitoterapeutti.
– opiskeli sielunhoitajaksi Elijah Housessa Suomessa ja trauma- ja addiktioterapeutiksi amerikkalaisessa IITAP-järjestössä, joka järjesti koulutusta Lontoossa vuosina 2015–2018. Keväällä 2022 hän valmistuu englantilaisen Newman-yliopiston Missional Leadership -koulutusohjelmasta.
– naimisissa opettaja Sirkku Chambersin kanssa.
– Chamberseilla on kolme aikuista tytärtä.

Hyväksikäytetty ja hakattu pikkupoika

Lastenkodissa viettämässään ajassa Andy Chambers näkee paljon hyvääkin. Perustarpeista pidetiin huolta, ja lapset pääsivät kouluun.

Andy oli erilainen kuin muut lapset. Kun monet lastenkodin asukit itkivät omien vanhempiensa perään, hän oli päättänyt olla tarvitsematta äitiä.

Andy joutui yhden hoitajan silmätikuksi. Hoitaja löi poikaa ja käyttäytyi muutenkin arvaamattomasti.

– Tulin kerran myöhässä pyöräretkeltä. Hoitaja hurjistui ja hänen vihansa oli täysin hillitsemätöntä. Hän hakkasi minua jalkoihin bambukepillä. Aloin vihata tuota naista koko sydämestäni.

Tuo hoitaja oli pedofiili, mutta minulla ei tietenkään lapsena ollut sanoja koko asialle.

Pojalla oli valtava isän nälkä. Hän olisi tarvinnut isällistä huolenpitoa, miestä, joka olisi turvallisesti saatellut häntä elämässä eteenpäin. Lastenkotiin tulikin sitten töihin nuori mies, joka piti seuraa Andylle. Hän vei Andyä retkille ja tarjosi uusia mahdollisuuksia. Pojan ollessa 13-vuotias mieshoitaja lähestyi häntä seksuaalisesti. Aikuinen Andy näkee nyt, miten epäterve tuo suhde oli. Hyväksikäyttösuhde jatkui noin kolmen vuoden ajan.

– Tuo hoitaja oli pedofiili, mutta minulla ei tietenkään lapsena ollut sanoja koko asialle.

Kutsuttu täyteen mieheyteen

Andy Chambers lähti lastenkodista ollessaan 16-vuotias. Hengelliset asiat kiinnostivat nuorukaista, ja hän luki Raamattua. Eräässä kotikokouksessa hän koki Jeesuksen läsnäolon hyvin voimakkaana. Andy koki olevansa kuin tyhjä puhalluspatja, johon Jumalan Henki puhalsi uutta elämää. Hän koki tulevansa ”isommaksi sisimmässään”.

–  Tuon kokemuksen myötä sain motivaation elää: Halusin matkustaa, lukea ja kokea asioita. Sain myös voiman kertoa entiselle lastenkodin mieshoitajalle, että katkaisen suhteemme. Hän hävisi elämästäni sanaakaan sanomatta.

Entinen hoitajani halusi hakata minua, mutta pamppu satuttikin Jeesusta.

Usko hoiti ja lohdutti rikkinäistä sielua hyvin kokonaisvaltaisesti. Andy muistaa erityisesti yhden rukouskokouksen, jossa hän oli mukana.

– Yhden rukouksen aikana näin itseni lapsena, kun minua hakattiin bambupampulla. Jeesus juoksi luokseni ja halasi minua. Entinen hoitajani halusi hakata minua, mutta pamppu satuttikin Jeesusta.

Andy pystyi nyt antamaan anteeksi hoitajalle, joka oli kaltoinkohdellut häntä vuosien ajan. Viha ja katkeruus alkoivat sulaa.

–  Tämä oli yksi merkittävimpiä käännekohtia parantumisessani.

Hän kävi seurakunnassa, jossa oli useita hyviä pastoreita. Yksi pastori perheineen otti hänet ystäväkseen. Andy sai toimia tämän pastorin apulaisena. Hän oppi pitämään puheita ja rukoilemaan ihmisten puolesta. Työssä oppimisen lisäksi näissä ihmissuhteissa oli psykologinen taso:

– Tässä ihmissuhteessa minua kutsuttiin mieheyteen ja maskuliinisuuteen, jonka Jumala loi.

Kiusallinen kulttuurishokki

Andy Chambers tuli Suomeen vaimonsa perässä lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Suomen kylmyys ja pimeys olivat aluksi kulttuurishokki, mutta hän pitää uudessa kotimaassaan siitä, että luonto on aina lähellä – Helsingissäkin. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Tulevan vaimonsa Sirkun Andy Chambers tapasi ensi kertaa jo 18-vuotiaana, kun suomalainen nainen tuli Iso-Britanniaan vapaaehtoistyöhön. Suomessa Sirkku opiskeli opettajaksi. Ystävyys syveni rakkaudeksi, ja Andy oli 24-vuotias mennessään naimisiin. Molemmat keskittyivät täysillä muiden auttamiseen hengellisessä työssä.

Kenelle tahansa nuorelle on haastavaa asettua avioelämään, mutta Andylle se oli sitä monin verroin elämänhistoriansa takia.

– En ymmärtänyt, että vaimollani on syviä tunnetarpeita liitossamme, koska oma kasvuni oli kesken.

Chambersit asuivat Iso-Britanniassa kahdeksan vuotta. Siellä Andy toimi pastorina koko tuon ajan. Suomeen pariskunta muutti vuonna 1995. Kielitaidottomuus, kylmä ja pimeä talvi sekä ihmisten jäyhyys olivat Andylle shokki.

– Toimin pastorina seurakunnassa, jossa lähes kaikki miehet olivat opiskelleet yliopistossa. Nämä menestyivät taloudellisesti, rakensivat taloja perheilleen. Tunsin kateutta heitä kohtaan. Minulla ei ollut nuorena mahdollisuutta jatko-opintoihin, tunsin siitäkin alamittaisuutta. Saarnaaminen tuntui näistä syistä ajoittain vaikealta ja kiusalliselta.

Vertaisryhmästä voimaa muutokseen

Samaan aikaan lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ja noina aikoina syntyneet riippuvuudet nostivat uudelleen päätään. Nuorena Andy Chambers oli oppinut pakenemaan pahaa oloaan pornon maailmaan ja miessuhteisiin. Tultuaan uskoon hän oli kuitenkin luopunut niistä. Andy perusti muutaman miehen kanssa vertaisryhmän nimeltä ”Sairaat veljet!”.

– Minä olin pastori, ja siksi oli erityisen vaikeaa tunnustaa, että minulla on vaikeuksia pornon kanssa. Luottamuksellisesti ja rehellisesti jaoimme asioita. Emme neuvoneet tai tuominneet toisiamme, vaan puhuimme ja rukoilimme.

Kokemustensa perusteella mies uskoo, että me voimme muuttua ja meidän käytöksemme ja tunne-elämämme voivat uudistua: Lapsuuden haavoja on mahdollista käsitellä. Aikuisena saadut roolimallit voivat vahvistaa omaa identiteettiä oikeaan suuntaan.

Ryhmässä Andy tunsi aluksi häpeää, mutta oli lopulta äärimmäisen vapauttavaa puhua rehellisesti.

– Sanoittamalla omia kokemuksia tulin entistä selkeämmin tietoiseksi siitäkin, mitkä olivat omia syntejäni ja mitkä olivat syntejä, joilla minua vastaan oli rikottu. Aiemmin koin häpeää siitäkin, että minua oli hyväksikäytetty. Se esti osaltaan ottamasta vastuuta kokonaisvaltaisesti omista käsillä olevista tuhoisista tavoista, kuten pornoriippuvuudesta.

Vertaisryhmän lisäksi Andy löysi sielunhoitajan, jota tapasi kerran kuussa. Lisäksi hän hakeutui psykologin vastaanotolle ja kävi hänen luonaan joka toinen viikko muutaman vuoden ajan. Rukous, keskustelut sielunhoitajan kanssa sekä ammattitaitoisen psykologin kanssa työstetyt asiat edistivät itsetuntemusta.

– Se tervehdytti minua sisäisesti ja vahvisti identiteettiäni miehenä, Jumalan lapsena, aviomiehenä ja isänä.

– Aviosuhteeni vaimoni kanssa vahvistui. Näin yhä enemmän hyvää naisissa ylipäätään. Koin, että miehiä kohtaan tuntemani kateus alkoi hälvetä. Minä koin näinä vuosina todella kokonaisvaltaisen muutoksen. Muutos koski seksuaali-identiteettiäni, mutta myös kokonaisvaltaisesti minua miehenä joka tasolla.

