Jeesus nousi kuolleista – entä sitten?

Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon keskeisimpiä tapahtumia. Sen merkitys ihmiskunnalle ja yksittäiselle ihmiselle on mittaamaton.

Onko Jumala olemassa? Mistä tiedämme, että juuri kristinusko on totta? Onko ihmiskunnalla toivoa? Jatkuuko elämä jossakin muodossa kuoleman jälkeen? Vastaus kaikkiin näihin suuriin kysymyksiin ratkeaa, kun vastaamme toiseen suureen kysymykseen. Kuka Jeesus nasaretilainen lopulta oikein oli? Näiden kysymysten tekeminen puolestaan vie meidät Jeesuksen ylösnousemuksen äärelle. Sen myötä ratkeaa koko kysymys Jeesuksen identiteetistä ja luotettavuudesta.

Jos Jeesus todella nousi kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen ruumiillisesti kuolleista, seuraukset ovat todella mullistavat. Voi olla, että kaikki kristitytkään eivät ole tätä asiaa tarpeeksi ajatelleet, mutta Jeesuksen ylösnousemus muuttaa lopulta kaiken: suhteemme Jumalaan, oman kohtalomme, uskontojen maailman, ihmiskunnan historian ja niin edelleen. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen mikään näistä ei ole enää sama.

Tässä artikkelissa emme paneudu ylösnousemuksen perusteisiin. Niitä on käsitelty historiallisen tutkimuksen valossa esimerkiksi kirjassa Valveilla, Uskon perusteltu puolustaminen (William Lane Craig, Uusi Tie, 2012) Tässä mietimme sitä, mitä Jeesuksen ylösnousemuksesta seuraa.

Jeesus nousi kuolleista – Jumala on olemassa

Jos Jeesus nousi kuolleista, täytyy olla olemassa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Vain Jumala kykenee herättämään kuolleen. Mutta toisaalta, jos Jumala on olemassa, ihmeiden mahdollisuutta – kuten Jeesuksen ylösnousemusta – ei voi sulkea pois. Jumala, joka on luonut koko maailmankaikkeuden, voi myös puuttua sen kulkuun ja tehdä yliluonnollisen ihmeen. Meillä on hyvät perusteet uskoa, että Jumala on olemassa, koska meillä on hyvät perusteet uskoa, että Jeesuksen ylösnousemus on totta.

Jeesus nousi kuolleista – hän on Messias

Tohtori William Lane Craig kirjoittaa siitä, mitä Jeesus ajatteli itsestään: ”Koko elämänsä ajan Jeesus opetti useassa yhteydessä olevansa paljon enemmän kuin vain tavallinen ihminen tai pelkkä Jumalan profeetta. Tämä mies ajatteli olevansa luvattu Messias, Jumalan ainoa Poika, Danielin kirjan Ihmisen Poika, jolle annetaan kaikki valta ja kuninkuus; jonka teoista ja puheista välittyi jumalallinen valta; joka piti itseään ihmeidentekijänä ja joka uskoi ihmisten iankaikkisen kohtalon riippuvan siitä, uskovatko he häneen vai eivät.” Craigin mukaan nykyään vallitsee lähes täysi yksimielisyys siitä, että Jeesus esiintyi ennennäkemättömän arvovaltaisesti, Jumalan arvovallan nojalla, ja että hän väitti valtansa perusteella voivansa asettua Jumalan paikalle. ”Jos ylösnousemus ei olisi totta kaikki nämä huikeat väitteet, jotka Jeesus esitti itsestään, osoittautuisivat perusteettomiksi. Mutta, jos ylösnousemus on totta, se vahvistaa kaiken sen, mitä Jeesus sanoi olevansa”, Craig kirjoittaa.

Jeesus nousi kuolleista – hänen opetukseensa voi luottaa

Jeesuksen ylösnousemus on lopullinen osoitus siitä, että Jeesus oli se, mikä kuka hän sanoi olevansa – Messias, Jumalan oma Poika. Siksi se myös vahvistaa kaiken sen, mitä Jeesus opetti. Jumalan Poikana Jeesuksen opetus on Jumalan omaa opetusta. Niin kuin Jeesus itse sanoi: ”Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani – mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt” (Joh. 14:24). Jeesuksen teot ja puheet ova Isän Jumalan tekoja ja puheita. Jeesukseen voi luottaa yhtä varmasti kuin Jumalaan. Kaikki mitä Jeesus opetti ja puhui, on totta, koska Jumala ei voi valehdella eikä erehtyä.

Jeesus nousi kuolleista – koko Raamattu on luotettava

Jeesuksen opetusta ei ole vain se, mitä hän sanoi ja mikä on taltioitu meille Uuden testamentin neljässä evankeliumissa. Jeesus itse sanoi: ”Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt ”(Joh. 13:20) Hän sanoi myös: ”Joka kuulee teitä (apostoleja), kuulee minua, ja joka hylkää teidät (apostolit), hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää sen, joka on minut lähettänyt (Jumalan).” (Luuk. 10:16)

Myös apostolien opetus on siis yhtä arvovaltaista opetusta kuin Jeesuksen itse, omalla suullaan antama opetus. Jumala puhuu evankeliumeissa suoraan Jeesuksen suulla, mutta hän puhuu myös Jeesuksen valtuuttamien apostolien kautta, jotka kirjoittavat meille Jumalan sanaa – eli Uutta testamenttia. Lisäksi Jeesus myös opetuksellaan vahvisti kauttaaltaan koko Vanhan testamentin luotettavuuden kauttaaltaan. Hän ei koskaan kyseenalaistanut yhtään Raamatun opetusta, vaan asettui aina niiden auktoriteetin alle. Jeesus kritisoi hyvinkin ankarasti oman aikansa uskonnollisia johtajia ja teologeja. Hän kumosi ja moitti heidän opetuksiaan. Mutta Jeesus ei kertaakaan kritisoinut ainoatakaan Raamatun opetusta. Koska Samalla kun Jeesuksen ylösnousemus auktorisoi antoi auktoriteetin koko hänen opetukselleen, se vahvisti samalla myös hänen opetuksensa Raamatusta. Ylösnousemuksen ja Jeesuksen oman opetuksen perusteella tiedämme, että koko Raamattu on luotettavaa Jumalan sanaa.

