Viharikosten määrä kasvoi

Kantasuomalaiset miehet ovat tyypillisimpiä rikoksen tekijöitä. Usein rikosten motiivissa yhdistyvät uskonto ja etnisyys.

Nimetöntä some-solvaamista, uhkailua, häirintää tai julkisella paikalla tehty pahoinpitely. Viharikokseksi määritellään erilaiset rikokset, joiden motiivina on vihamielisyys tai ennakkoluulo. Vihamielisyys voi kohdistua etniseen taustaan, uskontoon, vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai vammaisuuteen. Motiivi siis ratkaisee.

Suomessa viharikokset ovat olleet viime vuosina kasvussa. Poliisin tuorein selvitys marraskuulta osoittaa, että vuonna 2017 viharikokset kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 rikosilmoituksia tehtiin 1 165 kappaletta. Yleisin rikos oli pahoinpitely, näitä oli ilmoituksista 38 prosenttia. Rikoksen takana oli tyypillisimmin kantasuomalainen mies ja uhrina etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö.

Etninen tausta oli rikoksen motiivina peräti 70 prosentissa ilmi tulleista tapauksista. Joka viides tapaus liittyi uhrin uskontoon tai vakaumukseen. Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Raudan mukaan usein nämä motiivit kulkivat rintarinnan.

– Päämotiiviksi tapauksissa, joissa on useita motiiveja, on valittu se mikä tulee vahvimmin esiin. Jos tapauksessa viitataan hunnunkäyttöön, uskontoon ja ulkomaalaisuuteen, motiiviksi valitaan uskonto, sillä siitä on kaksi viitettä. Tappeluissa, joissa on kaksi yhtä vahvaa motiivia, päämotiiviksi on valittu se, kumman takia riita on alkanut.

Viharikokset kohdistuivat muslimeihin kristittyjä enemmän

Aineistossa on 153 rikosilmoitusta islaminuskoon tai muslimeihin kohdistuvista viharikoksista. Määrä kasvoi 85:lla edellisvuodesta. Suurin osa ilmoituksista (116) koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää. Seuraavaksi eniten (23) ilmoitettiin yksisuuntaisista pahoinpitelyistä.

– Näistä 153:sta rikosilmoituksesta sunnien ja shiiojen välisiä rikosilmoituksia oli yhdeksän. Luvussa on mukana myös islamista irtautuneisiin kohdistuneet rikokset. Vuonna 2017 aineistossa oli vain yksi, kristinuskoon kääntynyt.

Muslimeihin kohdistuviin viharikoksiin syyllistyvät olivat useimmiten keski-ikäisiä kantasuomalaisia miehiä. Tutkimuksessa selvisi, että 60 epäillyn joukosta 68 prosenttia oli miehiä, 95 prosentin synnyinmaa oli Suomi ja 70 prosenttia oli iältään vähintään 45-vuotiaita. Suurinta osaa rikoksen tekijöistä ei tunnistettu.

Myös kristinuskoon tai kristittyihin kohdistuneiden rikosilmoitusten määrä kasvoi viidellätoista, ollen tutkimusvuonna 45. Useimmiten uhrin kirkkokuntataustaa ei oltu määritelty. Kaksi kuului helluntaiseurakuntaan, kaksi lestadiolaiseen herätysliikkeeseen ja yksi Saalem-seurakuntaan.

– Kristinuskoon kohdistuneet epäillyt viharikokset olivat pääasiassa yksisuuntaisia pahoinpitelyjä sekä sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää.

Siitä, ketkä syyllistyvät viharikoksiin kristittyjä kohtaan, ei ole tietoa.

– Kristittyihin kohdistuneissa rikoksissa vain yhdessä tapauksessa rikoksesta epäilty oli tiedossa. Tämän perusteella ei pystytä yhdistäviä piirteitä tunnistamaan.

Poliisi on tilastoinut viharikoksia parikymmentä vuotta. Sinä aikana korkein piikki nähtiin vuonna 2015, jolloin poliisille tehtiin 1250 viharikosilmoitusta. Tämä oli peräti 53 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomessa osa reagoi maahan saapuneisiin 32 000 turvapaikanhakijaan vihamielisesti. Joulukuussa vuonna 2015 Kankaanpäässä sijaitsevassa Niinisalon vastaanottokeskus oli tuhopolton kohteena. Häirinnän kohteeksi joutuivat myös toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat.

Vuonna 2016 viharikokset laskivat hieman, mutta vuonna 2017 kasvua oli jälleen.

– Muistutan, että nämä ovat siis poliisin tietoon tulleita viharikoksia. Suurta osaa ei ilmoiteta poliisille, Rauta huomauttaa.