Taistelu uskonnollista sortoa vastaan vaati hengen

Pakistanin vähemmistöministeri murhattiin miltei päivälleen neljä vuotta sitten, kertoo filosofian tohtori ja poliitikko (kok.) Eija-Riitta Korhola. ”Minä kuolen, mutta laki jää, ja se pelastaa miljoonia ihmishenkiä”, sanoi Pakistanin entinen vähemmistöministeri, roomalaiskatolinen kristitty Shahbaz Bhatti kerran ystävälleen Eija-Riitta Korholalle. Kuolemaansa valmistautunut ja tarkoituksella naimattomaksi jättäytynyt Bhatti tiesi, että jonain päivänä salamurhayritys vielä onnistuisi. Sitä ennen hän...

er-korholaPakistanin vähemmistöministeri murhattiin miltei päivälleen neljä vuotta sitten, kertoo filosofian tohtori ja poliitikko (kok.) Eija-Riitta Korhola.

”Minä kuolen, mutta laki jää, ja se pelastaa miljoonia ihmishenkiä”, sanoi Pakistanin entinen vähemmistöministeri, roomalaiskatolinen kristitty Shahbaz Bhatti kerran ystävälleen Eija-Riitta Korholalle. Kuolemaansa valmistautunut ja tarkoituksella naimattomaksi jättäytynyt Bhatti tiesi, että jonain päivänä salamurhayritys vielä onnistuisi. Sitä ennen hän oli päättänyt muuttaa lakeja niin paljon kuin ehtisi. Bhattin mukaan hänen nousuunsa ministeriksi vaikutti ratkaisevasti Pakistanin vähemmistöjä koskeva Euroopan parlamentin päätöslauselma, jota Korhola oli ollut laatimassa.

Lähes päivälleen neljä vuotta sitten, 2. maaliskuuta 2011 Bhatti ammuttiin autoonsa. Tekijäksi ilmoittautui Pakistanin Taliban. Bhatti oli ehtinyt palvella maansa uskonnollisista ja etnisistä vähemmistöistä vastaavana ministerinä kolmisen vuotta yrittäen parantaa eri tavoin heidän olojaan. Tehtävä ei ollut helppo väestöltään 97-prosenttisesti islamilaisessa maassa, jossa ei-muslimi on alituisessa vaarassa saada tekaistu syyte ja kuolemantuomio jumalanpilkasta.

Bhatti ei ole suinkaan ainoa viime vuosina poliittisen murhan kohteeksi joutunut pakistanilainen poliitikko. 27. joulukuuta 2007 maansa entinen pääministeri Benazir Bhutto murhattiin kesken vaalikampanjan. Tekijäksi ilmoittautui terroristiverkosto Al-Qaida. Tammikuussa 2011 Punjabin kuvernöörin ja Bhattin tavoin jumalanpilkkalakia muuttamaan pyrkineen Salmaan Taseerin murhasi hänen oma turvamiehensä. Hän ampui Taseeriin 27 laukausta. Niin Taseer kuin Bhuttokin olivat muslimeja ja Bhattin tavoin Pakistanin kansanpuolueen poliitikkoja.

– Bhutto haaveili yhteiskunnasta, jossa kristitty voi mennä kirkkoon, juutalainen synagogaan, hindu temppeliin ja muslimi moskeijaan ilman että kenenkään tarvitsee pelätä, Korhola muistelee edesmenneiden pakistanilaisten poliitikkojen tavoitteita.

Voimakkaimpien uudistusten ajajien murhat vaiensivat Pakistanin älymystön, jonka tuki lain uudistamiselle oli kasvanut murhia edeltävinä vuosina. Jumalanpilkkalaki jäi ennalleen.

Vähemmistöjen asema koheni

Bhattin työ ei kuitenkaan ollut turhaa ja vaikka tilanne ei-muslimien yllä leijuvan jumalanpilkkauhan suhteen on edelleen sama, ovat nykyään olot kuitenkin muilla tavoin helpommat. Lyhyen ministerin uransa aikana hän sai maahan lain, jonka ansiosta uskonnollisille vähemmistöille taataan 5 prosentin kiintiö julkisiin virkoihin. Laki on symbolisesti tärkeä usein sorretussa asemassa eläville vähemmistöille, joilla nyt on tie auki samoihin työpaikkoihin kuin enemmistöllä. Samoin saatiin läpi laki julkisista juhlapäivistä muidenkin kuin muslimien uskonnollisille juhlapyhille.

– Uudistuksen jälkeen Pakistanissa voitiin juhlia joulua ensimmäistä kertaa julkisena juhlapäivänä, Korhola kertoo.

Bhattin saavutuuksiin kuuluu myös valtiollinen ”hotline”-puhelinlinja sorretuille. Siihen voi esimerkiksi kristitty tai hindu soittaa, jos hän on joutunut sorron kohteeksi uskontonsa vuoksi.

Bhatti oli sorrettujen apuna ensin kansalaisjärjestössä

Vähemmistöministeri ei ponnahtanut tyhjästä Pakistanin politiikan kärkeen, vaan oli vaikuttanut maassa kansalaisjärjestön kautta jo aiemmin. Hän oli All Pakistan Minorities Alliancen (APMA) perustajajäsen. Järjestön tehtävänä on puhua kaikkien Pakistanissa asuvien uskonnollisten vähemmistöjen puolesta ja edistää uskonnollista suvaitsevaisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa heidän kotimaassaan.

Tämä konkretisoitui esimerkiksi tapauksessa, johon Korhola tutustui vieraillessaan maassa kahdesti ihmisoikeusjärjestö First Step Forumin puheenjohtajana. Erään kristityn perheenisän työnantaja oli raiskannut perheen 2,5-vuotiaan tyttären, koska isä ei ollut suostunut kääntymään muslimiksi. Paikallinen sairaala ei suostunut ottamaan tytärtä hoidettavaksi, jolloin perhe otti yhteyttä APMA:aan.

– Järjestö otti perheen suojelukseen, tappeli toisen sairaalapaikan satojen kilometrien päästä ja sai lopulta raiskaajan vankilaan.

Viisilapsinen perhe puolestaan sai turvapaikan Kanadasta.

– Sain pidellä vierailuni aikana tuota tyttöä sylissäni, Korhola sanoo kyynelet silmissään.
Korhola kertoo, että hänen kokemuksensa ihmisoikeustyöstä niin nuoruudessa rautaesiripun takana kuin nykyaikanakin on vakuuttanut hänet konkretian tärkeydestä: on rukouksen lisäksi tärkeää tehdä jotain, olipa se sitten jonkin järjestön tukirenkaassa aktivoitumista, vangituille kirjeiden lähettämistä tai selvän rahan lahjoittamista.

– Jumalakin ihmiseksi tulemisellaan osoitti luodun todellisuuden arvon.

Vetoomukset eivät ole turhia

Erään kerran Eija-Riitta Korholan työhuoneeseen Euroopan parlamenttiin käveli Peter Xu-nimellä tunnettu mies, jonka sanotaan olevan Kiinan kidutetuin henkiin jäänyt toisinajattelija. Korholalle oli kerrottu, että mies oli vierailulla Brysselissä ja kysytty, haluaisiko suomalainen meppi tavata häntä.

– Totta kai halusin.

Kävi ilmi, että vangittuna ollessaan Xu tiesi kristityistä, jotka olivat vedonneet hänen puolestaan Kiinan viranomaisiin. Korhola oli yksi heistä. Kun hän kysyi, mistä syystä mies oli jaksanut kestää vankeutta ja kidutusta, hän odotti jotakin ihmeellistä hengellistä tarinaa.

– Mutta hän kertoi jaksaneensa meidän takiamme. Hän halusi kuvani ja kertoi rukoilevansa joka päivä puolestani, Korhola kertoo liikuttuneena.

Korholaa nolotti, koska hänestä tuntui siltä, ettei ollut tehnyt juuri mitään. Soittanut pari puhelua ja laittanut nimen paperiin, siinä kaikki. Mutta hänelle tapaus osoitti, että pienikin konkreettinen teko voi vaikuttaa paljon.

Miten jumalanpilkkalaki toimii?

Korholan mukaan monessa maassa on rikoslaissa tietynlaisia ”mustia aukkoja”. Ne ovat pykäliä, joissa noudatetaan niin sanottua lain laajennettua tai venytettyä tulkintaa. Esimerkiksi Kiinassa tämä tapahtuu vetoamalla pahan kultti -käsitteeseen, jolloin pelkkä jäsenyys vaikkapa maanalaisessa kotikirkossa tai Falun Gong-liikkeessä riittää syyksi pidätykseen. Turkissa artikla 301 eli laki ”turkkilaisuuden halventamisesta” on johtanut monien, kuten Nobel-palkitun kirjailijan Orhan Pamukin tuomitsemiseen.

Pakistanissa ja monessa muussakin islamilaisessa maassa laki jumalanpilkasta on erityisen ongelmallinen siksi, että se sallii yksityisen ihmisen nostaa syytteen, eikä syytetyllä ole juuri mahdollisuutta puolustautua. Syytteestä seuraa miltei aina jonkun paikallisen islamin uskonoppineen lausuma, fatwa, jonka perusteella syytetty voidaan tuomita kuolemaan.

– Shahbaz Bhatti ajoi Pakistanissa realistisesti ja viisaasti sitä, että vain valtio voisi asettaa syytteen jumalanpilkasta. Tällä tavoin juuri laajennettuun tulkintaan voitaisiin puuttua, Korhola selostaa.

Korhola kertoo Pakistanin vierailultaan esimerkin lain mielivaltaisesta käytöstä, jossa kristitty kuuden lapsen yrittäjä-äiti vuokrasi aitatarvikkeita elannokseen. Kun nainen ei eräästä kaupastaan saanutkaan maksua, hän haki tarvikkeet takaisin. Aita oli lähellä moskeijaa ja tällä perusteella naista syytettiin jumalanpilkasta: häntä vastaan hankittiin todistajat ja langetettiin kuolemantuomio, jonka täytäntöönpanoa hän odotti vierailun aikana.

Jumalanpilkkalaki maailmalla

Tutkimuskeskus Pew’n viime toukokuisen uutisen mukaan vuonna 2012 maailman maista

  • 22 prosentissa oli laki, joka jossain määrin kieltää jumalanpilkan. Yleisimpiä tällaiset lait olivat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta niitä on myös esimerkiksi Euroopassa.
  • 11 prosentissa maailman maista on laki uskonnosta pois kääntymisen (apostasy) kieltämiseksi. Nämä ovat pääasiassa muslimimaita.
  • Pakistanin jumalanpilkkalaki on ankaruudestaan kuuluisa. Vuoden 1990 jälkeen Pakistanissa on murhattu 62 ihmistä jumalanpilkkaepäilyn vuoksi. Puolet niistä on tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana.
    Vuonna 2014 Pakistanissa nostettiin yli sata jumalanpilkkasyytettä.

Lähteet: http://www.pewresearch.org/­fact-tank/2014/05/28/
which-countries-still-outlaw-apostasy-and-blasphemy/
The Economist, 29.11.2014)