Biolääketieteen professori Pentti Huovinen kertoo, miksi juuri koronavirus laittoi maailman polvilleen
Tuberkuloosi ja erilaiset syövät vievät moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin korona, eikö niin? Miksi juuri koronavirus pysäytti maailmamme?
Biolääketieteen professori Pentti Huovisen mukaan Suomessa sairastetaan vuosittain noin 10–20 miljoonaa flunssaa. Infektioiden hintalappu on miljardiluokkaa. Jos huolehtisimme huolellisesta käsihygieniasta, infektoiden määrä saattaisi tippua jopa puoleen, hän arvelee. KUVA: PENTTI HUOVISEN ARKISTO
Tuberkuloosi ja erilaiset syövät vievät moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin korona, eikö niin? Miksi juuri koronavirus pysäytti maailmamme?
– Koronaviruksen kohdalla ongelma on, että se leviää nopeasti ympäri maailmaa. Terveydenhuolto on pulassa monin paikoin ylikuormituksen takia, eikä kenelläkään ole vastustuskykyä eli immuunivastetta virusta vastaan. Meillä ei myöskään ole lääkettä tai rokotetta sitä vastaan, biolääketieteen professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen listaa.
Meiltä puuttuvat muistisolut koronavirusta vastaan
Pentti Huovisen mukaan nykyiset miljoonakaupungit lentokenttineen ovat taudinaiheuttajien kannalta ihanteellisia elinympäristöjä. Alun perin virukset tulivat taudinaiheuttajiksi juuri kaupungistumisen myötä muutamia tuhansia vuosia sitten. Virus haluaa lisääntyä, johon se tarvitsee isäntäsolun. Taudinaiheuttaja kiinnittyy hengitysteiden limakalvojen soluihin ja tunkeutuu niiden sisään. Huovisen mukaan koronavirus on alun perin sopeutunut välittäjäeläimen kautta ihmiseen. Jäljet johtavat kiinalaisille villieläintoreille.
– Kun esimerkiksi kaivaa nenää, riittävä määrä virusta pääsee elimistöön. Kun immuunivastetta ei ole, ei ole myöskään muistisoluja, jotka alkaisivat taistella virusta vastaan, Huovinen selittää.
Muistisoluja syntyy, kun ihmiset sairastavat vaikkapa virusten aiheuttamia rokkotauteja. Muistisolut asuvat rauhassa elimistöissämme, mutta kun jokin virusinfektio uhkaa ihmistä, muistisolut aktivoituvat ja tulevat taudinaiheuttajia vastaan kuin rajavartijat. Voimme kuvitella niiden ”puhuvan” tähän tapaan: ”Kuulkaas kaverit, muistamme teidät. Tänne ei ole enää asiaa.” Tätä ”vartijakaartia” meillä ei siis ole, jotta voisimme suojautua koronavirusta vastaan.
Faktaa:
- Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Maailmanpankin vuonna 2018 perustama Global Preparedness Monitoring Board (GPMB) kertoi viimesyksyisessä raportissaan World at Risk, että maailmanlaajuisen pandemian riski on kohonnut.
- ”Maailmaa uhkaa tuhoisa alueellinen epidemia tai globaali pandemia. Kuolleisuuden lisäksi pandemia tulisi horjuttamaan kansallista turvallisuutta ja se vaikuttaisi vakavasti maailmantalouteen ja -kauppaan”, raportissa varoitettiin.
- Syitä pandemialle ovat ainakin konfliktit, ilmastonmuutos ja lisääntynyt matkailu.
Korona yllätti, vaikka tuhoisaa pandemiaa on ennakoitu
Isossa-Britanniassa ajateltiin vielä muutama viikko sitten, ettei esimerkiksi kouluja ja muita julkisia tiloja suljettaisi. Ajateltiin, että jos noin 60 prosenttia briteistä olisi sairastanut koronainfektion, epidemian eteneminen pysähtyisi. Puhuttiin riittävän laumaimmuniteetin muodostumisesta. Lopulta maassa päädyttiin kuitenkin toisenlaiseen strategiaan, tulikin lockdown eli poikkeustila.
Huovinen muistuttaa, että korona on yllättänyt monin tavoin: Leviämisen nopeus ja vaikeiden tautimuotojen suuri määrä, erityisesti ikääntyvien keskuudessa, on yllättänyt. Kuolleisuus vakavaan tautimuotoon sairastuneissa on ollut myös monissa maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, hämmästyttävän korkealla.
Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut jo aiemmin pandemian uhkasta. Asiantuntijoille nykyinen koronapandemia ei tullut yllätyksenä, sillä esimerkiksi vuosien 2011–2018 välisenä aikana WHO on raportoinut liki 1500 erilaista epidemiaa. Monet niistä ovat kuitenkin jääneet paikallisiksi, kuten zikavirus.
Huovinen toteaa, että norjalainen tutkija on esittänyt epäilyksen yhteydestä antibioottiresistenssin ja korkean kuolleisuuden välillä esimerkiksi Italiassa. Tämä tarkoittaa, että koronainfektion loppuvaiheessa kehittyneeseen keuhkokuumeeseen eivät antibiootit enää tehoaisi, koska bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn lääkettä vastaan.
– Meillä ei ole kuitenkaan vielä ole riittävästi tutkimusta, että voisimme vetää suorat johtopäätökset tilanteesta. Toki tiedossa on, että esimerkiksi Suomessa antibiootit ovat säilyttäneet tehonsa paremmin, koska niitä käytetään vastuullisesti sekä eläinten että ihmisten hoitamisessa, hän sanoo.