”Jokaisen lapsen tulisi kuulla ja tuntea, että hän on ihana”

Omat hyvät kokemukset sielunhoidosta ja terapiasta siivittivät Andy Chambersin sielunhoitoterapeutin uralle. Nykyisin hänellä on oma Chambers Centre -terapiayritys, jonka toimitusjohtajana hän tietää, että monilla ihmisillä on taustallaan jotain samantapaista, mitä hän on kokenut.

– Muistan sellaisenkin vaiheen, etten oikein tiennyt olenko tyttö vai poika. Nyt ymmärrän, että hylätyksi tuleminen, katkeroituminen koko naissukupuolta kohtaan sekä mieshoitajan tuhoisa käytös veivät minua kokonaisvaltaisesti väärään suuntaan sekä tunne-elämän että seksuaalisuuden alueella.

Vanhemmille on annettu suurin valta, nimittäin rakkaus.

– En saanut kasvun vuosina mistään vahvistusta ja rohkaisua luottamaan siihen, että olen poika ja sellaisena hyväksytty ja rakastettu. Jokaisen lapsen pitäisi kuulla ja tuntea, että hän on ihana. Jos lapsi jostain syystä kokee epävarmuutta seksuaali- ja sukupuoli-identiteetistään, ei pidä vahvistaa epävarmuutta. Omaa sukupuolta tulisi sitä vastoin ohjata hyväksymään ja kunnioittamaan.

Andy mainitsee, että hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan hän ei kuullut sanoja homo, gay tai trans. Nyt kielessämme on kaikki mahdolliset käsitteet poikkeavalle seksuaalisuudelle. Tätä kieltä voi käyttää myös väärin sukupuolihämmennyksen vahvistamiseen. Andyn mukaan vahvoilla ovat kuitenkin ne lapset ja nuoret, joilla on ehyet ja turvalliset perhesuhteet. Hän suree erityisesti isien läsnäolon puutetta monien lasten elämässä.

– Miehet myös tekevät paljon pahaa, toimivat itsekkäästi ja hylkäävät ne, joita heidän kuuluisi vaalia rakkaudella ja palvella. Toisaalta monet isät eivät usko itseensä. He tarvitsevat rohkaisua ja tukea. Vanhemmille on annettu suurin valta, nimittäin rakkaus. Sitä meitä kutsutaan käyttämään.

Andy ei kuitenkaan väitä, että esimerkiksi oman lapsen seksuaalinen suuntautuminen olisi pelkästään ”vanhempien käsissä”. Jokainen tekee lopulta omat valintansa, ja siihen on myös oikeus, hän painottaa. Ympäröivän kulttuurin voima on kuitenkin valtava. Muun muassa media, kaverit, koulujen seksuaalikasvatus ja populäärikulttuurin roolimallit ohjaavat nuorten ajattelua. Tämä pätee myös seksuaalisuuteen ja sen toteuttamiseen.

Terapiaan hakeutuva määrittää tavoitteensa

Andy ja Sirkku Chambers asuivat pitkään Jyväskylässä, mutta viimeiset kahdeksan vuotta he ovat asuneet pääkaupunkiseudulla. Pariskunnalla on kolme tytärtä, joista yksi asuu Andyn kotikaupungissa Lontoossa. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Terapeuttina Andy Chambers kokee, ettei hänen tehtävänään ole miettiä seksuaalisen orientaation kysymyksiä kristillisen opin näkökulmasta vaan pikemminkin kuunnellen, mitä asiakkaat itse tahtovat. Terapiassa lähtökohtana on aina asiakas. Terapeutti kohtaa eniten keski-ikäisiä miehiä, jotka kokevat pornon käyttämisen ongelmallisena. Monesti näissä tapauksissa vaimo on pakottanut miehen terapiaan.

– Kollegani kohtaa näitä naisia, koska he ovat traumatisoituneet miestensä käytöksen takia.

Andy kertoo, että joskus avioliitossa naisen kanssa olevat miehet elävät salasuhteessa toisen miehen kanssa tai ylläpitävät monia liiton ulkopuolisia suhteita toisten naisten kanssa.

– Terapiaan hakeutuvat kokevat toimivansa omia arvojaan vastaan ja hakeutuvat siksi tarkastelemaan tilannettaan.

