Kristityt köyhyyttä vastaan -järjestö ulottaa apunsa sinne,  missä lohduttomuus ja ankara paine kohtaavat.

Länsi-Lontoossa sijaitsevan Actonin monikulttuurisuus on ilmeistä. Pikkuliikkeiden ikkunoissa luvataan halal-lihaa ja puiston vieressä on iranilaisten opiskelijoiden kirjasto. Se, mikä ei näy päällepäin, on kotien seinien sisällä jäytävä hätä.

– Actonissa ei ole katua, jonka varrella ei kamppailtaisi velkaongelman kanssa, kristillisen hyväntekeväisyysjärjestö Christians Against Povertyn (CAP) aluepäällikkö Teresa Thwaites huokaa.

Velkaantuminen ei kosketa vain Actonia, vaan on massiivinen ongelma Isossa-Britanniassa. Tosi-tv-ohjelma Can´t pay -we´ll take it away, näyttää kuinka ulosottoviranomaiset ottavat velkaantuneilta omaisuuden haltuun. Eikä se ole ainoa aihetta käsittelevä ohjelma. Aihe on siis tapetilla, mutta miksi velkaantuminen on niin suuri ongelma?

– Siihen on monia syitä. Usein tilanne kehittyy pikku hiljaa. Voi tulla työttömyyttä, sairautta tai avioero, minkä vuoksi ihminen ei kykene ylläpitämään entistä elintasoaan. Tukien varassa eläville on erittäin vaikeaa, jos tuet myöhästyvät. Pienipalkkaiset kamppailevat selviytyäkseen ihan perusmenoista. Jos he maksavat kerrankin vuokran luottokortilla, homma voi luisua käsistä.

Thwaitesin mukaan vallalla on myös ilmapiiri, joka kannustaa ostamaan nyt ja maksamaan myöhemmin. Moni kieltäytyy ajattelemasta, että lopulta laskut on maksettava ja luottokorkojen kanssa ne paisuvat.

Rukoillaanko?

CAP on kristillinen ja viranomaisten tunnustama järjestö, joka auttaa ihmisiä maksamaan velkansa ja pääsemään takaisin jaloilleen. Apua saa soittamalla ilmaiseen numeroon, josta asiakkaan yhteystiedot välitetään lähimpään CAP-keskukseen. Alueen työntekijä soittaa asiakkaalle parin päivän kuluessa.

– Puhelimessa rauhoittelen asiakasta ja vakuutan, että toivoa on. Sovimme kotikäynnistä ja lopuksi kysyn voinko rukoilla hänen puolestaan. Minulla on ollut kuuden vuoden aikana 300 asia­kasta, eikä kukaan ole kieltäytynyt. Kun sitten menemme vapaaehtoisen kanssa vierailulle, asiakas tietää jo, että olemme kristittyjä, Thwaites kuvaa.

CAP auttaa kaikkia uskonnosta, etnisestä taustasta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Kotikäynneillä Thwaites on nähnyt monenlaista. On hyvin pidettyjä koteja, ja sitten niitä, joissa epätoivo tihkuu seinistä. Sellainen oli koti, jonka ainoat huonekalut olivat kulunut sohva ja sen edessä hehkuva lämpöpatteri.

Ensimmäisellä kotikäynnillä asiak­kaalle näytetään video, joka kuvaa millainen prosessi on edessä. Kaikessa painotetaan toivoa ja sitä, ettei ihmistä jätetä yksin. Se onkin tässä työssä vaikuttavinta.

– Olemme asiakkaan rinnalla koko matkan ajan. Kolmen kotikäynnin lisäksi vapaaehtoinen on yhteydessä häneen eri tavoin: lähettämällä rohkaisevan kortin, kutsuen kahville tai seurakuntaan. Minua he voivat tavata seurakunnassamme sijaitsevalla toimistolla tiistai-aamuisin.

Yhteys voimaannuttaa, sillä moni on kantanut velkaan liittyvää häpeää yksin. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaisuutta, sillä usein virastoissa saa ihmisen korkeintaan puhelimen päähän.

Kotikäynnillä tilanteen läpikäyminen on jo itsessään helpottavaa. Keskustelun lopuksi Thwaites kysyy rukoiltaisiinko. Lähes aina rukoillaan.

– 90 prosenttia halaa kun lähdemme, hän kertoo.

