On aika satsata nuoriin
”Tiesitkö, että lopuillaan oleva viikko on nuorisotyön viikko (7.–13.9.).” Näin kysyi Seurakuntalainen.fi -verkkosivuston päätoimittaja Sari Savela (11.9.) ja jatkoi: ”Ai et? En minäkään. Kaikkien huomio on ollut Pridessa. Se on peitonnut nuorisotyön alleen mediassa.”
Huomio on tärkeä. Nuorisotyön viikolla oli tarkoitus nostaa ”esille nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä nuorten hyväksi.” Tämä jäi kuitenkin Pride-ideologian varjoon. Ideologian, joka ruotsalaisen Clapham-instituutin vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan ei edusta rakentavaa maailmankatsomusta ja etiikkaa.
NYT ON AIKA SATSATA nuorisotyöhön ja erityisesti kristilliseen nuorisotyöhön. Miksi? Ensinnäkin, joidenkin tutkimusten mukaan suurin osa niistä ihmisistä, jotka kääntyvät kristityiksi, kääntyvät nuorina. Aikuisena ja vanhuksena kääntymisiä ei tapahdu yhtä paljon. Tähän on luonnollisia syitä. Mitä vanhempi ihminen on, sitä vakiintuneemmin hän jatkaa sillä tiellä, jonka hän on itselleen valinnut. Avoimuus uudelle voi ajan myötä vähentyä ja pelko muutosta kohtaan kasvaa.
TOISEKSI, SANONTA KUULUU, että nuorissa on tulevaisuus. Totta, mutta minkälainen tulevaisuus? Jos kristilliset seurakunnat ja järjestöt eivät panosta nuorisotyöhön, sekä määrään että laatuun, meillä ei tule olemaan seuraavaa kristillistä sukupolvea. Jo 1980-luvulla, kun itse toimin kristillisessä nuorisotyössä, liberaalit kristityt sanoivat, että Jumalan sanalla rakennetulla nuorisotyöllä ei ole tulevaisuutta.
Toisin oli käytännössä. Liberaalin nuorisotyön hedelmänä oli lisääntynyt maallistuminen. Nuorisotyö, jossa nuoria johdettiin Jeesuksen tuntemiseen ja seuraamiseen tuotti tulevaisuuden lähetystyöntekijät ja lähettäjät. Nyt tarvitaan taas uutta panostamista nuorisotyöhön, ja jo sitä ennen kristilliseen lapsityöhön. Lapsia ja nuoria on johdettava Jeesuksen Kristuksen ja Jumalan sanan tuntemiseen, muuten heillä ei ole mitään mahdollisuutta selvitä kristittyinä tulevaisuuden maailmassa.
KÄYTÄNNÖSSÄ TÄMÄ TYÖ ALKAA kristityistä kodeista. Siitä, että vanhemmat saavat sydämelleen, ei ainoastaan lastensa fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja menestymisen elämässä, vaan myös lastensa hengellisen hyvinvoinnin. Tuore amerikkalainen tutkimus osoittaa, että nuoret, joiden evankelikaaleissa (herätyskristillisissä) kodeissa hengellisyys on aktiivista, seuraavat vanhempiaan uskossa. Noin puolet nuorista ilmoittaa omaavansa samoja uskonnollisia vakaumuksia kuin heidän vanhemmillaan on, ja vain kolmella prosentilla on hyvin erilaiset vakaumukset. Niissä kodeissa, joissa uskolla ei ole ollut keskeistä merkitystä, sitä ei todennäköisesti ole lapsillakaan.
Tähän kaikkeen on tietysti olemassa poikkeuksia. Nuoret tekevät myös aivan omia ratkaisujaan elämän suurissa kysymyksissä. Ateistikodeissa kasvaneista voi tulla uskovia ja uskovissa kodeissa kasvaneista voi tulla ateisteja. Kuitenkin on selvää, että kodin ja kristillisen nuorisotyön yhteisvaikutus on aivan ratkaiseva nuorten tulevan hengellisen hyvinvoinnin kannalta.
Aivan erityisesti nyt on aika rukoilla nuorten puolesta ja tukea Raamattu- ja Kristuskeskeistä kristillistä nuorisotyötä.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: