Sielunhoitoa Martti Lutherilta

Uskonpuhdistaja Martti Luther tunnetaan pääasiassa lahjakkaana Raamatun selittäjänä ja rohkeana Jumalan sanan totuuden puolustajana. Ruotsin kirkon sielunhoitokeskuksen entinen johtaja, teologian tohtori Fredrik Brosché tuo uudessa kirjassaan Luther tröstar med evangelium i själavården (Luther lohduttaa evankeliumilla sielunhoidossa) esiin vähemmän tunnetun puolen Lutherista: Luther oli myötätuntoinen ja taitava sielunhoitaja. Brosché on tutkinut Lutherilta säilyneitä 102 sielunhoitokirjettä. 27 niistä on kirjoitettu sureville ihmisille jotka ovat menettäneet läheisensä ja rakkaansa kuolemassa. Näistä yhdeksän on lohdutuskirjeitä pienen pojan tai tytön menettäneille vanhemmille.

Kirjassaan Brosché nostaa Lutherin sielunhoitokirjeistä esille useita helmiä. Hän osoittaa miten Luther oli kykenevä vahvaan myötätuntoon. Välillä Luther myöntää, ettei hän tiedä mitä kirjoittaisi. Hän on sanaton ja hän kertoo itkeneensä, näin esimerkiksi kirjoittaessaan hyvälle ystävälleen ja työtoverilleen Justus Jonakselle, kun tämä on menettänyt vaimonsa.

Fredrik Brosché toimi Ruotsin kirkon sielunhoitokeskuksen johtajana vuosina 1985–2011. Omalla yli kolmenkymmenen vuoden sielunhoitokokemuksellaan Brosché osoittaa, miten hyvin Luther ymmärtää ja huomioi erilaisia kriisissä olevan ja surevan ihmisen läpikäymiä tunne-elämän vaiheita. Lutherin lohduttavat kirjoitukset ja neuvot ovat sielunhoidollis-psykologisen tiedon valossa edelleen viisaita. Luther ei olisi Luther, ellei myös hänen sielunhoidossaan keskeisellä sijalla olisi Jumalan sana ja Kristuksen ristin työ. Luther voi kehottaa surevia ja ahdistuneita pitämään kiinni Jumalan sanasta, niin kuin lapsi pitää kiinni vanhemman kädestä katua ylitettäessä.

Kristuksen tulee olla meidän sydämemme ensisijainen ja päivittäinen peilimme, josta me näemme miten Jumala rakastaa meitä.

Aina on vaara, että vääristynyt käsitys Jumalasta ja hänen tahdostaan valtaa ahdistuneen sydämen. Jumalan rakkaus ja hyvyys hämärtyvät helposti kärsimysten ja ahdistusten keskellä. Siksi on tärkeää pitää kiinni siitä, mitä Jumalan sana sanoo ja lupaa. Ennen muuta on Lutherin mukaan ajateltava Jumalaa sellaisena kuin hän on kohdatessaan meidät kärsivässä Kristuksessa. Ahdistuneen kannattaa etsiytyä Kristuksen ristin luo, missä Jumala on luvannut tulla meitä vastaan ja kohdata meidät. Ristillä meidän puolestamme kuoleva Kristus paljastaa meille Jumalan sydämen asenteen ahdistunutta lastaan kohtaan. Jumalan rakkaus monenlaisiin itsesyytöksiin taipuvaista kohtaan on ristillä horjumaton ja sammumaton.

Luther puhuu hyvin henkilökohtaisesti Jumalan rakkauden kokemisesta: ”…meidän tulee asettaa hänen rakas Poikansa, meidän Herramme Jeesus Kristus, silmiemme eteen. Hänen tulee olla meidän sydämemme ensisijainen ja päivittäinen peilimme, josta me näemme, miten Jumala rakastaa meitä, ja miten hän hyvänä Jumalana on huolehtinut meistä niin paljon, että hän on antanut rakkaan Poikansa meidän edestämme.”

Tähän ristin rakkauteen Luther ohjaa turvautumaan myös kuoleman edessä. Hän kirjoittaa vasta leskeksi jääneelle Johan Cellariuksen vaimolle: ”Sillä me olemme hänen, elimmepä tai kuolimme, kärsimmepä puutetta tai elimme yltäkylläisyydessä ja tapahtuipa sitten mitä vain. Ja jos me olemme hänen, myös hän on meidän, kaikkinensa mitä hän on, ja mitä hänellä on, aamen.”

 

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!