Me neuvottelemme puolestasi

Kotikäynnin jälkeen asiakkaan taloustilanne kartoitetaan Bradfordissa sijaitsevassa pääkonttorissa, joka työllistää 200 työntekijää. Siellä avataan myös ne laskut, joita asiakas ei ole uskaltanut avata. CAP:n työntekijät neuvottelevat luottokorttiyhtiöiden kanssa korkojen katkaisusta ja lyhennysten kohtuullistamisesta. Näin tehdään maksusuunnitelma, jossa velka aidosti lyhenee ja asiakkaalle jää rahaa myös arjen perusmenoihin.

Actonissa ei ole katua, jonka varrella ei kamppailtaisi velkaongelman kanssa.

– Asiakkaani ovat usein pienituloisia ja velkaa on keskimäärin 6000–10 000 puntaa. Kokemuksemme mukaan ihmiset jaksavat noudattaa maksusuunnitelmaa viisi vuotta. Jos velkaa on niin paljon, ettei sitä pysty maksamaan viidessä vuodessa, voimme neuvoa asiakasta hakeutumaan konkurssiin.

Velkakeskukset  eli niin sanotut Debt centerit sijaitsevat seurakunnissa, jotka paikallisina yhteisöinä ovat järjestölle luonteva kumppani. Velkakeskusten yhteyteen on viime vuosina kehitetty myös työn etsinnässä tukeva kurssi (Job club), elämäntaitokurssi (Life Skills) sekä riippuvuuksien kanssa kamppailevien­ vertaisryhmiä (Release Groups).

Teresa Thwaites työskenteli aiemmin keskustan kiireisissä toimistoissa, kunnes koki Jumalan kutsuvan työhön köyhien hyväksi. Hyppy pienipalkkaiseen, osa-aikaiseen työhön hirvitti, mutta kuuden vuoden kokemus ei kaduta.

– Ennen istuin konttorissa tietokoneeni edessä, nyt kohtaan ihmisten särkyneisyyttä. Olen nähnyt monen elämän muuttuneen.

Pioneeri ja moninkertaistaja

John Kirby perusti Christians Against Povertyn eväinään suuri näky ja pieni lahjoitus. Jumalan laatimaan opetussuunnitelmaan kuuluivat myös oppivuodet rahoitusalalla ja henkilökohtainen vararikko.

Vuonna 1992 John Kirby ajoi autonsa tien sivuun kotikaupungissaan Bradfordissa. Auton sammuttua mies romahti sisäisesti. Kuukausia kestänyt ahdistus ja paine velkojen alla kävi ylipääsemättömäksi. Mies palasi tajuihinsa kun hätääntynyt tytär koputti auton ikkunaan kysyen onko isä kunnossa.

Rahoitusalalla menestynyt mies oli tehnyt valintoja, jotka johtivat hänet leveästä elämästä velkataakan alle. Silloin meni kaikki: talo, omaisuus, työ ja lopulta myös avioliitto. Ystävä tarjosi John Kirbylle kotoaan huoneen, muuten mies olisi ollut asunnoton. Kirby näyttää kuvaa, jossa hänen kaksi tytärtään nukkuvat lattialle sijatulla pedillä.

– Vanhempi tyttäreni ymmärsi tilanteen, mutta nuorempi ajatteli, että kiva kun retkeillään isän luona.

Lontoossa King´s Cross aseman lähellä pidettävään tilaisuuteen on kutsuttu Lontoossa asuvia CAP:n asiak­kaita. Tarjolla on ilmaista ruokaa, mahdollisuus tavata muita asiak­kaita ja itse järjestön perustaja, John Kirby. Yleisö kuuntelee hievahtamatta. Joku pyyhkii silmiään. Täällä tiedetään täsmälleen mistä Kirby puhuu.

Avaa sinä suusi köyhien puolesta

Vuodet rahoitusalalla opettivat Kirbylle, miten helposti ihmiset elävät yli varojensa ja velkaantuvat. Moni onnistuu vain lyhentämään korkoja, jolloin velkasumma ei lyhene, vaan pahimmillaan kasvaa. Tultuaan uskoon mies alkoi miettiä, voisiko käyttää alalla saamaansa ymmärrystä auttaakseen ihmisiä.

Järjestön syntyvaihe ei ollut helppo.

– Kun aloitimme CAP:n vuonna 1996, ensimmäiset vuodet olivat meille taloudellisesti hyvin vaikeita. Olimme välillä yhtä köyhiä, kuin perheet, joita autoimme. Tiesimme kuitenkin, että Jumala oli kanssamme ja jatkoimme sinnikkäästi. Parin vuoden kuluttua tilanne helpotti, saimme tukijoita ja kykenimme palkkaamaan työvoimaa.

Kirby joutui kohtaamaan epäilyksiä ja pettyi, kun seurakunnat eivät syttyneet hänen näkyynsä nopeasti. Mutta mies sai myös rohkaisevia profetioita ja rukoustukea. Auttaessaan velkaantuneita ja nähdessään, että nämä pääsevät takaisin jaloilleen, Kirby tiesi, että on oikealla tiellä.

– Tiesin, että olen syntynyt tätä varten.

Kirby aloitti sillä, mitä hänellä oli: ymmärrystä talousalasta, omakohtainen kokemus velkaantumisesta ja tietokone. Kesäkuussa 20-vuotisjuhliaan viettävän CAP:n tarina on ihmeellinen. Työ on kasvanut räjähdysmäisesti ympäri maan ja viime vuodet ovat olleen kansainvälistymisen aikaa.

Arvostava kohtelu puhuttelee

Asiakastapaamisessa on koolla liki sata ihmistä. Liikemies Sam Johnsonin bisnekset menivät nurin vuonna 2011.

– Olin epätoivoinen, sillä minulla ei ollut rahaa maksaa. Viime vuonna suunnittelin itsemurhaa, sillä velkaa oli 40 000 puntaa.

Johnson otti yhteyttä CAP:iin ja se muutti suunnitelmat.

– Tämä nainen tuli luokseni, rukoili puolestani ja antoi Raamatun. Käyn nykyään kirkossa ja uskon Jumalaan, roteva mies kuvaa ja kaappaa kainaloonsa Camdenin aluetoimistoa johtavan Sally Uttingin.

Viime helmikuussa Sam Jonhson sai velkansa anteeksi.

Ruokajonossa juttelen viisikymppisen Geoffin kanssa. Rock-muusikko muistelee punk-bändinsä kiertuetta Suomessa 1990-luvulla. CAP-asiakkaaksi hän tuli neljä vuotta sitten.

– Olin elänyt edeltävät vuodet huolettomasti ja vastuuttomasti. Kun tuli aika havahtua todellisuuteen, tajusin ettei minulla ole mahdollisuuksia selviytyä.

Järjestössä ihmisten välittäminen on tehnyt häneen vaikutuksen.

– Nämä ihmiset ovat uskomattoman rentoja ja ystävällisiä. He eivät käy vain kerran, vaan pitävät yhteyttä ja kutsuvat mukaan erilaisiin tapahtumiin.

”Te olette selvinneet tähän asti”

Asiakastapaamisen jälkeen Kirbylla on edessään hyväntekeväisyysillallinen, jota isännöi Canterburyn arkkipiispa Justin Welby. Nykyään CAP:lla onkin nimekkäitä tukijoita, kuten prinssi Charles ja suosittu tv-kasvo ja rahaneuvoja Martin Lewis.

Asiakkaiden keskellä John Kirby on kuin kotonaan ja latautuu rupatellessaan näiden kanssa.

– Tapaan illalla rikkaita pukumiehiä, ehkä kuuluisuuksiakin. Te ette ehkä ole kuuluisia, mutta te olette tärkeitä. Teissä on potentiaalia. Te olette selvinneet tähän asti.

Yhteyden voi aistia salissa. Kirbyn kunnioittava asenne asiakkaita kohtaan ja avoin todistus puhuttelee.

– Haluan sanoa teille, että meillä menee nyt ihan hyvin. Kun katson tyttäreni perhettä ja ensimmäistä lapsenlastani, olen kiitollinen, kuinka Jumala on uudistanut perhettäni. Tuo lapsenlapsi syntyy uskovaan perheeseen, hyvien vanhempien kasvatettavaksi, perheeseen, jossa ei enää ole köyhyyttä, Kirby kertoo.

Huomaan etten ole ainoa, joka nieleskelee ja pyyhkäisee silmiään.

Lopuksi John Kirby punoo evankeliumin kuulijoilleen ymmärrettävään ja heitä koskettavaan muotoon. Monelle hengelliset asiat ovat uusia, mutta tilanne on turvallinen ja rukouksessa moni käsi nousee. He haluavat antaa elämänsä Jeesukselle.