Ranskassa kirkkojen ryöstely ja turmeleminen ovat arkipäiväistyneet

Satoja kirkkoja tuhottiin tai ryöstettiin viime vuonna, ja tilanne on samankaltainen tänäkin vuonna. Mikä on johtanut siihen, että kirkot ovat yhä useammin vandalismin kohteena Ranskassa?

Useat ulkomaiset uutismediat, muun muassa Reuters ja Newsweek, ovat kertoneet viime vuosina vandalismista ja var­kauksista, jotka ovat kohdistuneet kirkkoihin Ranskassa.

Ranskassa on kaikkiaan reilut 42 000 kirkkorakennusta, ja Ranskan poliisin mukaan 875 kirkkoa on joutunut tärvelyn ja varkauksien kohteeksi pelkästään viime vuoden aikana.

Kaikissa tapauksissa esimerkiksi ristejä ja patsaita on kaadettu, ehtoollisaineita tuhottu ja alttarivaatteita poltettu. Lisäksi 59 hautausmaata on turmeltu.

Pelkästään tämän vuoden helmikuussa on raportoitu 47 kirkkohyökkäystä, joista jotkut ovat olleet tuhopolttoyrityksiä.

St Sulpicen kirkko, joka tunnetaan Dan Brownin kirjoista, sytytettiin tuleen 17. maaliskuuta. Le Figaro -lehden mukaan tämä ”trendi on kasvussa huolestuttavassa määrin”.

Jotkut poliitikot ovat nostaneet esiin huolen siitä, että hyökkäykset kohdistuvat ennen kaikkea maan kristillistä perintöä vastaan. Heidän mukaansa kyse on yleisestä kristinuskon vastaisuudesta.

Kristittyjen uskonnonvapaus ei ole itsestäänselvyys Euroopassa

Kristittyjen uskonnonvapautta puolustava järjestö The Observatory on Intolerance and Discrimination Against Christians in Europe on tuominnut kirkkohyökkäykset. Järjestön toiminnanjohtaja Ellen Fantini kirjoitti alkuvuodesta: ”Vilpitön toiveemme on, että syylliset joutuvat vastaamaan teoistaan oikeudessa, ja että tietoisuus ja huoli kristittyjä vastaan suunnatusta vihamielisyydestä voisi saada enemmän julkisuutta.”

Ranskan pääministeri Edouard Philippe tuomitsi kirkkohyökkäykset twiitissään 13. helmikuuta: ”Yhdessä viikossa viisi kirkkohyökkäystä. Sekulaarissa tasavallassa kunnioitetaan jumalanpalveluspaikkoja. Nämä hyökkäykset kauhistuttavat minua ja ne on ilman muuta tuomittava.”

Viranomaiset eivät tiedä, ovatko nämä iskut yhteydessä toisiinsa. Ilmeisesti osa tihutöistä ja rikoksista on maallistuneiden ranskalaisten aikaansaannoksia.

Kuitenkin raain isku vuonna 2016 Normandiassa oli kahden jihadistin tekemä. Tuolloin 85-vuotias katolinen pappi sai surmansa, kun hänen kaulansa katkaistiin kesken messun Saint-Etienne-du-Rouvrayn kirkossa Normandiassa.

Kirkkoja raivataan pois tieltä ja moskeijoita rakennetaan

Ranskalainen journalisti ja kirjailija Guy Millière kirjoitti 22. huhtikuuta islamvastaisena pidetyn Gatestone-instituutin sivustolle analyysin otsikolla ”Notre Damen palo ja kristityn Euroopan tuho”. Milliere toteaa, että Ranskassa kirkot ovat tyhjillään, papit ikääntyvät, eikä pappiskutsumus innosta nuoria. Kirkkoja myös raivataan tieltä, jotta saadaan tilaa kauppakeskuksille ja parkkipaikoille. Moskeijoita rakennetaan ja ne täyttyvät ihmisistä. Imaamit tekevät menestyksekästä käännytystyötä.

Millière ei väitä, että Notre Dame olisi joutunut jihadistien (tai kenenkään muunkaan) tuhotyön kohteeksi, mutta hän suhtautuu kriittisesti viranomaisten väitteeseen, jonka mukaan Notre Damen palo olisi saanut alkunsa ”sattumalta”. Benjamin Mouton, Notre Damen edellinen pääarkkitehti on kertonut, että turvallisuusjärjestelyt olivat äärimmäisen tiukat. Samoin hälytysjärjestelmä on ollut paras ja herkin.

Ymmärrettäväksi Millièren näkemyksen tekee juuri tämä laaja kirkkoihin kohdistettu vandalismin aalto, joka on ollut todellisuutta Ranskan maaperällä jo muutamien vuosien ajan. Kolmisen vuotta sitten Ranskassa pidätettiin jihadistinaisia, joiden tarkoituksena oli ollut tuhota Notre Dame kaasuräjähteellä.

Millière toteaa, että kuukausien ajan jihadistiorganisaatiot ovat viestineet, että kristilliset kirkot ja monumentit pitäisi tuhota Euroopasta. Notre Dame on toistuvasti mainittu näiden tuhotöiden pääkohteeksi.

Hänen mukaansa on tosiasia, että noin 250 ihmistä on surmattu jihadistien hyökkäyksissä Ranskassa vuodesta 2013.

Opillinen sekularismi ohjaa ranskalaista yhteiskuntaa

Millière kertoo, että monissa sosiaalisen median kanavissa ilmaistiin iloa Notre Damen palosta. Hafsa Askar, marokkolainen maahanmuuttaja ja Ranskan Kansallisen Opiskelijaunionin varapresidentti (UNEF), julkaisi twiitin, jossa hän totesi: ”Ihmiset itkevät pieniä puunpalasia – – se on valkoihoisen roskan harha.”

Millière kritisoi presidentti Emmanule Macronin kommentteja Notre Damen palon yhteydessä, koska ne sivuuttivat kokonaan katedraalin uskonnollisen merkityksen. Macron on edeltäjiensä tavoin myös välttänyt kristillisiä seremonioita. Millièren mukaan Ranskassa poliitikko, joka uskaltaa kutsua itseään kristityksi, joutuu välittömästi vaikeuksiin: ”Ranskassa vallitsee opillinen sekularismi,” Millière tiivistää. Kristillinen usko on siirretty syrjään julkisesta tilasta ranskalaisten itsensä toimesta.

Notre Dame on ”vain” rakennus, mutta sellaisena se kuitenkin symboloi kristinuskon merkitystä ja vaikutushistoriaa oman, noin 850 vuotta kestäneen olemassaolonsa ajalta. Ranskalainen taidehistorioitsija Jean Clair totesikin pessimistisesti, että Notre Damen tuho osoittaa, miten Euroopan juutalais-kristilliset juuret ovat tuhoutuneet.

Piditkö lukemaasi kiinnostavana? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!