Kristityt avioparit ovat usein sisäistäneet, että toimivaakin avioliittoa kannattaa hoitaa. He hakeutuvat parisuhdeterapiaan, ja se voi auttaa näkemään oman ja puolison lapsuuden uudella tavalla. Joskus taustalla on hyvin rankkoja kokemuksia. Lasten syntymien yhteydessä nousevat usein myös omat kipeät muistot pintaan. Se ei ole merkki ”väärästä” puolisosta vaan kutsu käsitellä asioita, Andy huomauttaa.

Andy ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan terapeuttisen prosessin tuloksena ei voisi tapahtua muutoksia käytöksessä ja tunteissa.

–  Biologiamme tulee annettuna, mutta ihmisen tunne-elämässä ja kokemuksissa voi tapahtua ja tapahtuukin muutosta. Terapiassa ihmiset kuitenkin itse päättävät, millaisia tavoitteita ja toiveita heillä on tulevaisuutensa suhteen. Terapeutti on matkakumppani. Aitoa suvaitsevaisuutta on sallia ihmisille heidän omat valintansa. Meillä jokaisella on itsemääräämisoikeus.

Piditkö artikkelista? Tilaa verkkolehti tarjoushintaan 1€ ensimmäinen kuukausi. 

Lisäksi

Elävät Vedet -järjestö tekee sielunhoitotyötä ruohonjuuritasolla

SIELUNHOITOTERAPEUTTI Andy Chambers on ollut Elävät Vedet -järjestön toiminnassa mukana jo 23 vuotta. Chambers näkee järjestön sielunhoitotyön matkakumppanuutena, jossa hoidettava itse asettaa tavoitteet toipumismatkalleen. Sielunhoitaja kuuntelee, rukoilee ja kulkee rinnalla. Leireille ja kursseille toivotetaan tervetulleiksi kuka tahansa, joka haluaa tarkastella omaa elämäänsä ja ihmissuhteitaan kokonaisvaltaisesti.

– Rohkaisemme ja tuemme esimerkiksi heitä, jotka haluavat kasvattaa itsetuntemustaan tai niitä, jotka haluaisivat perustaa perheen, mutta kokevat siinä epävarmuutta. Yhtä lailla tuemme niitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, jotka eivät omantunnon syistä halua elää perinteisen raamatullisen avioliiton ulkopuolisissa seksisuhteissa ja valitsevat siksi sinkkuuden.

”Kaikki hyvältä tuntuva ei ole hyväksi”

Paratiisissa ensimmäinen mies ja nainen olivat tasapainoisessa suhteessa itseensä, toisiinsa ja Luojaansa. Elävät Vedet alkoi tästä tositarinasta, mainitsee Andy Chambers. Sielunvihollinen kuitenkin petti Aadamin ja Eevan, minkä vuoksi paha sai otteen luodusta maailmasta. Jeesus voitti pahan, mutta joudumme silti elämään synnin rikkomassa maailmassa. Synnin kirous satutti Jeesusta, jotta me saisimme Pyhän Hengen, jotta voisimme parantua ja eheytyä synnin lyömistä haavoista, Andy sanoittaa.

Hänen mukaansa kristillinen maailmankuva ja raamatullinen ihmiskäsitys auttavat näkemään, että kaikki tunteet ja impulssit eivät ole meille hyväksi, eikä niiden pidä antaa ohjata käytöstämme.

– Kaikki hyvältä tuntuva ei ole ihmiselle hyväksi, vaikka se tuntuisi luonnolliselta. Siksi esimerkiksi homoseksuaaliset tunteet voivat tuntua valtavan hyviltä, mutta ne ovat langenneen todellisuuden tuottamia tunteita. Samalla perusteella torjumme avioliittojemme ulkopuoliset houkuttavat tunteet heterosuhteissa.

Identiteettimme tulee perustua totuuteen Jumalan luomina, langenneina, mutta lunastettuina Jeesuksen ristintyön kautta. Chambers toteaa, että nämä valinnat ovat vastavirtaan uimista vallitsevassa kulttuurissa.

– Kulttuurimme viestii, että ”Pysy siinä mitä tunnet ja toteuta sitä”. Kristillisestä uskosta nouseva ymmärrys viestii toisin. Se on pohjimmiltaan kutsu seurata elämän antajaa, Herraamme Jeesusta.

Lisätietoja: elavatvedet.fi