Toteutuuko kirkkokolehtivuorojen jakamisessa yhdenvertaisuus?
Osa lähetysjärjestöistä kokee kolehtijaot epätasavertaisina.
Kolehdinkeruuta Oulun Tuiran kirkosta viime vuodelta. Kuva: Sanna Krook/Kirkon kuvapankki.
Osa lähetysjärjestöistä kokee kolehtivuorojen jaot epätasavertaisina.
Kolehtihaavi kiertää jumalanpalveluksessa. Kolehti siunataan. Tätä ennen on tapahtunut jo paljon.
Kristilliset järjestöt ovat anoneet kirkkokolehteja kirkkohallitukselta. Ne voivat saada tiettyyn kirkolliseen juhlapäivään tai tavalliseen pyhään sidotun kirkkokolehdin. Suuret kirkkopyhät ovat halutuimpia, koska niiden tuotto on isompi tavalliseen kirkkopyhään verrattuna. Lisäksi on tuomiokapitulien määräämiä kohteita ja kolmanneksi seurakunnille osoitettuja kolehtisuosituksia, joista ne itse päättävät.
Lähetysjärjestöjen näkökulmasta valtakunnallinen kirkkokolehti antaa näkyvyyttä ja nostaa lähetystyön esille seurakunnissa. Toiseksi, se palvelee parhaimmillaan järjestöjen ja paikallisseurakuntien yhteyttä ja yhteistyötä. Kolmanneksi, rahallinen tuotto mahdollistaa hyvän tekemisen ja Kristuksen evankeliumin etenemisen.
Tarkoituksellinen työtapaturma?
Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 15/2017 listataan kirkkokolehdit vuodelle 2018. Sen mukaan ensi vuonna esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu (KUA) saa neljä kolehtia ja Suomen Lähetysseura (SLS) saa viisi.
Painoarvoltaan SLS:n saamat pyhät ovat joulua vaille suurimmat kirkkopyhät. Ero esimerkiksi viidesläisten lähetysjärjestöjen kolehtipyhien määrään on silmiinpistävä. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) haki kahta, mutta saa ainoan kolehtipyhänsä pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina. Lähetysyhdistys Kylväjä sai kolehtipyhän 4.11. yhden vilkkaimman kirkkopyhän eli pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina. Miten lähetysjärjestöissä tulkitaan tämäntyyppistä jakoa?
Kolehtitulot vuonna 2016
- Suomen Lähetysseura 1,5 miljoonaa euroa
- Kirkon Ulkomaanapu 1,2 miljoonaa euroa
- Suomen Pipliaseura 218 738 euroa
- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 217 238 euroa
- Medialähetys Sanansaattajat 180 886 euroa
- Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 103 994 euroa
- Lähetysyhdistys Kylväjä 81 902 euroa
- Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland 53 910 euroa
Lähetysyhdistys Kylväjän viestintäpäällikkö Outi Rajala kertoo, että Kylväjä haki kirkkohallitukselta kolehtipyhäksi uskonpuhdistuksen muistopäivää, joka on tavallinen sunnuntai lokakuussa.
– Saimme kuitenkin pyhäinpäivän jälkeisen sunnuntain, joka on yksi vuoden hiljaisimmista kirkkopyhistä, Rajala pahoittelee.
– Meidät lukittiin tuohon pyhään, jonka tuotto on kymmeniä tuhansia euroja heikompi kuin tavallisten pyhien – juhlapyhistä puhumattakaan. Hiljaisen pyhän vähäisen kirkossa kävijöiden joukon vuoksi kontaktimme seurakuntalaisiin jää ohuemmaksi ja kolehtipyhän viestinnällinen arvo heikoksi. Herää kysymys yhdenvertaisuusperiaatteiden noudattamisesta, Rajala kritisoi.
Objektiivinen mittari hakusessa
Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola arvioi, että Suomen Lähetysseuran kirkkokolehtien määrään saattoi vaikuttaa kehitysyhteistyöhankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen.
– Ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestöillä on paremmat resurssit evaluoida hankkeensa. Tämä kaikki edellyttää varoja, joita pienemmillä järjestöillä ei ole, hän sanoo.
Suomen lähetysneuvoston tilastojen mukaan SLS:lla oli viime vuonna sata pitkäaikaislähettiä ja Kansanlähetyksellä 63. Kirkkokolehtien lukumäärä ei siis ainakaan näiden lukujen valossa ole yksi yhteen lähettien määrän kanssa.
– Kansanlähetyksen näkökulmasta kirkkokolehtien jakautuminen lähetysjärjestöjen kesken ei vaikuta tasavertaiselta, Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoo.
Peltola ihmettelee, miten järjestöjen vaikuttavuutta paikallisseurakunnissa mitataan.
– Kansanlähetyksen vahvuutena on valtakunnallinen piiriorganisaatio. Se juuri mahdollistaa aktiivisen yhteistyön paikallisseurakuntien kanssa, Peltola linjaa.
Myös Outi Rajala puntaroi kriteereitä, joiden mukaan lähetysjärjestöjen työn vaikuttavuutta arvioidaan.
– Järjestöjen työn laajuutta ja merkityksellisyyttä voidaan mitata monella tavalla. Kaikkea ei edes voida mitata numeroin. Entä voidaanko hankkeisiin soveltaa samaa mittaristoa kuin esimerkiksi mediatyöhön, jonka kautta voidaan tavoittaa miljoonia, hän kyselee.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, millä perusteilla kirkkokolehtivuorot jaetaan eri toimijoille?
– Kirkkohallituksen täysistunto päättää kolehtikohteiden myöntämisen kriteereistä. Niiden pohjalta täysistunto päättää valtakunnallisista kolehdeista seuraavalle vuodelle. Kolehdin saamisen todennäköisyyttä on parina viime vuonna heikentänyt se, että täysistunto on päättänyt vähentää valtakunnallisia kolehteja, jolloin vastaavasti seurakuntien päätettäväksi jätetään useampia kolehtipyhiä.
Ketkä asiasta päättävät kirkkohallituksessa?
– Asiasta päättää kirkkohallituksen täysistunto eli kirkolliskokouksen valitsemat luottamushenkilöt. Täysistuntoon kuuluu myös kaksi piispainkokouksen valitsemaa piispaa ja arkkipiispa puheenjohtajana.
Entä kuka valmistelee päätökset?
– Esityksen tekee täysistunnon päättämien kriteerien ohjaamana kirkkohallituksen kansliapäällikkö.
Kohdellaanko eri järjestöjä tasavertaisesti?
– Tähän pyritään sillä, että kolehtien myöntämisen kriteerit päätetään etukäteen. Anomuksia peilataan hyväksyttyihin kriteereihin. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan merkitse yhtä montaa kolehtia kaikille järjestöille. Kolehtianomuksia tulee noin nelinkertainen määrä siihen verrattuna mitä voidaan myöntää. Läheskään kaikki eivät saa koskaan, jotkut saavat tietyn kierron puitteissa ja jotkut säännöllisesti, kuten esimerkiksi kirkon viralliset lähetysjärjestöt. Millään järjestöllä ei ole kuitenkaan ”subjektiivista oikeutta” kolehtiin. Suurimmat kohderyhmät ovat kirkon perustehtävän mukaisesti lähetystyö ja kansainvälinen diakonia.
Mitkä kriteerit lähetysjärjestöjen pitää täyttää saadakseen kirkkokolehdin tai -kolehteja?
– Keskeisin kriteeri on järjestön työn vaikuttavuus kirkon kentällä. Arviointiin vaikuttaa muun muassa se, onko kyseessä lähetysjärjestö ja kuinka laajasti järjestö tekee vuosittaista yhteistyötä seurakuntien kanssa. Toinen kriteeri on kohteen konkreettisuus ja läpinäkyvyys. Valitettavan monessa hakemuksessa kohde on ilmaistu epämääräisesti. Kolmanneksi arvioidaan toiminnan volyymia ja vaikuttavuutta suhteessa kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin.
Millä perusteella Suomen Lähetysseura saa viisi kolehtia?
– Viiteen kolehtiin on ylipäätänsä koskaan päässyt vain Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura. Syynä on ensinnäkin se, että lähetys ja kansainvälinen diakonia on kolehtien painopiste. Toiseksi kyseessä ovat isot järjestöt, joiden toiminnan vaikuttavuuden täysistunto on arvioinut poikkeuksellisen suureksi.
Vaihdellaanko järjestöjen kesken vuosittain tärkeimpiä pyhiä?
– Anomuksissa toivotaan usein tiettyä päivää. Toivomuksen toteuttaminen ei aina ole mahdollista. Jonkin verran tiettyjä pyhäpäiviä kierrätetään. Näin on myös vuoden 2018 kolehtipäätöksessä.
