Onnellisen elämän rakennuspalikat

Parin viime vuoden aikana on uutisoitu siitä, että me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa. Viime marraskuussa näitä onnellisuustutkimuksia täydensi Eurostatin vertailu, jonka mukaan suomalaiset ovat myös Euroopan tyytyväisimpiä elämäänsä.

Jos tarkastellaan suomalaista musiikki- ja elokuvatuotantoa tai mietitään suomalaisia sananlaskuja, tämä saattaa tuntua yllättävältä, emmekä me suomalaiset oikein ole hyväksyneetkään noita titteleitä itsellemme. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät nuo vertailut mittaa pelkästään onnentunnetta, vaan monenlaisia hyvinvointiin vaikuttavia seikkoja, kuten bruttokansantuotetta, odotettavissa olevaa elinikää ja vapautta tehdä valintoja. Ehkä Suomea pitäisikin kutsua parhaan elintason kansaksi.

OLI MITTAUKSISTA SITTEN MITÄ MIELTÄ tahansa, me kaikki haluamme olla onnellisia. Samalla lienee totta se, että onnea ei voi tavoitella. Tai jos sitä pyrkii tavoittelemaan, se karkaa käsistä. Onni tulee pikemminkin muiden asioiden sivutuotteena. Mitkä ovat sitten niitä asioita, joiden sivutuotteena onni tulee?

Psykologi Martin Seligman on hahmotellut kuuluisan mallin, jonka mukaan erityisesti viisi tekijää edistävät ihmisen onnellisuutta tai tyytyväisyyttä elämäänsä. Siihen kuuluvat ensinnäkin positiiviset tunteet. Ihmisen on ainakin aika ajoin tunnettava positiivisia tunteita, jos hän mielii olla onnellinen. Toisena tulee uppoutumisen eli flow’n kokemus. Se merkitsee sitä, että ihminen paneutuu johonkin haastavaan, mutta mielekkääseen puuhaan niin tiiviisti, että ajan ja paikan taju katoaa.

Kolmanneksi tulevat aidot ihmissuhteet. Kovin yksinäinen ihminen tuskin voi olla onnellinen. Neljäntenä on merkityksen kokeminen. Oman elämän kokeminen merkityksellisenä ja merkityksellisten tekojen tekeminen lisäävät onnellisuutta. Viidentenä tulee aikaansaaminen eli ihmisellä tulee olla usko siihen, että hän kykene saavuttamaan joitain tavoitteita. Seligmanin malliin on ehdotettu kuudenneksi tekijäksi fyysistä hyvinvointia. Tässä erityisesti ravitsemuksen ja liikunnan merkitys on suuri.

NÄMÄ KAIKKI ON HYVÄ PITÄÄ mielessä hyvinvointimme vuoksi. Jumala on luonut meidät sieluinemme ja ruumiinemme ja meidän vastuullamme on pitää niistä hyvää huolta. Samalla on tärkeä muistaa, että näissä määrittelyissä ei olla vielä kovin lähellä sitä, mitä Raamattu kutsuu onnellisuudeksi. Läpi Vanhan testamentin kulkee ajatus, että ”Minun onneni on olla lähellä Jumalaa” (Ps. 73:28) Se, joka tuntee Herran, tuntee elävän Jumalan, koko maailmankaikkeuden valtiaan ja kaiken hyvän antajan. Sellainen ihminen on todella onnellinen.

Jeesus kääntää maalliset ajatukset onnesta päälaelleen.

Jeesus jopa kääntää maalliset ajatukset onnesta päälaelleen. Autuaita – siis onnellisia – ovat hengessään köyhät, murheelliset ja vainotut (Matt. 5:3–12). Ei siksi, että köyhyys, murhe ja vaino olisivat itsessään hyviä asioita, vaan siksi, että elämässä murheita ja vainoja kokeneet Jeesuksen seuraajat saavat lohdutuksen: heidän on taivasten valtakunta. Siksi ei ole katastrofi, jos emme tässä maailmassa saavuta onnea. Sille, joka panee turvansa Jeesukseen, on luvattu iankaikkinen elämä. Siitä ei onnea ja tyytyväisyyttä puutu.

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

PS. Katso Uuden Tien toimittama AlfaStudio-ohjelma onnellisuudesta tästä.

Mihin kristillistä mediaa tarvitaan? Katso alla olevasta videosta ja tilaa Uusi Tie tästä.