Jeesus nousi kuolleista – mekin tulemme nousemaan

Jeesuksen ylösnousemuksella on myös useita hyvin henkilökohtaisesti ihmisiä koskettavia seuraamuksia. Yksi on se, että me kaikki tulemme nousemaan kuolleista. Kuoleman valta on voitettu. Apostoli Paavali lohduttaa kristittyjä: ”Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla.”

Kristittyinä meidän toivomme ei perustu toiveajatteluun. Se perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen. Koska Hänet herätettiin ruumillisesti kuolleista, joten me tiedämme, että meidätkin tullaan herättämään kuolleista ruumillisesti. Me tunnistamme toisemme taivaassa. Elämme ikuisesti, todellisessa, konkreettisessa ylösnousemusruumiissa. Kun Ajallinen, vähäpätöinen ja heikko ruumis on katoava, mutta ylösnousemusruumiimme puolestaan on katoamaton, kirkas, täynnä voimaa ja hengellinen.

Jeesus nousi kuolleista – ja palaa kerran takaisin

Jeesuksen ylösnousemusta seuraa lopulta Jeesuksen toinen tulemus ja viimeinen tuomio. Nämä ovat kaikki todella hyviä uutisia. Ilman niitä meillä ei olisi mitään varmuutta, että paha koskaan saisi palkkansa. Eikä mitään varmuutta siitä, että oikeus lopulta toteutuu kaikkien kohdalla. Itse asiassa, ilman mainittuja Jumalan suunnitelman lopullisia toteutumia, pahuudella ja synnillä olisi kosmoksessa viimeinen sana, ei Jumalalla. Mutta Jeesuksen ylösnousemus antaa meille lopullisen varmuuden siitä, että oikeus, vanhurskaus ja hyvyys lopulta voittavat ja Jumalalla on maailmankaikkeudessa ja universumissa viimeinen sana. Niin kuin apostoli Paavali saarnassaan oman aikansa älymystölle totesi: ”Jumala on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista.” (Ap.t. 17)

Jeesus nousi kuolleista – hän elää ja vaikuttaa tänään

Jeesus ei ole enää kuollut ja haudattu. Hän elää ja vaikuttaa tämän päivän maailmassa tänään. Hän tulee luoksemme Jumalan sanassa, kasteessa ja ehtoollisessa. Hänet voi kohdata pelastavasti Pyhässä Hengessä. Hänen yhteydessään voi elää. Hänen äänensä voi kuulla Jumalan sanassa, Raamatussa. Häntä voi rukoilla. Ylösnoussut Herra itse on läsnä seuraajiensa elämässä ja seurakuntansa keskellä. Ylösnoussut Jeesus itse jakaa omilleen Hengen lahjoja, johdattaa heitä ja julistuttaa omiensa kautta syntien anteeksiantamusta maailmassa.
Jeesus myös levittää kaikkeen maailmaan rakkauden valtakuntaansa Jumalan sanan julistuksen ja opetuksen kautta. Aivan erityisesti ylösnoussut Jeesus on luvannut olla omiensa kanssa, kun lähdemme kaikkeen maailmaan tekemään kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan. (Matt. 28)

Alkukirkon julistus ylösnousemuksesta

Ensimmäisten kristittyjen julistuksessa, ensimmäisellä vuosisadalla, ylösnousemus oli keskeisellä sijalla. Apostoli Paavalin ensimmäisessä kirjeessä Korinttilaisille löytyy eräänlainen jäsennys alkukristittyjen julistuksesta. Paavali kirjoittaa: ”Sillä välitin teille ennen muuta sen, minkä itse olin saanut vastaanottaa: että Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, kirjoitusten mukaan, että hänet haudattiin, että hänet on herätetty kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, että hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sitten hän ilmestyi yhdellä kertaa yli viidelle sadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, mutta jotkut ovat nukkuneet pois. Sen jälkeen hän ilmestyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Mutta viimeiseksi kaikista, kuin keskosena syntyneelle, hän ilmestyi minullekin ” (1. Kor. 15:3–8)

Apostolien tekojen kolmannessatoista luvussa Paavali käyttää puheessaan samaa kaavaa kuin korinttolaiskirjeessä. Jäsennys näkyy selvästi, kun Paavalin puhetta tutkii tarkemmin. Paavali sanoo: ”anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin […] ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan […] Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin…” (Ap.t. 13:28–31)

Samaa kaavaa seurailevat myös evankeliumien loppulukujen kuvaukset Jeesuksen elämän viimeisistä päivistä, mutta paljon laajemmin.

Ensimmäisten kristittyjen julistuksen ja puheen rakenne näissä esimerkeissä on selvä: 1. Jeesus surmattiin 2. Jeesus haudattiin 3. Jeesus herätettiin kuolleista 4. Jeesus ilmestyi. Nämä Jeesuksen elämän ratkaisevat tapahtumat ovat kristinuskon keskuksessa tänäänkin.