Tietokirjailija Antti Merilehdon toimittaman viisiosaisen
Koronan anatomia -podcast-sarjan asiantuntijana toimii ylilääkäri ja professori Pentti Huovinen.
Kuuntele tästä.
Pakottava tarve nopeammalle ja halvemmalle diagnostiikalle
Mikä sitten selittäisi taudin räjähdysmäistä leviämistä? Professorin mukaan nyt pitää kysyä, tartuttavatko vain oireiset.
– Yhdellä risteilyaluksella kymmenen prosenttia infektoituneista oli oireettomia. Oireettomien, mutta myös lasten osuus taudin nopeassa leviämisessä kaipaa vielä lisätutkimuksia. Mutta tämä on toistaiseksi spekulaatiota. Siksi keskitymme oireisiin ja akuuttiin hoitoon, hän sanoo.
Pentti Huovinen toivoo, että WHO:n suosituksen mukaan mahdollisimman monet oireiset suomalaiset voitaisiin testata mahdollisimman pian. Nyt testausjärjestelmien saamisessa on ongelmia, kun koko maailma haluaa niitä. Hän uskoo kuitenkin, että koronaviruksen testimahdollisuudet paranevat ratkaisevasti Suomessa kevään mittaan.
Uudet teknologiat ovat sellaisia, että positiiviset näytteet löytyvät jopa tunneissa. Diagnostiikan kehittyessä olemme jonain päivänä tilanteessa, jossa potilas saa nopeasti tietää, onko häntä hoidettava antibiooteilla vai onko kyseessä virustauti.
Käsienpesulla kohti terveempää maailmaa
Pentti Huovisen mukaan Suomessa sairastetaan vuosittain noin 10–20 miljoonaa flunssaa. Infektioiden hintalappu kaikkine yhteiskunnalle koituvine kuluineen on miljardiluokkaa. Jos huolehtisimme huolellisesta käsihygieniasta, infektoiden määrä saattaisi tippua jopa puoleen, hän arvelee.
– Lääkärinä ja tutkijana sanon, että yksilötasolla keskeisintä on oikea käsihygienia.
Oikeanlainen saippualla tehtävä käsipesu on ehdottoman tärkeä. Toinen on yskimishygieniasta huolehtiminen eli on yskittävä hihaan.
– Jos yskit käsiin, ja sitten kättelet, se on sama kuin kättelisit nenälläsi. Tämä suosii mikrobien leviämistä, Huovinen havainnollistaa.
Sen lisäksi koronapandemian torjunnassa keskeistä on fyysinen etäisyys, jonka äärimmäinen muoto on karanteeni. Huovinen kehottaa noudattamaan viranomaisohjeita ja muistuttaa presidentti Niinistön ajatuksesta, jonka mukaan kevyt suhtautuminen koronainfektioon muuttuu viimeistään sairasvuoteella.
– Taudeilla ei koskaan kannata leikkiä, sillä vähintäänkin altistamme toiset ihmiset, jos kiellämme infektioiden vakavuuden. Koronan vaikutukset ovat lisäksi sellaisia, että ne koskevat tai tulevat koskemaan jokaista. Yhteiskunnan toiminnan ja talouden heikkeneminen koskevat lopulta kaikkia, jos tilanne eskaloituu, Huovinen pudottelee.
Professori kyselee, ymmärrämmekö ylipäätään, että meillä on lupa sairastaa.
– Olisi valtavan tärkeää sairastaa rauhassa ja parantua, hän muistuttaa.
”Toimi viisaasti ja turvaa Jumalaan”
Mitä Pentti Huovinen sanoisi heille, jotka ovat kauhuissaan ja pelkäävät koronaepidemiaa ja sen mahdollisia seurauksia, kuten kuolemaa?
– Me kaikki olemme huolissamme ja se on ymmärrettävää. Vanhan virsikirjan virressä sanotaan, että ”pois pelko Herran kansa”, eli meille on annettu järki pyrkiä toimimaan viisaasti ja usko, jotta turvautuisimme Jumalaan. Muuta neuvoa minulla ei ole, hän tiivistää.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
Toimittajan kommentti
KORONAKRIISIN AIKANA itsestäänselvyyksinä pidetyt asiat nousevat arvoonsa: Meillä on puhdasta vettä, ruokaa ja saamme nukkua yömme rauhassa. Maassamme on hyvin koulutettu terveydenhuollon henkilöstö. Moni asia on edelleen todella hyvin, vaikka koronapandemiaa on verrattu sotatilaan, jossa vihollinen on näkymätön.
Kukaan ei toivo kriisejä, eikä niiden aiheuttamaa ahdinkoa. Ratkaisevaa kuitenkin on, mistä haemme kriisin keskellä turvaa.
En kiitä pandemiasta, vaan siitä, että Jumala voi käyttää sitä kääntääkseen monien huomion itseensä, jotta mahdollisimman moni kuulisi ja uskoisi evankeliumin. Tiedän, etten minäkään kokonaan tule säästymään pandemian ikäviltä seurauksilta. Silti ja juuri siksi haluan tarrautua Jumalan lupauksiin ja välittää niitä eteenpäin. Psalmissa 91 Jumala lupaa häneen turvautuville: Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.
Jakeissa 14–16 tarkennetaan tuota lupausta: Herra sanoo: Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun. Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä. Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä.
VIRPI KURVINEN
