Tappouhkauksia, haukkumista, väkivaltaa – Suomessa asuvat ex-muslimit kertovat, mitä seuraa, kun jättää islamin
”Isäni sanoi minulle, etten ole enää hänen poikansa.” Uutuuskirja antaa äänen 31 kristityksi kääntyneelle.
Asukkaita vastaanottokeskuksessa Helsingissä. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
”Isäni sanoi minulle, etten ole enää hänen poikansa.” Uutuuskirja antaa äänen 31 kristityksi kääntyneelle maahanmuuttajalle.
Viimeisten parin vuoden aikana suomalaisessa sekulaarissa mediassa on julkaistu harvakseltaan islamin hylänneiden henkilöiden haastatteluja, usein nimettöminä. Harva nimittäin uskaltaa kertoa asiasta julkisesti omalla nimellään, ja siihen on painavia syitä.
Kääntyneet – ex-muslimien painostus Suomessa julkaistiin 21.11. Kustannus Oy Uusi Tien kustantaman kirjan on kirjoittanut toimittaja Mari Turunen.
Samaan aikaan suuri määrä Lähi-idästä saapuneita turvapaikanhakijoita on kääntynyt Suomessa kristityksi. Tarkkaa kastettujen määrää ei tiedä kukaan, mutta sivistyneet arvaukset liikkuvat tuhannen ja kahden tuhannen kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan paikkeilla. Uudessa tilanteessa monessa seurakunnassa on havahduttu huomaamaan, että islamin hylänneitä painostetaan kristillisen uskon vuoksi.
Silmätikut
Selvitimme, millaisiin vaikeuksiin kristinuskoon kääntynyt voi joutua Suomessa. Selvityksen tulokset on koottu kirjaan Kääntyneet – ex-muslimien painostus Suomessa tapauskertomusten avulla. Kirja antaa äänen 31 islamista kristinuskoon kääntyneelle, Suomessa asuvalle turvapaikanhakijalle. Haastateltujen kokemukset ovat pysäyttäviä. Yhdeksän kymmenestä kertoi erilaisista vaikeuksista, joita he olivat kohdanneet. Yleisintä oli haukkuminen, eristetyksi tuleminen, häirintä ja uhkailu. Viisi vastaajaa oli kokenut väkivaltaa.
Veljeni on Saksassa. Hän uhkasi tulla tappamaan minut kääntymiseni vuoksi. Omaiseni eivät halua olla kanssani missään tekemisissä.
”Meidät on eristetty: kukaan ei halua syödä samassa pöydässä kanssamme, eikä tervehdyksiimme vastata. Meitä vältellään, eivätkä muut lapset saa leikkiä lastemme kanssa.”
”Kadulla he sylkevät maahan, kun näkevät minut. Minua haukutaan.”
”Miksi luet Raamattua?, minua kiusattiin. Oli paljon väittelyitä uskonnoista ja uhkailua, jopa tappouhkauksia. Pelko oli jatkuvaa.”
”Minua hakattiin ja potkittiin kerran.”
Sukunsa hylkäämät
Yhteisöllisessä kulttuurissa yksilön valinnat vaikuttavat laajasti sukuun. Koraanin mukaan islamin hylkääminen on synti, jota ei saa anteeksi. Tämän vuoksi kunniaa painottavassa kulttuurissa yhden kääntyminen kristityksi saattaa koko suvun häpeään. Näin ollen Suomessa tapahtuvasta kääntymisestä kotimaahan vuotanut tieto aiheutti haastatelluille vakavia jännitteitä. Toisinaan omat perheenjäsenet uhkasivat tappaa kääntyneen, toisinaan perheenjäsenet joutuivat yhteisön painostuksen kohteeksi.
”Tiedän, että tuttuni Suomessa ovat jo soittaneet sukulaisilleen kotimaahani, että käyn kirkossa. En halua perheelleni vaikeuksia.”
”Veljeni on Saksassa. Hän uhkasi tulla tappamaan minut kääntymiseni vuoksi. Omaiseni eivät halua olla kanssani missään tekemisissä.”
”Perheeni hylkäsi minut. He eivät vastaa puhelimeen ja poistivat minut Facebookissa sivuiltaan. Isäni sanoi minulle, etten ole enää hänen poikansa, että en ole enää hänen vertaan. Olen saanut useita tappouhkauksia sukulaisilta ja ystäviltä kotimaastani.”
Kasteita jätetään kirjaamatta turvallisuusriskin vuoksi
Kirjan haastattelut tehtiin viidellä paikkakunnalla, joita ei turvallisuussyistä voi paljastaa. Tässä avautuukin näkymä uskonnonvapaustilanteeseen Suomessa. Joukossamme on ihmisiä, jotka voivat saada tappouhkauksia, mikäli heidän tiedetään osallistuvan jumalanpalvelukseen.
