Usko saa ja sen pitää näkyä

Kristinuskon ydin on ylösnoussut Kristus. Siinä on uskomme peruskallio, jolle kaikki rakentuu. Viime aikoina jumalattomuus näyttää lisääntyneen. Se ei minua kauhistuta, enemmän surettaa. Usko ei ole joka miehen, eikä naisen. En siihen kuitenkaan alistu.

Kristityt tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta ja rakkaudesta elämään. Tämän vuoksi meidän on julkisesti ja rohkeasti puolustettavaa elämää hedelmöitymisestä luonnolliseen kuolemaan asti. En kertakaikkiaan voi käsittää, miksi kirkonmiehet ovat sitä hiljaisempia elämän puolesta mitä korkeammassa virassa he ovat. Taivaan portilla ei tyhjää äänestetä.

SUOMEN ABORTTILAINSÄÄDÄNNÖN liberalisointi on käynnissä. Erityisen kamalaa mielestäni on se, että ihmisoikeusjärjestönä itseään markkinoiva Amnesty International on yksi tämän aloitteen allekirjoittajista. Se on aloittanut maailmanlaajuisen kampanjan abortin vapauttamiseksi tunnuksella: abortti niin aikaisin kuin mahdollista, mutta niin myöhään kuin tarpeellista.

Abortissa ei ole etupäässä kysymys seksistä vaan väkivallasta syntymätöntä lasta kohtaan. Ajatus lapsen tappamisesta on niin sietämätön ja kamala, että se torjutaan epäinhimillistämällä sikiö solumassaksi. Ihmiselämä alkaa hedelmöitymisestä. Se ei ole mielipidekysymys, se on biologinen fakta.

AVIOLIITTO ON miehen ja naisen välinen, elinikäinen liitto. Jeesuksen opetus Raamatussa tästä asiasta on aivan yksiselitteinen. Minulle katolilaisena avioliitto on myös sakramentti. Avioliitto ei siis ole mikään naurun asia. Se on vakava paikka, mutta se on myös rakkauden ja sitoutumisen tyyssija.

Kristillinen näkemys torjuu yksiselitteisesti ja selvästi samaa sukupuolta olevien liitot. Tämä ei voi olla kristitylle mielipidekysymys ja tinkimisen tai kaupankäynnin asia. Vaikka minä olen toisen kirkkokunnan jäsen, en ole välinpitämätön, mitä kansankirkolle kuuluu, koska se on antanut minulle paljon, kun olin nuori. Tämän vuoksi kehotan teitä pitämään puolenne. Rukoilen puolestanne.

Kaikkien kristittyjen tunnustukseen ja puoluekantaan katsomatta pitää puolustaa Päivi Räsästä, joka nyt taistelee ja on sijaiskärsijänä prosessissa, jossa kristinuskon klassisia totuuksia uhataan leimata vihapuheeksi.

USKONNONVAPAUS ON maailmanlaajuisesti vaarassa, ja ikävä kyllä Suomessakin on piirteitä, jota ei todeksi halua uskoa, mutta uskottava on. En ole enää politiikassa toukokuun jälkeen mukana, kun kauteni kaupunginvaltuustossa loppuu. Silti otan kantaa, kun tarvetta on. Sopivalla ja sopimattomalla hetkellä ja tavalla.

Kaikkien kristittyjen tunnustukseen ja puoluekantaan katsomatta pitää puolustaa Päivi Räsästä, joka nyt taistelee ja on sijaiskärsijänä prosessissa, jossa kristinuskon klassisia totuuksia uhataan leimata vihapuheeksi. Tätä emme voi hyväksyä. Jokaisella ihmisellä on vapaus uskoa tai olla uskomatta. Minä puolustan ateistin oikeutta valita tiensä, vaikka toivoisin hänen löytävän Kristuksen luo. Jokainen meistä on Jumalan luoma ja taivasta varten luotu.

TOIVON TODELLA, että missä synti on käynyt suureksi, armo on tullut ylenpalttiseksi. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Armon aikaa. Sinulle ja minulle, meille kaikille.

Kirjoittaja on entinen ulkoministeri ja puoluejohtaja.