– On lain tarkoituksen ja oikeustajun vastaista, jos tästä rangaistaan, professori sanoo kommentoidessaan Päivi Räsäsen esitutkintaa.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen määräsi 4. marraskuuta poliisin aloittamaan esitutkinnan koskien Päivi Räsäsen vuonna 2004 julkaistua pamflettia ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”. Poliisi oli aiemmin päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta. Syyttäjäviraston tiedotteen mukaan valtakunnansyyttäjä on punninnut keskenään sananvapautta, uskonnonvapautta ja syrjimättömyyttä koskevia perus- ja ihmisoikeuksia toisin kuin poliisi. Valtakunnansyyttäjä on perustellut ratkaisua sillä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ”jatkuva rikos, eli se tapahtuu niin kauan aikaa, kun viesti tai kirjoitus on yleisön saatavilla”.

Räsäsen kirjanen on edelleen saatavilla kustantajan eli Suomen Luther-säätiön verkkosivuilla. Tällaisen rikokseksi epäillyn teon vanhentumisaika alkaa vasta, kun teksti on poistettu. Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimike vaatisi houkuttelua todella vakavaan väkivaltaan tai joukkotuhontaan.

Lähetyshiippakunnan piispa Risto Soramies puolestaan kommentoi Uudelle Tielle, ettei pamflettia tulla poistamaan verkkosivuilta, koska siinä ei ole mitään halventavaa.

– Mielestäni on katastrofaalista, että jonkun mielestä tekstiä ei saisi pitää saatavilla. Mitä se kertoo uskonnon- ja sananvapaustilanteesta maassamme? hän kyselee.

Mitä kiistellyissä teksteissä sanotaan?

Päivi Räsänen kuvaa pamfletissaan homoseksuaalisuuden olevan psykoseksuaalinen kehityshäiriö. Kirkolta Räsänen toivoo vastuullisuutta ja rohkeutta julistaa totuutta: ”Kirkko ei syyllisty syrjintään, jos se uskaltaa käyttää sanaa synti niin homosuhteista kuin muista avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista.” Seurakunnista pitäisi Räsäsen mukaan ”löytyä enemmän tilaa ja rakkautta niille ihmisille, joiden kipuna on homoseksuaalinen tunne-elämä tai muu seksuaalinen poikkeavuus. Armon sanoma kuuluu kaikille syntisille ja rikkinäisille. Maailmassa ei löydy ketään, jonka miehisyys tai naiseus olisi täydellistä ja eheää”, Räsänen kirjoittaa.

Miksi asia nostetaan esiin vasta nyt, 15 vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen? Poliittisen historian professori ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskusta johtava Markku Jokisipilä totesi Uudelle Suomelle 4.11., että hän ei ihmettele, jos monien oikeustaju on koetteilla tätä ”näytelmää” seuratessa.

”Minulla on vaikeuksia hahmottaa, mikä on se painava yhteiskunnallinen peruste, joka sai valtakunnan syyttäjän tarttumaan tähän asiaan, josta poliisi jo aiemmin oli päättänyt olla aloittamatta esitutkintaa. Tällaisen rikoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa, eli olisi tässä tapauksessa vanhentunut vuonna 2009”, hän totesi. Vertailun vuoksi todettakoon, että perusmuotoinen raiskausrikos vanhenee lain edessä kymmenessä vuodessa.

Raamattuun voi vedota perustellusti

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta alleviivaa, että lain takaamaan uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus julkisesti lausua omat uskomuksensa eli kertoa julki, mikä on oikein tai väärin oman uskon mukaan.

– Ei ole rikos siteerata Raamattua. Jos tämä kyseenalaistetaan, ollaan vaarallisilla raiteilla, Tolvanen murehtii.

Tolvasesta on huolestuttavaa ja selkeästi rikoslain mukaan rangaistavaa kiihottamista kansanryhmää kohtaan, jos esimerkiksi heitellään ”Kaikki afrikkalaiset ovat raiskaajia” -tyylisiä lausahduksia. Toisaalta viihdekulttuurissakin on aina laskettu ronskia leikkiä esimerkiksi saamelaisista ja romaneista. Tosin niihinkään ei hänestä pidä lainsäädännöllä välttämättä puuttua.

– Samalla olisi oltava tilaa keskustella ja asiallisesti kertoa oman uskon sisällöistä. Tässä on täysin luvallista vedota eri lähteisiin, kuten Raamatun sanaan. On lain tarkoituksen ja oikeustajun vastaista, jos tästä rangaistaan, Tolvanen sanoittaa.

Sananvapaus koskee jokaista vakaumuksesta riippumatta

Matti Tolvanen arvioi, että oikeusprosessi tullee antamaan kannanoton siihen, että mikä on halventavaksi katsotun aineiston ”saatavilla pitämistä” ja ”levittämistä”. Koko oikeusprosessi saattaa kestää kauan, jopa vuosia. Päivi Räsänen on johdonmukaisesti korostanut pysyvänsä sanomistensa takana, joten valtakunnansyyttäjä voi vedota siihen ja painottaa esillä pitämistä ja levittämistä harkitessaan syytteen nostamista esitutkinnan valmistuttua.

Tolvanen on lukenut itsekin pamfletin ja katsoo, ettei Räsäsen kirjasta ole tehty halventamistarkoituksessa.

– Oikeusprosessissa olisi huomioitava konteksti. Päivi Räsänen on huolissaan perhemoraalin murenemisesta. Kansanedustajana ja kirkon vaikuttajana hänellä on aito huoli perheistä. Kansanedustajilla on erityinen velvollisuus ottaa vaikeita kysymyksiä tarkasteluun, Tolvanen muotoilee.

Käytetäänkö rikoslakia väärin?

Professori Matti Tolvanen uskoo, että valtakunnansyyttäjän käynnistämä oikeusprosessi ehkäisee yhteiskunnallista keskustelua. Hänestä on huolestuttavaa, jos rikoslakia käytetään yhteiskunnan arvoja punnitsevan keskustelun hillitsemisen apuvälineenä. Hän toivoo, että yhteiskuntamme säästyisi mielipidevainolta, josta Räsäsen tapauksessa on merkkejä.

– Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että jo nyt on olemassa sallitut ja kielletyt puheenaiheet. Demokratian säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että saamme olla mistä tahansa asiasta eri mieltä, kunhan tyyli pysyy asiallisena, hän päättää.

Jutta korjattu 12.11. klo 10:13: Poistettu viittaus Ruotsissa 2003 voimaan tulleeseen lakiin, johon Päivi Räsänen viittaa kirjasessaan. 

Piditkö lukemastasi? Tutustu työhömme alla olevasta videosta: