Yhdysvaltojen historian asiantuntija: Rasismi on monimutkainen ongelma
Korona ja tulevat presidentinvaalit vauhdittavat Yhdysvaltojen rasismikeskustelua, mutta rakenteellista rasismia on vaikeaa purkaa vain asenteita muuttamalla.
Kuva: iStock.
Yhdysvaltojen kuohunta näkyy uutiskuvissa torit täyttävinä mielenosoituksina, öisinä mellakoina, tulena ja savuna. Toukokuussa poliisin polven alle kuolleen George Floydin tapaus sai ihmiset kaduille ja rasismikeskustelun leimahtamaan.
Banderollien takana piilevät ongelmat ovat kuitenkin monimutkaisia ja pitkäaikaisia, kertoo Yhdysvaltojen historian asiantuntija, dosentti Markku Ruotsila. Yhtäkkiselle esiin pulpahtamiselle on Ruotsilan mukaan kaksi pääsyytä: vaalivuosi ja korona.
– Ennen koronaa afrikanamerikkalaisen ja latinoväestön taloudellinen tilanne oli parempi kuin viiteenkymmeneen vuoteen. Koronan takia tultiin hyvin lyhyessä ajassa tilanteeseen, jossa varsinkin vähemmistöt kärsivät taloudellisesti hyvin paljon, koska suuri osa heistä on palveluammateissa.
Taloudellisen notkahduksen lisäksi korona koettelee afrikanamerikkalaisia kovemmin myös perussairauksien vuoksi, joita heillä on muuta väestöä enemmän. Syvästi jakautuneessa Yhdysvalloissa mielenosoituksia ja politiikkaa ei Ruotsilan mukaan voi varsinkaan vaalivuonna erottaa toisistaan.
– Mielenosoituksiin pyritään mobilisoimaan mahdollisimman paljon äänestäjiä Trumpia vastaan, mikä on herättänyt myös vastareaktion. Väkivallan vuoksi on suurimmaksi osaksi jo unohtunut se, mistä näissä mielenosoituksessa alunperin oli kysymys.
Rakenteellinen rasismi on vaikeasti purettava vyyhti
Mielenosoitusten juurisyy, rasismi, on Yhdysvalloissa edelleen todellinen ongelma. Nimittelyä ja väkivaltaa hienovaraisempaa, vaikeammin havaittavaa rasismia ilmenee monissa syvään juurtuneissa käytännöissä, joskus jopa perustuslain tasolla, Markku Ruotsila kertoo. Esimerkiksi pankit eivät helposti anna asuntolainaa alueille, joilla asuu paljon muita kuin valkoihoisia.
– Monet pankit piirtävät kaupungin karttaan punaisen viivan, jonka toiselle puolelle annetaan automaattisesti asuntolainoja, mutta ei sille puolelle, jossa asuu etnisiä vähemmistöjä.
Asuminen ja koulutus taas kulkevat usein käsi kädessä, minkä vuoksi afrikanamerikkalaisilla on huonommat mahdollisuudet saada hyvä koulutus.
– Kunnat kustantavat koulutuksen kiinteistöveroista. Köyhällä seudulla kiinteistöveroista ei vain tule sellaista rahaa.
– Kaikki liittyy toisiinsa, Ruotsila summaa.
Monien vanhojen suurkaupunkien keskustat ovat slummiutuneet, kun valkoiset ovat muuttaneet esikaupunkeihin.
– Afrikanamerikkalaisten asuttamissa slummeissa ei ole rahaa, kunnon kouluja tai edes kunnon ruokakauppoja. Sitten siellä on McDonald’s, joista saa vain huonoa ruokaa ja tulee terveysongelmia.
Rasismin taltuttaminen Yhdysvalloissa on Ruotsilan mukaan hyvin hidas prosessi.
– Yleensä rasismia näkyy sitä vähemmän, mitä nuorempi sukupolvi on kyseessä. Yksilötasolla rasismi on hyvin selvästi vähentynyt jo pitkän aikaa, mutta varsinkin rakenteellista rasismia on hyvin vaikea kitkeä, koska se on pitkän historiallisen kehityksen tulos.
Vastakkainasettelua myös kirkoissa
Paikallisella tasolla rasisminvastaista työtä ovat jo kauan tehneet monet kristilliset kirkot, Markku Ruotsila kertoo. Premier Christian News -uutissivusto raportoi tutkimuksesta, jonka mukaan suurin osa kirkoista kannattaa myös rauhanomaisia mielenosoituksia rasismia vastaan. Edes kirkot eivät kuitenkaan ole säästyneet vastakkainasettelulta.
– Melkein kaikilla amerikkalaisilla kirkoilla on taustallaan eri muotoista rasismia. Menneisyyden taakka on olemassa ja historiallisista syistä radikaalit pitävät varsinkin suuria, valkoisia kirkkokuntia osana rakenteellista rasismia, Ruotsila kertoo.
Näihin valkoisten johtamiin, perinteisiin kirkkoihin kuuluu Ruotsilan mukaan edelleen vain noin viisi prosenttia afrikanamerikkalaisista.
Rasismikeskustelu on roihahtanut myös joidenkin kirkkojen sisällä. Esimerkiksi baptistikirkossa kiistellään entisten orjanomistajien muistomerkeistä, uutisoi muun muassa The Christian Post. Patsaidenkaato on Ruotsilan mukaan vain pintatasoa ilmiölle, joka on todellisuudessa syvempi.
– Baptistikirkko jakaantui aikoinaan orjuuden vastustajiin ja kannattajiin. Meilkein kaikilla kirkoilla on historiassaan sama ilmiö, mutta ne ovat myöhemmin yhdistyneet. Toki orjuutta aikoinaan kannattanut Southern Baptist Convention on jo aikaa sitten pahoitellut asiaa.
RASISMI
• Rasismi on jonkun ihmisen tai ihmisryhmän pitämistä muita huonompana esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, äidinkielen, kulttuurin, uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella. Rasismi on toisen ihmisarvon alentamista. Sitä käytetään vallan välineenä, ja usein siihen kuuluu oman ryhmän pitäminen muita parempana.
• Rasismia voi ilmetä kolmella tasolla. Ihmisten välinen rasismi näkyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Rakenteellinen rasismi tarkoittaa yhteiskunnassa olevia käytäntöjä, jotka tuottavat eriarvoisuutta. Sisäistetty rasismi viittaa uskomuksiin, joita ihmisellä voi olla oman tai oman ryhmän huonommuudesta.
Lähteet: THL ja Punainen Risti
Rasismi Suomessa
”Kommunikaatio on avain ennakkoluulojen vähentämiseen”
KENIALAISSYNTYINEN Sach Gaya on asunut Suomessa lähes viisitoista vuotta. Hän kertoo, ettei ole törmännyt rasismiin Suomessa ”kovin pahasti”, mutta muistaa kuitenkin useita rasistisia tilanteita. Erityisesti mieleen on jäänyt yksi ensimmäisistä kerroista.
– Olin vielä aika uusi täällä ja menossa hammaslääkäriin. Kadulla joku nainen tuli huutelemaan ja sanoi rumasti. En ymmärtänyt, koska hän puhui suomea. Kun kysyin häneltä, tarvitseeko hän apua, hän sanoi rumasti englanniksi. Se oli aikamoinen shokki.
Gaya kuitenkin arvelee, että tilanne pääkaupunkiseudulla on oikeastaan parantunut, koska kaupunki on kansainvälistynyt. Ennakkoluuloja on kuitenkin yhä. Se näkyy Gayan mukaan esimerkiksi täydessä bussissa tai metrossa, jossa kukaan ei uskalla tulla viereen istumaan.
– On se tietysti tuntunut pahalta. Mutta luulen, että olen ajan myötä ymmärtänyt sen taustalla olevan joskus pelkoakin.
Työhaastatteluissa tai kollegoiden taholta Sach Gaya ei ole kertomansa mukaan kokenut Suomessa asuessaan rasismia.
– Ehkä minulla on ollut tuuria, että olen lääkäri, ja täällä on pulaa lääkäreistä. Olen aina saanut töitä, kun olen mennyt haastatteluun.
Pienellä maaseutupaikkakunnalla työskennellessään Gaya tosin törmäsi joskus ennakkoluuloisiin asiakkaisiin. Paras lääke pelon ja ennakkoluulojen vähentämiseen olisi Gayan mielestä kommunikaatio – keskustelu ja ajan viettäminen yhdessä.
– Jos puhut erilaisen ihmisen kanssa, huomaat, että hänellä on sanottavaa ja hän on ihan normaali, ystävällinen ihminen.
Lisää molemminpuolista informaatiota
Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen piirijohtaja Gerson Mgaya on kotoisin Tansaniasta ja asunut Suomessa noin kymmenen vuotta. Hän kertoo kohdanneensa henkilökohtaisesti rasismia Suomessa vain kerran.
– Olin kävelemässä lasten kanssa ulkona. Vastaan tuli humalainen mies, joka sylki päälleni ja sanoi, että ”mene takaisin Afrikkaan”. Sitten hän pakeni. Ajattelin, että hänellä oli jotain vikaa päässä, enkä siksi ottanut tapausta kovin vakavasti.
Mgaya kuitenkin myöntää rasismin olevan Suomessa ongelma. Hän tosin pitää asiaa kaksipuoleisena: ennakkoluuloja syntyy molemminpuolisesta tietämättömyydestä kulttuurien välillä. Informaatio vähentäisi ristiriitoja, hän uskoo ja muistuttaa alkukirkon sekavasta tilanteesta.
– Juutalaisille yritettiin kertoa, miten heidän tulisi toimia kääntyneiden kanssa, mutta unohdettiin kertoa ei-juutalaisille, miten heidän pitäisi suhtautua kantajuutalaisiin. Myös Suomessa olisi hyvä kertoa maahanmuuttajille, kuinka asiat täällä toimivat ja suomalaisille, kuinka maahanmuuttajia tulisi kohdella.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
