Kuningatar Elisabetin hiljainen usko sai äänen
Kuningatar Elisabet täytti 21. huhtikuuta 94 vuotta. Koronapandemian vuoksi kuningatar kielsi kaikenlaisen juhlimisen hänen syntymäpäivänsä kunniaksi tänä vuonna. LEHTIKUVA / AFP Jack Hill
Lisäys (8.9.2022): Kuningatar Elisabet II kuoli 8.9.2022 96 vuoden iässä.
”Aiotteko korkeimmalla vallallanne ylläpitää Jumalan lakia ja oikeaa evankeliumin julistusta?”
”Aion”, vannoi kuningatar Elisabet II kruunajaisissaan 2. kesäkuuta vuonna 1953.
Yli kuusi vuosikymmentä sitten annettu lupaus pitää edelleen. 94-vuotias kuningatar on pisimpään vallassa ollut brittimonarkki kautta aikojen. Hän on Iso-Britannian kuningatar, Kansainyhteisön päämies ja Englannin kirkon pää.
Usko vakan alla?
Kuningatar kantaa titteliä ”uskon puolustaja ja Englannin kirkon korkein kuvernööri”. Samalla hän on moniuskontoisen valtion ja Kansainyhteisön johtaja. Kahden roolin yhdistäminen ei ole aina ollut helppoa, mikä on tehnyt kuningattaresta hyvin varovaisen puhumaan uskosta.
Julkisissa esiintymisissään kuningatar on korostanut uskonnollista suvaitsevaisuutta ja iloinnut uskontojen moninaisuudesta. Samaan aikaan hän on tukenut kristillistä lähetystyötä. Kuningattaren yli 600 hyväntekeväisyyskohteesta 46 on kristillisiä järjestöjä.
Edesmennyt evankelista Billy Graham on kertonut omaelämäkerrassaan ystävyydestään kuningatar Elisabetin kanssa. Grahamin mukaan kuningatar ei voinut asemansa vuoksi tukea häntä virallisesti.
Hänen majesteettinsa
- Koko nimi: Elizabeth Alexandra Mary
- Syntymäaika: 21.4.1926
- Perhe: puoliso prinssi Philip, Edinburghin herttua, neljä lasta, kahdeksan lastenlasta ja kahdeksan lastenlastenlasta
- Valtakausi: 6.2.1952 lähtien
Joulupuheet uskon todistuksina
Viime vuosina kuningatar on vapautunut puhumaan enemmän omasta vakaumuksestaan. Esimerkiksi vuonna 2014 kuningatar lausui joulupuheessaan:
”Jeesus Kristus, Rauhan Prinssi, jonka syntymää juhlimme tänään, on elämäni ankkuri.”
Vuoden 2016 puheessaan hän todisti:
”Jeesus Kristus oli monien torjuma ja parjaama, vaikka hän ei tehnyt mitään väärää. Nyt miljardit ihmiset seuraavat hänen opetustaan ja pitävät häntä elämänsä johtotähtenä. Minä olen yksi heistä.”
Vaikka kuningatar on tunnustanut uskoaan rohkeammin vasta viime aikoina, usko on vilahdellut hänen puheissaan myös aiempina vuosikymmeninä. Vuonna 1978 kuningatar sanoi:
”Toivon hartaasti, että lapsenlapseni pitäisivät Jeesuksen esimerkkiä suuressa arvossa. Jeesuksen elämä ja opetukset ovat auttaneet ja inspiroineet niin monia edeltäviä sukupolvia.”
”Rukoilkaa puolestani”
Pitkään vallassa ollut kuningatar jää tuskin eläkkeelle, sillä hallitsijalupaus merkitsee hänelle elämän mittaista sitoutumista. Puoli vuotta ennen kruunajaisiaan kuningatar vetosi kansaansa sanoen:
”Rukoilkaa puolestani, että Jumala antaisi minulle viisautta ja voimaa pitää antamani lupaukset, ja että palvelisin uskollisesti häntä ja teitä kaikkina elämäni päivinä.”
Lähteet:
Britannian kuninkaallisen perheen viralliset verkkosivut: royal.uk
Delffs, Dudley (2019). The Faith of Queen Elizabeth: The Poise, Grace, and Quiet Strength Behind the Crown. Zondervan
Pakkomielle kruununperijästä synnytti anglikaanisen kirkon
Brittimonarkin arvonimi ”uskon puolustaja ja Englannin kirkon korkein kuvernööri” juontaa juurensa 1500-luvulle kuningas Henrik VIII:een. Paavi Leo X myönsi kuninkaalle arvonimen ”uskon puolustaja” vuonna 1521, koska tämä oli puolustanut maansa katolista uskoa torjuessaan Martin Lutherin opetukset.
Ironista kyllä – vain kolmetoista vuotta myöhemmin sama Uskon puolustaja julisti itsensä Englannin kirkon pääksi ja sinetöi samalla eron katolisesta kirkosta. Välirikon taustalla oli kuninkaan pakkomielle miespuolisesta kruununperijästä.
Henrik oli saanut jo kerran aiemmin paavilta erivapauden veljensä lesken naimiseen. Koska avioliitosta syntyneistä lapsista jäi henkiin vain yksi tytär, kuningas haki paavilta lupaa avioerolle. Lupaa ei kuitenkaan herunut.
Kuningas oli saattanut hovineidon raskaaksi, joten hänellä oli kiire saada suhde lainvoimaiseksi. Kun paavi ei taipunut hyväksymään avioeroa painostuksesta huolimatta, Henrik julisti itsensä Englannin kirkon pääksi.
Henrik avioitui lopulta kuusi kertaa. Avioliitoista kaksi päättyi eroon, kaksi teloitukseen ja kaksi luonnolliseen kuolemaan, joista toinen oli kuninkaan itsensä kuolema 55-vuotiaana.
Avioliitoista jäi henkiin vain yksi miespuolinen jälkeläinen, Edvard VI, joka kruunattiin kuninkaaksi isänsä kuoleman jälkeen vain yhdeksänvuotiaana. Edvard kuoli kuusi vuotta myöhemmin. Hänen jälkeensä valtaan nousi Maria I Henrikin ensimmäisestä avioliitosta. Maria oli ensimmäinen naispuolinen kuningatar brittimonarkian historiassa.