Pandemian tieteellinen selittäminen ei tee rukoilemista turhaksi

Helsingin Sanomat (HS) haastatteli puhelimitse maailmankuulua israelilaista historioitsijaa Yuval Noah Hararia, joka jakoi näkemyksiään pandemiasta selviämisestä. Huhtikuun 11. päivänä julkaistu artikkeli sisälsi monia mielenkiintoisia ja arvokkaita ajatuksia. Huomioni kiinnittyi kuitenkin kahteen lyhyeen kappaleeseen, joissa Harari sivumennen kommentoi uskontojen roolia pandemiassa.

HS:n jutun mukaan Harari näkee tilanteessa toivoa: ”Suurin osa maail­man poliittisista ja uskonnollisista johtajista näyttää pandemiapaniikissa tukeutuvan – vaihteen vuoksi – tieteeseen.” Kaksi sanaa ”vaihteen vuoksi” vihjaavat, että näin ei suinkaan aina ole ollut. Tekstistä ei käy ilmi, onko tämä Hararin vai jutun toimittajan ajatus.

Jatko sen sijaan on Hararin repliikki: ”Israelissa suljettiin synagogat, Iranissa taas moskeijat. Katolinen kirkko on pyytänyt ihmisiä olemaan tulematta kirkkoihin. Miksikö? Koska he uskovat nyt tutkijoita.” Sana ”nyt” paljastaa, että näin ei Hararin mukaan aina ole ollut.

Tuskin on ylitulkintaa, jos näissä lauseissa haistaa oletuksen tieteen ja uskonnon vastakkainasettelusta. Oletuksen mukaan uskonnolliset johtajat ovat aina vieroksuneet tiedettä ja pelänneet tutkijoita. Ajatus siitä, että tiede ja usko ovat jotenkin vaihtoehtoiset tavat tulkita todellisuutta, asuu länsimaisessa kulttuurissamme syvällä.

”Maailma tuntuu aavistavan, että jumalat ovat vaienneet”

Astetta vahvemmin tämän sanoittaa kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist Ylen kolumnissa 8. huhtikuuta: ”Pappien sijasta luotamme infektiolääkäreihin. Maailma tuntuu aavistavan, että jumalat ovat vaienneet tai kuolleet, jos ovat koskaan eläneetkään. Että rukoukset eivät nyt auta. Vain Isis ja heihin verrattavat hihhulit ovat väittäneet, että koronavirus on Jumalan keino rankaista vääräuskoisia.”

Enqvist rakentaa keinotekoisen vastakkainasettelun. Hänen käsitykseensä ei sovi se, että joku voi samaan aikaan huolehtia käsihygieniasta ja panna turvansa Jumalaan, vältellä väkijoukkoja ja nähdä pandemian Jumalan puhutteluna ihmiskunnalle. Mutta miksi luja luottamus Jumalaan sulkisi pois sen, että me toimimme viisaasti ja parhaan tutkimustiedon mukaan? Tai miten viruksen tieteellinen selittäminen tekisi rukoilemisen turhaksi? Jumala toimii maailmassa usein juuri luonnollisten prosessien kautta.

Enqvistin oletus siitä, että rukous ei nyt kiinnosta ihmisiä, on sitä paitsi virheellinen. Google-hauissa aiheet ”rukous” ja ”Raamattu” ovat nousseet koronaviruksen levitessä ennätyslukemiin. Kriisit näyttävät herättävän ihmisissä kiinnostusta uskonnollisia kysymyksiä kohtaan.

Älä usko myyttiä tieteen ja uskon sotatilasta

Kristittyjen joukkoon on historian varrella mahtunut – ja tänäkin päivänä mahtuu – monenlaista hihhulia ja hullua, sitä ei käy kieltäminen. Samalla tulisi muistaa, että jo hyvin varhaiset kirkkoisät pitivät järkeä Jumalan suurena lahjana. Johanneksen evankeliumin mukaisesti he näkivät, että Kristus on Jumalan logos, sana, järki, ajatus. Kaikki se totuus, joka maailmasta löytyy, on Jumalan totuutta.

Ei myöskään sovi unohtaa, että yliopistolaitos syntyi keskiajalla juuri kristillisen kirkon piirissä ja että monet uuden ajan alun tieteellisen vallankumouksen pioneerit olivat hartaita kristittyjä. He tekivät löydöksensä tutkiessaan Jumalan luomaa maailmankaikkeutta. Heidän mielestään oli mielekästä tutkia kokeellisesti maailmaa, sillä se oli järkevän Luojan suunnittelema ja aikaansaama.

Ajatus siitä, että kristillinen usko ja tiede sulkevat toisensa pois, on myytti, joka on syntynyt lähinnä 1700-luvun valistusajattelijoiden ja 1800-luvun propagandakirjoittajien kynästä. (Lue lisää täältä ja täältä). Kirkkojen väliaikainen sulkeminen ei ole merkki maallistumisen lisääntymisestä, vaan siitä, että kristityt ottavat vakavasti Herransa kehotuksen rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään.

Biolääketieteen professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen kiteytti hyvän kristillisen periaatteen Uuden Tien haastattelussa 1. huhtikuuta: ”Meille on annettu järki pyrkiä toimimaan viisaasti ja usko, jotta turvautuisimme Jumalaan.”

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: