Pia Rendic: Työni on muuttanut minua

pia-keskariPieni Kyproksen saari on seksiperäisen ihmiskaupan solmukohta. Pia Rendic auttaa uhriksi joutuneita naisia. Hän tietää naisten kohtaloista enemmän kuin haluaisi, mutta haluaa silti jatkaa. ­Rakkaus on pimeyttä voimakkaampi.

Pienessä keskipohjalaisessa Kannuksen kaupungissa varttuneella Pia Rendicillä ei ollut nuorena idoleita. Mutta persoonallisia oman tien kulkijoita hän on aina arvostanut. Eräs opettaja erottui joukosta. Hän eli rohkeasti omanlaistaan elämää ja kokeili ennakkoluulottomasti uusia asioita.

Joku voisi nyt ihailla Rendiciä samoista syistä. Ennen elämää Kyproksella hän on ehtinyt työskennellä lentoemäntänä, lastentarhanopettajana, matkaoppaana ja tarjoilijana Ruotsin- laivoilla. Viimeiset vuodet Kyproksella ovat olleet kuitenkin jotain aivan muuta. Työ seksuaalisesti riistettyjen naisten parissa on vienyt hirvittävästi voimia, mutta antanut jotain niin arvokasta, että työtä kannattaa jatkaa. Niin Pia Rendic ajattelee.

– Tässä työssä ei ole mitään muodikasta tai hohdokasta. En voi pelastaa koko maailmaa. En voi lopettaa seksikauppaa maailmasta, en voi lopettaa lasten myymistä seksiorjiksi. Mutta voin vaikuttaa yhden naisen elämään kerrallaan, auttaa yhden naisen uuden elämän alkuun. Päävastuu on Jumalalla. Hän on minut tähän työhön kutsunut.

Yllättävä kutsu

Kuusi vuotta sitten Pia Rendic istui kotonaan rukoilemassa. Mieleen nousi työ prostituoitujen parissa. Jumala kutsui työhön, joka herätti Rendicissä sillä hetkellä lähinnä inhoa. Ajatus tuntui mahdottomalta. Naurettavalta.

Aiemmin Rendic oli joutunut kosketuksiin ihmiskaupan ja prostituution kanssa tilanteessa, jossa hänen miehensä Rene työskenteli telakkahankkeessa Venäjällä. Suomalaiset perheenisät ja aviomiehet ostivat seksiä, koska raskas työ vaatii raskaat huvit. Noiden miesten mielestä Suomessa sovitut asiat eivät olleet voimassa Venäjän rajan takana.

– Olin vihainen miehelleni, joka salli kaiken tapahtua omien silmiensä edessä. Olin vihainen prostituoiduille naisille, joiden takia moni perhe särkyi.

Mutta pikkuhiljaa Rendicin mieli alkoi muuttua.

– Huomasin olevani jatkuvasti kiinnostuneempi naisten oikeuksiin ja sukupuolten eriarvoisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Ymmärsin, että iso osa prostituoiduista tekee työtään pakon edessä. Aloin miettiä, miten ihmeessä voisin auttaa naisia koulutukseni kautta.

Hyvin pian Rendic päätyi Helsingin yliopistolle lukemaan teologiaa. Gradun hän teki seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sen vaikutuksista äitiyteen ja jumalasuhteeseen.

– Samaan aikaan ahmin kehitysmaatutkimuksen ja psykologian aineopintoihini liittyviä naiseutta käsitteleviä kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Ne kaikki käsittelivät osittain kehitysmaakysymyksiä ja kolmannen maailman naisten haavoittuvuutta ja heidän kokemaansa seksuaalista väkivaltaa.

Kun Rendicien kuusihenkinen perhe vuonna 2012 muutti Kyprokselle, ympyrä sulkeutui. Pia Rendic tajusi löytäneensä kutsumuksensa maassa, jossa täytyi totutella torakoihin, vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja jatkuviin lämminvesiongelmiin.

”Tarvitsen kauneutta”

Silti mitkään opinnot tai kurssikirjat eivät riittäneet valmistamaan Pia Rendiciä siihen mitä hän kohtasi pienellä saarella, jonka päästä päähän ajaa kahdessa tunnissa. Uhrien jakamat kokemukset kulkevat mukana ajatuksissa, vaikka niitä yrittäisi työntää mielestään. Tarinat kulkeutuvat uniin ja painajaisiin etsien purkautumiskanavaa.

Ensimmäinen yllätys oli uhrien lukumäärä. Se, kuinka valtava määrä naisia ja tyttöjä myydään seksiteollisuuden rattaisiin. Valtava oli myös seksin ostajien määrä.

