Sanan kääntäjä
Kainuulainen Mirjami Uusitalo sai nuorena erityisen kutsun Jumalalta Raamatun kääntämiseen. Elämäntyönsä hän on tehnyt Kansanlähetyksen ja Wycliffen palveluksessa Etiopiassa.
Mirjami Uusitalo iloitsee, että Jumalan sana saadaan käännösten avulla yhä useampien ihmisten käyttöön. Kuva: Marko Turunen
– Pelkästään Etiopiassa on noin 85 kieltä. Koko Raamattu on olemassa vain kymmenellä näistä, Uusi testamentti noin kahdellakymmenellä ja yhtä monelle sitä käännetään parasta aikaa, raamatunkääntäjä Mirjami Uusitalo valottaa sitä todellisuutta, jossa hän työskentelee.
– Juuri nyt käännämme Raamattua gidolen eli diraitan kielelle, jota eteläisessä Etiopiassa puhuu noin 100 000 ihmistä. Projekti on loppuvaiheessa, Uusitalo toteaa asialliseen tyyliinsä.
Mirjami Uusitalo on ollut lähettinä raamatunkäännöstyössä jo 33 vuotta.
– Vuonna 1984 minut siunattiin lähetiksi ja vuonna 1986 olinkin jo viidakkoleirillä, Uusitalo naurahtaa.
Kuhmosta kotoisin oleva ja Kainuun murretta puhuva nainen on sitä mieltä, että ”ei vielä ihan heti” ole jäämässä eläkkeelle.
Jumala kutsui raamatunkäännöstyöhön
Mirjami Uusitalo koki uskoontulon yläasteikäisenä. Lukioikäisenä 1970-luvun alussa hän oli Seinäjoella hengellisessä tapahtumassa.
– Kipuilin sen kanssa, että minä en osaa puhua, en soittaa, enkä laulaa. Kuitenkin puheissa kehotettiin toimimaan ja kysymään Jumalalta omaa paikkaa. Tilaisuuden lopuksi rukoillessamme kuulin äänen sanovan: ”raamatunkäännöstyö”, Uusitalo muistelee.
Uusitalo ei ollut koskaan aiemmin kuullut raamatunkäännöstyöstä. Myöhemmin Ryttylän raamattukurssilla hän tutustui ensi kertaa Wycliffe raamatunkääntäjät -järjestöön.
– Innostuin tästä tavasta tehdä lähetystyötä ja niin päätin lähteä lukemaan kielitiedettä, englantia ja kreikkaa.
Uusitalo valmistui englannin opettajaksi. Nuoren lähetin tie vei Etiopiaan, Kansanlähetyksen ja Wycliffen raamatunkääntäjäksi. Silloisen kommunistihallinnon tähden Uusitalo meni maahan opettajan työluvalla, kuten monet muut lähetit tuohon aikaan.
Kääntäminen on monimutkainen prosessi
Etiopian virallinen kieli on seemiläisiin kieliin kuuluva amhara, jota kirjoitetaan fideli-tavumerkein. Amhara on kehittynyt muinaisesta Etiopian kielestä, ge’ezistä. Vaikka kukaan ei enää puhu ge’eziä, se on silti Etiopian ortodoksisen tewahedo-kirkon liturginen kieli.
Yli sadanmiljoonan asukkaan Etiopiassa kaikki eivät puhu maan virallista kieltä.
– Kouluissa lapset oppivat amharaa, ja Raamattu on olemassa amharan kielellä. Ihmiset, jotka eivät ole käyneet koulua, eivät kuitenkaan opi amharaa. Koulujen ”pakko-amhara” ei myöskään innosta kaikkia oppimaan sitä kovin hyvin, Uusitalo selittää.
Raamatunkäännöstyölle on siis erittäin suuri tarve.
– Paikallisten merkitys kääntämisessä on aivan olennainen. Käännös on yhteistyötä, mutta on ehdottoman tärkeää, että paikalliset ottavat käännöksen omakseen. He ovat ne varsinaiset kielen osaajat, meiltä ulkomaalaisilta tulee sitten lähinnä tarkkuus ja tekninen osaaminen, Uusitalo kertoo.
Käännöksessä tärkeintä on merkitys, ei esimerkiksi alkukielen sanarakenne.
Raamatunkäännöstyö etenee hitaasti, sana sanalta ja jae jakeelta. Käännöstä verrataan alkukieleen ja useisiin muihin käännöksiin. Paikallisilta tiedustellaan, vastaako kieli todella heidän puhettaan. Samalla saatetaan luoda aivan uutta kirjakieltä, sillä moni kieli ei ole ollut olemassa sitä ennen kirjoitetussa muodossa.
– Käännämme lauseita, emme sanoja. Näinhän tehdään suomeksikin: ”evankeliumi” on suomeksi kaksi sanaa, ”hyvä uutinen”. Käännöksessä tärkeintä on merkitys, ei esimerkiksi alkukielen sanarakenne, Uusitalo kertoo.
Kerran joku suomalainen oli kriittisesti tiedustellut, käyttääkö Mirjami Uusitalo kääntäessään uutta vai vanhaa käännöstä.
– En käytä kumpaakaan. Pyrimme tekemään käännöksen alkukieltä ja sen sanomaa vastaavaksi.
Erityisen vaikea sana kääntäjille on ”vanhurskaus”. Heikko käännös voi ohjata ihmisiä vääränlaiseen teologiaan ja elämään. Joissain kielissä sana on käännetty ”pyhää” tarkoittavalla sanalla, mikä ei vastaa oikeaa merkitystä.
– Tämänhetkisessä käännösprojektissamme olemme käyttäneet sanan kääntämiseen lakiteknistä termiä, joka vastaa lähinnä sanaa ”syytön”, Uusitalo kertoo.
Apua teknologiasta ja työn iloa
Tietokoneet ovat helpottaneet kääntäjien työtä huomattavasti. Nykyään tarjolla on erilaisia käännösohjelmia, joiden avulla voi vertailla useita käännöksiä samanaikaisesti.
– Voin myös tarkastella evankeliumien rinnakkaiskertomuksia samalta ruudulta ja tarkistaa, että olemme kääntäneet tekstin samanlaiset kohdat samalla tavalla ja samoja sanoja käyttäen, Uusitalo selittää.
Teknologia myös helpottaa käännösten levittämistä. Äänikirjat ja ohjelmat, jotka lukevat ääneen näkyvillä olevan tekstin, ovat arvokkaita apuvälineitä.
Vaikka työ on pikkutarkkaa ja teknistä, tärkeintä on lopputulos.
– Olen saanut nähdä, miten omankielinen Raamattu on vaikuttanut. Ihmisten elämät ovat muuttuneet, Jumalan sana on tehnyt työnsä, Mirjami Uusitalo painottaa.
– Tuntuu hyvältä pitää kädessään valmista, käännettyä Raamattua. Kun käänsimme Uuden testamentin konson kielelle, ensimmäinen painos myytiin heti loppuun.
Wycliffen verkkosivun (wycliffe.net) mukaan maailman arviolta 7000 kielestä ainakin osia Raamatusta oli olemassa 3223 kielellä vuonna 2016.
– Raamatunkäännöstyö kannattaa! Työ on usein haastavaa ja se vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta se on äärimmäisen mielenkiintoista. Varsinaisten raamatunkääntäjien lisäksi tarvitsemme lyhytaikaisiin tehtäviin myös lukutaitotyöntekijöitä ja tekniikan osaajia.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