Haastatelluista kolmannes (11 henkilöä) pelkäsi fyysisen koskemattomuutensa olevan vaarassa kristillisen uskonsa vuoksi.
Kristittyjen häirintä ei rajoitu ainoastaan vastaanottokeskuksiin. Kirkkohallituksen maahanmuuttotyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia arvioi ex-muslimeihin kohdistuvan painostuksen olevan Suomessa maanlaajuista ja systemaattista.
Kuvaavaa on, että turvallisuusriskin vuoksi kaikkia kastetoimituksia ei luterilaisissa paikallisseurakunnissa kirjata omaan rekisteriin, vaan kastetulle annetaan ainoastaan kastetodistus.
– On järkyttävää, että joudumme toimimaan omassa maassamme näin. Tässä on syvä ristiriita.
Avioero astuu voimaan heti
Syyrialaissyntyinen Mohamad Anas Hajjar on Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami, ja hän on monelle tuttu islamin kommentoija tv-studioissa. Kysyimme häneltä muun muassa, miten muslimin tulee suhtautua luopioon ja mitä hän itse opettaa islamin hylkäämisestä.
Suomen muslimien keskilinjan edustajana esiintyvä imaami aloittaa pohtimalla kuolemantuomiota muistuttaen, että historia tuntee myös tapauksia, joissa kuolemantuomiolta on vältytty. Hajjar ei tuomitse muslimiyhteisön toimesta annettuja tappouhkauksia tai hylkäämistä. Islamin hylkäämisen seurauksia hän kuvaa seuraavasti:
– Niihin kuuluu esimerkiksi seuraavia asioita: menneiden hyveiden menettäminen tuomiopäivänä ja avioliiton raukeaminen heti. Ja jos ei palaa takaisin uskoon, ennen kuin avioliiton harkinta-aika menee umpeen, ero on lopullinen. Henkilö ei peri muslimeja, eikä häntä peritä.
Näin toteaa Suomen tunnetuin imaami. Hätkähdyttävä kommentti osoittaa, että kristityksi kääntynyt on vaarassa joutua haavoittuvaan asemaan muslimiyhteisössä. Joissakin tapauksissa tilanteet rikkovat Suomen perustuslakia.
Kääntyneet-kirjan voi tilata Nettikirjakauppa.com-osoitteesta.
”Uskonnonvapaus mitätöityy, ellemme toteuta sitä”
Kiusattuja ex-muslimeja kohdataan seurakunnissa. Moni työntekijä ja vapaaehtoinen kuuntelee ja kuormittuu samalla itsekin hätääntyneiden ihmisten rinnalla. Tilanteissa, joissa häirintä on vakavaa ja akuuttia, seurakunta voi järjestää vaihtoehtoista asumista.
Kirkkohallituksen maahanmuuttotyön asiantuntija Marja-Liisa Laihian mukaan liian usein vastaanottokeskukset ratkaisevat vakavat ex-muslimeihin kohdistuvat häirintätapaukset siirtämällä kristityksi kääntyneet pois.
– Onko se oikein? Eihän se ole mikään ratkaisu. Muutosta kiusaajien tekemisiin ei tule, jos uhrit siirretään turvallisempaan paikkaan.
Vastaanottokeskuksissa joudutaan ongelmiin, jos uskonnonlukutaito puuttuu. Valitettavan usein uskontovastaisuus tulee näkyviin.
– Uskontoa ei nähdä tai kuulla. Ollaan kuin uskontoa ei olisi olemassa ja sitten voidaan sanoa, että tämä vastaanottokeskus on uskonnollisesti ja poliittisesti neutraali tila, mikä on ihan absurdia. Ainahan ne ovat pullollaan uskontoa, kun nämä ihmiset ovat siellä, Laihia puuskahtaa.
Laihian mukaan juuri vastaanottokeskuksissa olisi mahdollista koota ihmiset yhteen ja käsitellä heidän kanssaan sitä, että Suomessa uskonnonvapaus merkitsee vapautta harjoittaa uskontoaan ja vapautta vaihtaa sitä.
– Jos asiaan ei rohjeta tarttua vastaanottokeskuksissa ihmisten saavuttua maahan, heitä ei saada enää samalla tavalla yhteen, kun he ovat siirtyneet yksityisille asuntomarkkinoille.
Laihia epäilee, että suurin este on rohkeuden puute ja uskontokielteinen asenne, mikä johtaa siihen, että kristittyihin kohdistuvan panostuksen suhteen ollaan laput silmillä.
– Uskonnonvapaus mitätöityy, ellemme toteuta sitä. Meidän on turvattava ja suojeltava uskonnonvapautta aktiivisesti. Samalla on annettava mallia tänne tuleville, että uskontoa saa harjoittaa, ja uskontoa saa myös vaihtaa.
Tekikö artikkeli vaikutuksen? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!
