Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi antaa kristityille vahvan viestin siitä, etteivät he ole tasa-arvoisessa asemassa

Islamiin ja Lähi-itään perehtynyt asiantuntija Kari Vitikainen huomauttaa, että kysymys Hagia Sofiasta ei ole uusi. Turkissa uskonnolliset piirit ovat kampanjoineet rakennuksen moskeijaksi palauttamisen puolesta pitkään.

– Vielä 15 vuotta sitten tällaiset vaatimukset tuntuivat marginaalisen ääriaineksen puuhastelulta ja vaatimusten konkretisoituminen näytti varsin epätodennäköiseltä. Se, että muutos nyt tehtiin, on kyllä signaali siitä, että asiat ovat muuttuneet.

Virallisen selityksen mukaan, johon Vitikaisen mukaan harva tuntuu uskovan, pääsyynä Hagia Sofian palauttamiseen moskeijaksi on korjata vuonna 1934 tehty hallinnollinen vääryys, jossa rakennus muutettiin hallituksen päätöksellä moskeijasta museoksi sitä hallinnoineesta säätiöstä ja säätiölaista piittaamatta.

Erdoğan ajaa erityisesti uskonnollisen kansanosan asiaa

Yleisessä turkkilaisessa ja kansainvälisessä keskustelussa on kuitenkin viitattu muutamiin muihin syihin. Ensinnäkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pyrkii viemään päätöksellä huomion pois maan talousongelmista. Toiseksi Erdoğan antaa vahvan signaalin siitä, kenen puolella hän on: hän ajaa erityisesti uskonnollisen kansanosan asiaa.

Kolmanneksi Erdoğanin on nähty haluavan näpäyttää länsimaita, joilla on ollut pyrkimys arvostella Erdoğania jatkuvasti. Presidentti antaa vahvan viestin siitä, että häntä ja Turkkia ei ulkoapäin määräillä.

Neljänneksi Erdoğan haluaa alleviivata sitä, että nyt eletään uutta aikaa, jossa otetaan etäisyyttä Turkin ensimmäiseen presidenttiin Kemal Atatürkiin (1881–1938) ja hänen ajamaansa sekularistiseen linjaan.

– Erdoğanin edustama AKP-puolue on ollut vallassa lähes kaksikymmentä vuotta, ja nyt ollaan jo niin pitkällä, että pystyttiin kävelemään näinkin merkittävän Atatürkin ”allekirjoittaman” määräyksen yli.

Museona Hagia Sofia antoi vaikutelman tasa-arvosta

Mikä on sitten päätöksen vaikutus kristittyjen asemaan Turkissa? Kari Vitikainen kertoo, että Hagia Sofialla ei kokoontumispaikkana ole käytännössä merkitystä paikallisille kristityille. Eihän siellä ole voitu pitää jumalanpalveluksia viimeiseen 577 vuoteen.

– Muutos varmasti kuitenkin vaikuttaa henkiseen ilmapiiriin ja antaa myös paikallisille kristityille vahvan viestin siitä, että kristittyjen ei kannata kuvitella liian suuria asemastaan muslimienemmistöisessä maassa.

– Museoitu pyhä paikka antoi vaikutelman jonkinlaisesta tasa-arvosta. Alkuperäisesti kirkoksi rakennetun merkittävän rakennuksen muuttaminen moskeijaksi viestittää sitä, että kristityt eivät ole tasa-arvoisessa asemassa.

Kun AKP nousi valtaan, kristityt saivat joitakin asioita etenemään, jotka olivat olleet mahdottomia aikaisempien hallitusten aikana.

– Paikallisten kristittyjen kannalta positiivinen vire uskonnonvapauden alueella ei välttämättä enää jatku. Kiristyminen on ollut nähtävissä myös siinä, että useampi ulkomaalainen kristitty on saanut porttikiellon Turkkiin viimeisten vuosien aikana.