Piispa rohkaisi todistamaan uskosta

Kuopion piispa Jari Jolkkonen puhui ekumeenisen teologian webinaarissa (16.11.) apologiasta, eli uskon puolustamisesta. Jolkkosen puhe on katsottavissa YouTubessa. Jolkkonen muistutti, että on ongelmallista rekrytoida kristilliseen kirkkoon jäseniä vetoamalla pelkkiin hyötynäkökohtiin totuuden sijasta.  ”Kun kirkon jäsenmäärä on kääntynyt laskuun, niin kirkon ”jäsenrekrytointia”, kuten sanotaan, on ehkä joskus yritetty puolustaa myös vetoamalla jäsenetuihin. Siis ei totuuteen vaan hyötyyn. – – Jos sivuutetaan taivaaseen pääseminen, eli jos jäseneduilla tarkoitetaan vain immanentteja, eli tämänpuoleisia etuja, silloin Plussa-kortti ja S-etukortti voittavat pelin”, Jolkkonen totesi. Hänen mielestään meidän pitäisi etujen korostamisen sijasta todistaa evankeliumia totuudesta ja Kristuksen rakkaudesta. Silloin ei voi ohittaa totuuskysymystä, koska kristillinen usko sisältää tiettyjä väitteitä todellisuudesta.

Jolkkosen mukaan uskontunnustusta ei voi kaventaa vain ihmisen sisäisestä kokemuksesta kertovaksi runoksi. Se myös väittää jotakin todellisuudesta. Esimerkiksi sen, että Jumala on luonut maailman, antanut ihmiselle arvon ja tehtävän sekä ilmoittanut itsensä Israelin kansan vaiheissa ja profeettojen julistuksessa. Esimerkiksi Nikean uskontunnustuksesta Jolkkonen toteaa, että se edellyttää ”vakaumuksen, että ihminen on sovituksen tarpeessa. Se väittää, että meidän pelastuksemme tähden Jumala on Kristuksen persoonassa tullut meidän luoksemme. Se edellyttää, että Kristus on ainoa pelastustie. Ei yksi vaihtoehto muiden joukossa. Se väittää, että Kristus nousi kuolleista ja että Jumala kutsuu meitä taivasten valtakunnan juhla-aterialle.”

On mielenkiintoista, kuinka nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa ihmiset eivät enää tiedä, mitä kristillinen usko opettaa, koko kristikunnan yhteiset uskontunnustukset nousevat jälleen arvoonsa. Kristinuskoa ei saa vesittää, niin että sen ajatellaan vain toistavan sitä, mitä tiettynä aikana pidetään yleisesti hyvänä. Kristinusko sisältää tiettyjä väitteitä todellisuuden luonteesta. Nämä väitteet on koottu koko kristikunnan yhteisiin uskontunnustuksiin. Niiden hylkääminen siirtää ihmisen kristinuskon ulkopuolelle.

Kun ihmiset eivät enää tiedä, mitä kristillinen usko opettaa, koko kristikunnan yhteiset uskontunnustukset nousevat jälleen arvoonsa.

Koko maailmanlaajan kristikunnan yhteisiä uskontunnustuksia ovat Apostolinen uskontunnustus, Nikean uskontunnustus ja Athanasiuksen uskontunnustus. Näistä kaksi ensimmäistä löytyvät useimpien virsikirjojen lopusta. Niitä kannattaa jokaisen lukea. Uskontunnustukset eivät ole lisäyksiä Raamattuun. Niissä sitoudutaan siihen, mitä Raamattu uskosta opettaa. Pisin ja perusteellisin uskontunnustus, Athanasiuksen uskontunnustus, toteaa rohkeasti: ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.” Tämän jälkeen tunnustuksessa esitellään pelastava usko.

Uskontunnustusten määrittelemässä raamatullisessa, klassisessa kristillisessä uskossa ei ole mitään hävettävää. Sitä voi ja pitää puolustaa koko sydämestään ja kaikella ymmärryksellään, myös meidän aikanamme. Se kestää tarkastelun ja sen varassa voi elää ja kuolla. Uskon puolustamisessa pitää tietysti aina muistaa myös rakkaus ja kunnioitus ihmisiä kohtaan. Siksi uskon puolustajien ei pitäisi myöskään unohtaa diakoniaa ja ihmisten palvelemista.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Katso myös alla olevalta videolta, miksi psykoterapetti, kirjailija Saara Kinnunen lukee Uutta Tietä.