Kirkolliskokouksessa puitiin jälleen pitkään avioliittokäsitystä

Kirkolliskokouksessa keskusteltiin jälleen avioliittokäsityksessä, yhteensä 73 puheenvuoron verran. Aloite kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta jätettiin äänestysten jälkeen raukeamaan. Viime viikolla Turun kristillisellä opistolla kokoontunut kirkolliskokous pyysi piispainkokousta edelleen selvittämään vaihtoehtoja vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Perustevaliokunta katsoi mietinnössään, että aloitteen esittämät näkökohdat eivät anna riittäviä perusteluja kirkon avioliittokäsityksen laajentamiselle tai muuttamiselle. Porvoon piispa Björn Vikström antoi vastaehdotuksen ja ehdotti, että aloite ei raukea, vaan se lähetettäisiin piispainkokoukselle jatkovalmistelua varten. Vikströmin ehdotus hävisi äänin 59–46.

Kirkolliskokousedustaja Arto Antturi teki jatkoehdotuksen, jonka mukaan kirkolliskokous pyytää piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Antturin ehdotus hyväksyttiin äänin 32–73.

Vilkkaassa keskustelussa esimerkiksi edustaja Sammeli Juntunen korosti, että vastuullisena kirkon päättäjänä kirkolliskokouksen on toimittava Raamatun ja tunnustuskirjojen mukaan.

– Tai sitten pitää muuttaa kirkkolain ensimmäistä pykälää, hän totesi puheessaan.

Hänen mielestään avioliittokäsitystä ei voi lähteä muuttamaan lähimmäisen rakkauden periaatteesta käsin sivuuttaen luomiskertomuksen ja Jeesuksen opetukset. Juntunen myös ihmetteli, miten nämä opetukset voidaan tulkita vain aikasidonnaisiksi.

– Miten mieheys ja naiseus on muuttunut niin paljon? hän kysyi.

Edustaja Ville Auvinen totesi keskustelun avioliitosta käyvän turhauttavaksi, koska hän ei usko edustajien pääsevän yhteiseen raamattunäkemykseen.

– Meillä on erilaiset näkemykset siitä, mikä ihminen on, mitä synti on, mitä armo ja rakkaus, mitä kirkko ja mitä teologia – ja niin järkyttävää kuin se onkin – kuka ja millainen Jumala on.

Tällaisessa tilanteessa Auvisen mukaan on mahdotonta päästä yhteiseen avioliittokäsitykseen.

Edustaja Marjaana Toiviainen on aikaisemmin vahvasti ajanut samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Nyt hän on valmis kompromissiin, jotta ykseys säilyisi kirkossa.

– Minä joustan. Kirkkoon sopii myös se käsitys, että samaa sukupuolta olevat eivät voi solmia avioliittoa, hän sanoi.

– Haluan rakastaa Jumalaa ja kirkkoa enemmän kuin haluan voittaa. Tämä ei ole minun kirkkoni, tämä on meidän kirkkomme.

Kirkolliskokous päätti myös, ettei kirkko luovu vihkioikeudestaan. Kirkolliskokous hyväksyi vihkioikeudesta luopumisesta tehtyä selvitystä koskevan perustevaliokunnan mietinnön, johon päätös sisältyy.

Suomen Lähetyslentäjistä ei tule kirkon lähetysjärjestöä

Kirkolliskokous päätti maanantaina, ettei se jatka Suomen Lähetyslentäjiä koskevan aloitteen käsittelyä. Aloitteen takana oli 15 kirkolliskokousedustajaa, joiden mukaan Lähetyslentäjät pitäisi hyväksyä kirkon lähetysjärjestöksi. Kirkolliskokouksen puhemiesneuvosto ehdotti, että aloite lähetettäisiin perustevaliokuntaan. Lapuan hiippakunnan kirkolliskokousedustaja, lääninrovasti Heikki Sariola teki vastaehdotuksen aloitteen jättämisestä raukeamaan. Sariolan ehdotus voitti äänin 55–47.

Aloitteesta riippumatta Suomen Lähetyslentäjät ry on lähettänyt piispainkokoukselle hakemuksen lähetystyön perussopimuksen solmimiseksi.

Kirkolliskokous hyväksyi myös uudet kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisen periaatteet. Niiden mukaan kirkon lähetysjärjestön työn tulee, jollei kirkolliskokous erityisistä syistä toisin päätä, tapahtua sääntöjen mukaan kirkon tunnustuksen pohjalta kirkon yhteydessä. Järjestön tulee myös toteuttaa toiminnassaan kirkon hyväksymää kirkon lähetyksen peruslinjausta ja sen toimintaperiaatteita.

Nykyiset kirkon lähetysjärjestöt säilyttävät asemansa, ellei järjestö ilmoita, ettei se hyväksy uusia hyväksymisen ehtoja.

Uusi kirkkolaki hyväksyttiin

Myös kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistaminen hyväksyttiin kirkolliskokouksen täydellä kannatuksella äänin 105–0. Uudistus tuo mukanaan rakenteellisesti johdonmukaisemman ja käyttäjän kannalta selkeämmän kirkkolainsäädännön. Muutokset ovat pääasiassa lainsäädäntöteknisiä.

Uusi kirkkolaki ja kirkkojärjestys tulevat voimaan vuoden 2019 alussa.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!