Pidetään järki ja sydän yhdessä

Länsimaiden maallistuessa voimakkaasti tapahtuu samanaikaisesti myös toisenlaista, merkittävää kehitystä. Puhutaan uskon puolustuksen eli apologian uudesta tulemisesta.

Uskon älyllisessä puolustamisessa ja perustelemisessa on tapahtunut kansainvälisesti valtavaa kehitystä, erityisesti evankelikaalisessa kentässä. William Lane Craigin, John Lennoxin ja Ravi Zachariaksen kaltaiset kansainvälisesti tunnetut apologeetat ovat jo usean vuosikymmenen ajan haastaneet tunnettuja uusateisteja ja muita ajattelijoita yliopistokeskusteluissa ympäri maailmaa.

Englantilainen Unbelievable?-radio-ohjelma on yksi esimerkki medioista, jotka ovat lähettäneet yli kymmenen vuoden ajan viikoittain ohjelmia. Näissä kristityt ja ei-kristityt ovat keskustelleet mitä moninaisemmista aiheista.

Suomessakin toimiva Veritas Forum on vain yksi tällainen korkean tason keskustelufoorumi. Tämän lisäksi kansainvälisesti on syntynyt satoja uusia uskon puolustamiseen keskittyviä järjestöjä, kustantamoja ja muita toimijoita, jotka ovat internetin välityksellä levinneet koko maailmaan.

Myös naisten määrä apologeettojen joukossa on lisääntynyt huomattavasti. Women in apologetics -järjestön kotisivuilla esitellään jo 56 puhujaa, jotka ovat käytettävissä muun muassa luennoimiseen ja debatteihin. Kuuluisimpia heistä ovat myös kirjailijoina ansioituneet Nancy Pearcey, Lydia McGrew, Amy Orr-Ewing, Natasha Crain ja Holly Ordway. Viimeksi mainittu poikkesi hiljattain Suomessakin puhumassa.

Kaikki edellä mainitut miehet ja naiset, ja lukemattomat muut, ovat tuottaneet kovatasoista apologeettista kirjallisuutta. Kiinnostuneet voivat rakennuksekseen tutustua esimerkiksi kahteen entisen ateistin kirjoittamaan kirjaan: A. L. Van Den Herikin 750-sivuinen, The Shortest Leap ja J. P. Hannahin A Skeptic’s Investigation into Jesus. Molempien naisten kääntymiseen vakaumuksellisesta ateismista ja totaalisesta kristinuskon hylkäämisestä klassiseen kristilliseen uskoon vaikutti vuosikymmenien perusteellinen tutustuminen uskon järjellisiin perusteluihin.

Mitä enemmän ympäröivä maailma hylkää kristillisen uskon, ja jumalauskon ylipäätään, sen merkittävämpää on, että kristityt ovat valmiita vastaamaan niille, jotka kysyvät heiltä mihin heidän uskonsa ja toivonsa perustuu (1. Piet. 3:15). Tässä mielessä uskon puolustaminen ei ole joidenkin ”älykköjen” harrastus, vaan se on kehotus kaikille kristityille olla valmiina perustelemaan uskonsa.

Kaikki kristityt tietävät – ja kaikki edellä mainitut korostavat sitä myös – että usko sydämen luottamuksena Herraan Jeesukseen omana Vapahtajanamme ei ole oman älyllisen päättelyn tulosta. Usko on Sanan ja Pyhän Hengen synnyttämää, kun evankeliumi kohtaa meidät. Usko on lahjaa. Klassisessa kristillisessä uskossa tämän ei kuitenkaan ole nähty olevan ristiriidassa sen kanssa, että me saarnatessamme, opettaessamme ja keskustellessamme ihmisten kanssa pidämme ymmärrettävästi esillä uskon perusteita. Kristityt ovat myös aina taistelleet erilaisia harhoja ja väärinkäsityksiä vastaan vedoten Raamattuun ja ihmisten ymmärrykseen.

Mitä syvempää ja laajempaa on maailmaan levitetyn ja kristikuntaankin pyrkivän hölynpölyn määrä, sitä tärkeämpää on uskon älykäs puolustaminen. Sille ei ole nyt kolmannella vuosituhannellakaan mitään vaihtoehtoa. Sydämen on vaikea iloita ja levätä siinä, mitä oma ymmärrys epäilee tai minkä se jopa toteaa paikkansapitämättömäksi. Raamattu ja klassinen kristillinen usko eivät myöskään kutsu meitä sellaiseen älylliseen ristiriitaan.

Ymmärryksen levollinen varmuus ja sydämen rohkeus kuuluvat yhteen. Ensimmäiset kristityt olivat niin rohkeita juuri siksi, että Jeesus oli monien kiistattomien todistusten kautta osoittanut heille elävänsä. (Ap. t. 1:3)

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: