Mahtuuko Jumala sanoihin?
Jumala on suurempi kuin voimme käsittää. Silti kristityt ovat halki vuosisatojen myös puhuneet paljon Jumalasta ja pyrkineet järjellä ymmärtämään, mistä uskossa on kyse.
MEIDÄN AIKANAMME korostetaan usein sitä, että Jumala on salattu ja käsittämätön. Emme voi saada Jumalaa haltuun emmekä voi käsittää häntä. Niin suuri hän on. Sanojen ja selitysten sijaan jää vain hiljaisuus.
Kaunis hengellinen laulu kiteyttää tämän: ”Et mahdu sanoihin, et muottiin ihmisten. Ei järki sinua voi saavuttaa. Et määritelmiin käy, et silmiin näy. Vaan sinut pieninkin voi löytää.”
ON TOTTA, että Jumala on suurempi kuin voimme käsittää. Silti kristityt ovat halki vuosisatojen myös puhuneet paljon Jumalasta ja pyrkineet järjellä ymmärtämään, mistä uskossa on kyse. On määritelty melko tarkkaankin, millainen Jumala ja hänen suunnitelmansa ihmiskuntaa varten on. Tämä on mahdollista siksi, että hän on ilmoittanut itsensä meille ihmisten kielellä.
Siksi Jumalasta ja uskon totuuksista puhuminen, niin suurelta tehtävältä kuin se joskus voi tuntuakin, on mahdollista. Se ei ole jumalanpilkkaa tai inhimillistä pöyhkeilyä. Se on kristinuskoa, joka tunnustaa, että Jumala on itse suuressa ihmisrakkaudessaan tullut lähestyttäväksi Jeesuksessa Kristuksessa ja pyhissä kirjoituksissa.
”Jumalaa emme voi saada haltuun. Mutta voimme saada hänen ilmoituksestaan sen, mitä tarvitsemme.”
TÄMÄN JÄNNITTEEN tunsivat jo varhaiskirkon teologit. Jerusalemissa 300-luvulla piispana ollut Kyrillos opettaa tästä kasteoppilaitaan: ”Emmehän sano Jumalasta kaikkea, mitä pitäisi – hän yksin tuntee kaiken – vaan sen, mikä sopii ihmisluontoon ja minkä meidän heikkoutemme käsittää. Emmehän selitä, mitä Jumala on, vaan tunnustamme suoraan, että emme tiedä hänestä tarkoin. Jumalasta puhuttaessa on suurta tietoa tunnustaa tietämättömyytensä.” (Kyrillos, Jerusalemin uskontunnustus, suom. Johannes Seppälä, Perussanoma 2013)
Mutta Kyrillos jatkaa: ”Joku ehkä sanoo: Jos jumalallinen olemus on käsittämätön, niin miksi puhut siitä? Enkö saisi ottaa kohtuudella tarvitsemaani, vaikka en pystykään juomaan koko jokea? Enkö saisi katsella sen verran, kuin minulle on tarpeen, vaikka en pystykään ottamaan silmiini koko aurinkoa? Vai pitäisikö minun tultuani suureen puutarhaan lähteä nälkäisenä siitä syystä, etten pysty syömään kaikkia hedelmiä.”
Jumalaa emme voi saada haltuun, aivan kuten emme voi juoda jokea kuivaksi. Mutta voimme saada hänen ilmoituksestaan sen, mitä tarvitsemme, aivan kuten voimme ammentaa joen vettä janoomme.
KYRILLOS ON NÖYRÄ Jumalan edessä, mutta se ei estä häntä puhumasta Jumalasta, nykykristityn näkökulmasta jopa hengästyttävän monisanaisesti. Tässä vain yksi pieni ote: ”Yksi Jumala on kaikkialla läsnä oleva, kaiken näkevä, kaiken ymmärtävä, kaiken Kristuksen kautta tekevä. Onhan kaikki saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Jumala on kaiken hyvän mitä suurin ja ehtymätön lähde, hyvien tekojen virta, iankaikkinen, puutteettomasti säteilevä valkeus, meidän heikkouteemme mukautuva vastustamaton voima, jonka nimeä emme edes kestä kuulla.”
KRISTINUSKO EI OLE vain sanoja ja oppia. Se on myös elämistä, kokemista ja rukousta. Mutta jos väheksymme Sanaa, jää Jumala meille ikiajoiksi käsittämättömäksi.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