– Työ on muuttanut minua paljon ja venyttänyt kestämiseni rajoja. Tietyllä tavalla tämä työ tekee skeptiseksi: on vaikea uskoa, että esimerkiksi omien lasteni sukupolvi pystyisi kasvamaan terveeseen seksuaalisuuteen kaiken sen keskellä, mitä nyky-yhteiskunta tuottaa. Suojelunhaluni on kasvanut.

Jossain vaiheessa Rendic havahtui omaan turtumukseensa. Mikään ei enää koskettanut. Hän oli kuullut saman tarinan liian monta kertaa.

– Olin tullut lähelle tiettyä pistettä, enkä ollut purkanut näkemääni ja kokemaani pois omasta mielestä.
Välillä Rendicille on taistelua yrittää vakuuttaa uhreja siitä, että seksuaa­lisuus voi olla myös kaunista, että sellaiseksi se on alun perin tarkoitettu. Heikkoina väsymyksen hetkinä Rendic joutuu vakuuttelemaan asiaa myös itselleen.

– Aloitettuani tämän työn tarvitsen aiempaa enemmän kauneutta ympärilleni. Ihan konkreettista kauneutta: kauniita maisemia, kauniita tavaroita, jonkin kauniin yksityiskohdan. Kun kävelen meren rannalla tai pyöräilen vuoristossa, koen että tietty pimeys ja synkkyys väistyy ajatuksista.

Jumala ei kulje ohi

On helppoa menettää toivonsa seksiperäisen ihmiskaupan edessä. Keinoja on liian vähän, uhreja liian paljon. Naisten läpikäymä helvetti tuntuu liian synkältä ja pelottavalta. Moni pysähtyy kysymään: missä on Jumala? Myös Pia Rendic on kysynyt tämän kysymyksen.

– Kysymyksenasettelu on kuitenkin väärä. Sen sijaan, että kysymme, missä on Jumala, meidän pitäisi kysyä: missä ovat Jumalan ihmiset?

Rendic uskoo, että kirkko on kutsuttu toimimaan.

– Kukaan ei ota vastaan Jumalaa, joka kulkee kärsivän ohitse.

Rendic tietää, että näiden naisten kohdalla sanat eivät riitä.

– He ovat kuulleet riittämiin tyhjiä lupauksia, savuna ilmaan häviäviä sanoja. Näille naisille ei merkitse mitään se, että kävelemme bordellialueelle ja sanomme Jumalan rakastavan heitä.

Nämä naiset tarvitsevat tekoja.

– Heidän täytyy nähdä ja kokea Jumalan rakkaus käytännössä. He tarvitsevat kosketustamme. He tarvitsevat autokyytiämme, he tarvitsevat meidät sairaalasänkyjensä viereen. He tarvitsevat ystävyytemme. Vain sitä kautta Jumalan rakkaus voi ilmentyä heidän elämässään.

Eikä loppujen lopuksi ole olennaista, kuinka monta naista onnistuu lopullisesti pelastamaan pakkoprostituutiolta. Tärkeintä on se, kuinka monelle naiselle onnistuu osoittamaan rakkautta.

– Haluan kertoa näille naisille, kuinka arvokkaita ja rakastettavia he ovat, ja ettei kukaan eikä mikään voi riistää heidän arvoaan Jumalan silmissä. Siinä tehtävässä eivät ole olennaista numerot, tilastot tai tittelit. Tärkeintä on kohdata yksi nainen, yksi tarina kerrallaan ja vain rakastaa.

Ehkä juuri siitä yhdestä naisesta kasvaa muiden auttaja. Se on Pia Rendicin mielestä valoisa ajatus.

piarendic-kasvoPia Rendic

    • Teologian maisteri ja lastentarhanopettaja. Aloittamassa psykoterapeutin opintoja Jyväskylän yliopistossa.
    • Aviomies Rene ja neljä lasta.
    • Asuu Kyproksella Nikosian kaupungissa. Työskentelee Suomen ev.lut. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijänä.
    • Perustanut Kyprokselle saaren ensimmäisen puolivälin talon seksiperäisen ihmiskaupan uhreille sekä päiväkeskuksen, joka keskittyy naiskaupan uhrien ohella heidän lastensa sosiaalistamiseen ja tukemiseen.
    • Juuri ilmestynyt esikoisteos Ihmiskaupan kasvot (Uusi Tie 2015).
    • Lisätietoja Pia Rendicin työstä: www.vapautauhri.fi.

Tiesitkö tätä ihmiskaupasta?

  • Ihmiskaupan uhreja arvioidaan olevan tällä hetkellä yli 27 miljoonaa, heistä suurin osa on seksityöläisiä.
  • Euroopasta on viime vuosina tullut kansainvälisen ihmiskaupan suurin kohdealue.
  • Yli 60 prosenttia Euroopassa työskentelevistä seksiorjista tulee EU:n omista jäsenvaltioista, lähinnä Bulgariasta ja Romaniasta.
  • Maailmassa on tällä hetkellä enemmän orjia kuin Afrikasta vietiin Amerikkaan yli 400 vuoden aikana.
  • Pornografia on useimmiten osa virtuaalista ihmiskauppaa.
  • Ihmiskaupan uhri elää keskimäärin seitsemän vuotta kaupatuksi tulemisen jälkeen.

 

Ihmiskaupan-kasvot-KANNET-v2Uskallanko katsoa ihmiskauppaa kasvoihin?

Pia Rendicin tuore esikoisteos Ihmiskaupan kasvot (Uusi Tie 2015) tarttuu lujasti ja kauhistelematta vaikeaan aiheeseen. Rendic kysyy, ymmärrämmekö, että ihmiskaupassa on kyse nykyajan orjalaitoksesta?

Uhrien tarinoiden lisäksi Rendic kuvaa kirjassaan perusteellisesti niitä syitä, jotka johtavat ihmiskaupan jatkuvaan kasvuun. Tietoisuus ihmiskaupasta paranee koko ajan, mutta silti Rendic osoittaa kirjassaan, että välinpitämättömyys on yksi merkittävimpiä syitä yhä kiihtyvälle orjakaupalle. Eräs kirjan osuvimpia lai­nauksia on C.S. Lewisilta: ”Meidän on nähtävä helvetti tilana, jossa jokainen on loputtoman kiinnostunut omasta arvokkuudestaan ja etenemisestään; jossa jokaisella on valittamisen aihetta, ja jossa jokainen elää kuolemanvakavissa kateuden, itseriittoisuuden ja katkeruuden tunteissa.”

Rendic haluaa saada lukijansa hereille. Samalla hän myöntää, että moni kristitty saattaa menettää toivonsa seksiperäisen ihmiskaupan edessä. Ongelma voi tuntua niin suurelta, ettei siihen pysty vaikuttamaan. Silloin on helpompaa kääntää katse muualle thai-hieromon kohdalla, oman kotikaupungin keskustassa. Silti kirja alleviivaa väitettä, että yhden ihmisen pienikin teko on suuri ihmiskaupan uhrin kannalta.

Tiedon jakamisen ohella Rendic tarjoaa kirjassaan  monia käytännön vinkkejä tietoisuuden lisäämiseksi omassa lähipiirissä. Hän rohkaisee tutustumaan aiheeseen esimerkiksi ihmiskauppa-aiheisessa seminaarissa. Tiedon jakamiseksi ja keskustelun herättämiseksi voi järjestää vaikkapa iltamat omalla paikkakunnalla. Myös sosiaalinen media on hyvä paikka herättää keskustelua ja jakaa tietoa.

Ongelman juuret

Ihmiskaupan kasvot -kirjasta tekee erityisen puhuttelevan se, että ongelmaa ei rajata kaukaisiin maihin. Rendic väittää, että jokainen suomalainen ja jokainen kristittykin joutuu kohdallaan ensitöikseen varmistamaan, ettei itse ole osa ongelmaa.

Tietotekniikan kehitys on ruokkinut seksiperäisen ihmiskauppan räjähdysmäiseen kasvuun. Yhä useam­mat ja yhä nuoremmat kuluttavat säännöllisesti internetin seksipalveluita, jotka kytkeytyvät vahvasti osaksi ihmiskauppaa. Tutkimusten mukaan myöskään kristityt eivät saa puhtaita papereita tässä asiassa. Ei siis voida puhua vain muiden ongelmasta, vaan on puhuttava meidän ongelmastamme.

Rendic tarjoaakin kirjassaan runsaasti tietoa, joka helpottaa ongelman ymmärtämistä ja käsittelyä. Kristillinen ihmiskäsitys, johon sisältyy elämän pyhyys ja loukkaamaton ihmisarvo, on kirjassa esillä vapauttavana ja raikkaana sanomana.  Saarnaamisen sijasta Rendic korostaa armon evankeliumia, joka on lähtökohta riippuvuuksista vapautumiselle. Se kuuluu yhtälailla pornoriippuvaiselle kristitylle kuin ihmiskaupan uhriksi joutuneelle naiselle.