Rajoitetaanko vastaanottokeskuksissa uskonnonvapautta?

Hämeen piirin Hennalan vastaanottokeskus entisen varuskunnan tiloissa Lahdessa. Keskusta ylläpitää SPR Hämeen piiri. ... The reception center of Hennala, located in city of Lahti. The center is maintained by Finnish red cross Häme district. MIIKKA JAASKELAINEN / LEHTIKUVA
Hämeen piirin Hennalan vastaanottokeskus entisen varuskunnan tiloissa Lahdessa. Keskusta ylläpitää SPR Hämeen piiri. KUVA: MIIKKA JAASKELAINEN / LEHTIKUVA

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen ilmaisi huolensa aiheesta vuoden alussa. Nyt keskusten johtajat vastaavat

Vuoden alussa kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen uskonnonvapauden turvaamisesta vastaanottotoiminnassa. Kysymyksestä selviää, että Räsänen on saanut lukuisia viestejä,  joissa on ihmetelty vastaanottokeskuksissa työskentelevien tai vapaaehtoisten torjuvaa suhtautumista kristillisen sanoman esillä pitämiseen turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Kysymyksessä kansanedustaja viittasi kahteen esimerkkitapaukseen. Ensimmäisessä vastaanottokeskukseen kutsuttiin paikallinen seurakunta pitämään joulutilaisuus, mutta pastorin piti poistaa ohjelmistosta laulut, joissa puhutaan Jeesuksen syntymästä. Toisessa tapauksessa vastaanottokeskuksessa oli estetty halukkaiden turvapaikanhakijoiden osallistuminen seurakunnassa järjestettyyn tilaisuuteen. Tarkempia yksityiskohtia Räsänen ei tuonut julkisuuteen.

”Suomessa perustuslaki turvaa uskonnonvapauden. Uskosta saa puhua, ja sitä saa julkisesti harjoittaa. Uskonnosta saa myös luopua, ja uskonnon vaihtaminen tai ’uskoon tuleminen’ on kaikille sallittua”, Räsänen painotti kysymyksessä.

Tiedotus uskonnonvapaudesta voi jäädä pinnalliseksi

Miten vastaanottokeskuksien johtajat kommentoivat Päivi Räsäsen esittämää huolta? Toteutuuko heidän mukaansa uskonnonvapaus keskuksissa? Tämän selvittämiseksi otimme yhteyttä eri vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin ja saimme vastauksia kymmeneltä paikkakunnalta. Joidenkin vastanneiden johtajien alaisuudessa on useampi keskus.

– Luona Oy:n vastaanottokeskukset ovat uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia. Asukkaillamme on oikeus uskonnonvapauteen. Näistä seikoista kerrotaan jo ensimmäisessä asukasinfossa, yhtiön viestintäjohtaja Anna Virrantaus kertoo. Luona ry:n keskuksiin lukeutuvat muun muassa Espoon vastaanottokeskukset sekä osa Helsingin ja Vantaan keskuksista.

Ei näistä viitsi alkaa tekemään ongelmaa. Turvapaikanhakijat ovat vapaita kulkemaan ja elämään Suomessa ilman turhia rajoitteita.

Myös muiden keskusten johto vakuuttaa, että turvapaikanhakijat ovat tietoisia uskonnonvapaudesta. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että joissakin vastaanottokeskuksissa aiheeseen pureudutaan paljon syvällisemmin kuin toisissa.

Oulun Heikinharjussa uskonnonvapaus otetaan usein esiin henkilökohtaisissa keskusteluissa, jotta ”asiakas ymmärtää asian”.

– Islaminuskoisten kanssa pitää käydä keskustelua siitä, että vaikka islam olisi valtauskonto keskuksessa, siihen eivät kuulu kaikki. On ihan sama, kuuluuko uskontoon yksi vai viisikymmentä, pelisäännöt ovat kaikille samat, Heikinharjun vastaanottokeskuksen vs. johtaja Jenni Korpikari painottaa.

Uskonnonharjoitus – salassa vai näkyvästi?

Monessa tavoitetussa vastaanottokeskuksessa uskontoa ei saa harjoittaa missä haluaa. Esimerkiksi kokoontumisten pitämien auloissa on kiellettyä, koska keskukset katsotaan uskonnollisesti neutraaleiksi tiloiksi. Osa keskuksista on järjestänyt erikseen ru­kous- tai hiljentymishuoneen, toiset eivät ole tilanpuutteen tai puolueettomuusperusteen vuoksi. Jälkimmäiseen vedottiin muun muassa Lahdessa, jossa vastaanottokeskusta ylläpitää  Suomen Punainen Risti. Enemmistö Suomen vastaanottokeskuksista toimii tämän järjestön alla. Joissakin keskuksissa uskonnonharjoitus on mahdollista vain omassa majoitustilassa, jos huonetoverit sen sallivat. Keuruun vastaanottokeskuksen johtajan Rasul Azizanin mukaan heillä harjoitetaan uskontoa itse ja yksistään.

–  Kuten tiedätte, uskonto ja sen harjoittaminen on henkilökohtainen asia.

Poikkeuksiakin löytyy. Lappeenrannan Joutsenossa muslimit kokoontuvat päivärukoushetkilleen ja kristityt pitävät rukouspiirejä.

– Meillä lähdetään siitä, että uskontoa voi rauhassa harjoittaa. Toki pitää huolehtia siitä, ettei se aiheuta yleistä pahennusta tai häiritse normaalia elämää, Joutsenon johtaja Jari Kähkönen selittää.

Seinäjoella uskonnollisuus ei näy johtaja Henrik Mujusen mielestä millään tavalla. Hän ei edes tiedä, ketkä ovat muslimeja tai kristittyjä.

– Ruokatottumuksista se saattaa paljastua.

”Ei kahvi mene väärään kurkkuun”

Vastaanottokeskusten johtajat suhtautuvat Päivi Räsäsen esiin tuomaan tapaukseen joululaulujen sensuurista eri tavoin. Osa ei halunnut ottaa lainkaan kantaa tapahtuneeseen. Kukaan ei tunnustanut tapauksen liittyvän omaan keskukseensa.

Jyväskylän keskusten johtaja Matti Hautala etsi selitystä puolueettomuuden vaatimuksesta. Keuruun johtajan Rasul Azizanin mielestä sovitun tapaamisen ohjelmaa ei pitäisi sensuroida. Oulun Heikinharjun johtaja Jenni Korpikari ajattelee, että on yleissivistävää informaatiota kertoa, että Jeesus syntyi jouluna.

Turun vastaanottokeskusten aluejohtaja Jaana Sikiön mukaan heillä laulettiin lauluja, joissa mainitaan Jeesus,  koska ne ovat Suomen kulttuuripääomaa.

– Joululaulu on joululaulu, hän toteaa.

Samoin Joutsenon johtaja on sitä mieltä, että kansallisesta perinteestä tulee pitää kiinni. Hänellä ei mene sen takia ”kahvi väärään kurkkuun”.

– Tämä edustaa minun henkilökohtaista mielipidettäni. En tiedä, mitä valvovat viranomaiset asiasta tuumaavat. Mutta tuskinpa kenenkään uskonnonvapautta rajoitetaan, jos tämmöisiä lauluja on.

Lahden Hennalan vastaanottokeskuksella ja Tampereen hätämajoitusyksiköissä jouluna suomalaiset perinteet olivat näkyvillä, muttei kristillisyys.

Jokaisessa vastaanottokeskuksessa joulua juhlitaan jollakin tavalla. Yleensä myös muslimit ovat juhlinnassa mukana.

Vierailijoihin suhtautuminen vaihtelee

Monet vastaanottokeskukset tekevät seurakuntien kanssa yhteistyötä harrastusmielessä, mutta julistusta ei toivota. Vierailijoiden suhteen käytännöt vaihtelevat. Joihinkin keskuksiin heitä saa tulla, kunhan he eivät aktiivisesti evankelioi. Tosin esimerkiksi Joutsenossa kaikkien vierailujen sisältöä ei ehditä seuraamaan. Osaan keskuksista taas sallitaan vain henkilökohtaisia vierailuja, jotka asukkaat itse sopivat.

Entä voiko turvapaikanhakijoita hakea seurakunnan tilaisuuksiin?

Pääosin keskukset antavat siihen luvan. Tosin joissakin se käy vain, jos asukas itse sopii hausta. Matti Hautala Jyväskylästä toteaa, ettei hakemisesta pitäisi tehdä kynnys kysymystä, oli matkakohde sitten moskeija tai kirkko.

– Ei näistä viitsi alkaa tekemään ongelmaa. Turvapaikanhakijat ovat vapaita kulkemaan ja elämään Suomessa ilman turhia rajoitteita. Aikuiset ihmiset ovat vapaita tekemään itse päätöksiä.

Turun aluejohtaja Jaana Sikiö kuitenkin muistuttaa, että vaikka turvapaikanhakijoita veisi vain pelaamaan jalkapalloa, siitä on hyvä tiedottaa henkilökunnalle.

Jännitteet myönnetään

Päivi Räsänen  väittää kysymyksessään, että vastaanottokeskuksissa on esiintynyt jännitteitä Šiia- ja sunnimuslimien välillä ja jotkut kristityksi kääntyneet ovat kohdanneet vainoa keskuksissa.

Pääosin keskusten johto myöntää jännitteet. Jyväskylässä ne ovat helpottaneet, mitä pidempään asukkaat ovat eläneet yhdessä ja uskonnonvapautta on korostettu.

– Kaiken avain on se, että meidän täytyy infoissa tuoda julki, että Suomessa saa uskoa tai olla uskomatta. Kukaan ei saa tulla vihatuksi sen takia, uskooko nallekarkkiin tai muuhun. Sillä ei ole täällä merkitystä, Hautala korostaa.

Joutsenon johtajan Kähkösen mukaan jännitteiden suhteen ei pidä olla sinisilmäinen, vaan täytyy katsoa, miten asiakkaat sijoitellaan, jos on tieto, mitä ryhmää he edustavat. Oulussakin ollaan varpaillaan asian suhteen, ja majoituksessa voidaan tehdä muutoksia periaatteella ”poissa silmistä, poissa mielestä”.

– Tässä on kauhean tärkeää, että vastaanottokeskuksen henkilökunta on ajan tasalla ja tietää, mitä on meneillään. Ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä eikä istuta suljettujen ovien takana.

Seinäjoella ei ole tullut vastaan ongelmia, vaikka Mujunen tietää, että jotkut asukkaista ovat aktiivisesti alkaneet käymään kirkossa. Myös Turussa Sikiö koputtaa puuta, koska erimielisyyksiä ei ole ilmennyt – koskaan vuosikymmenien aikana.

Tampereella aluekoordinaattori Marja Huttunen muistuttaa, että asukkaat saavat itse päättää, ilmaisevatko muille oman uskonnollisen vakaumuksensa ja jännitteisiin puututaan.

– Asukkaat eivät ole kertoneet kohdanneensa vainoa.