”Olemme joko pään, sydämen tai tekojen kristittyjä, niin että jokin noista muista jää vähemmälle.”

Rippipappimme ohjeisti meitä aikanaan tekemään ristinmerkin noustessamme ehtoolliselta. Asetimme peukalon, etusormen ja keskisormen yhteen muistuttamaan Jumalan kolmiyhteydestä. Kosketimme otsaa, rintaa ja molempia olkapäitä. Näin annoimme ajatuksemme, sydämemme ja kättemme teot Jumalalle.

Ajatukset, sydän ja teot. Helposti käy niin, että uskonelämämme menettää tasapainon. Olemme joko pään, sydämen tai tekojen kristittyjä, niin että jokin noista muista jää vähemmälle. Toki meillä on erilaisia lahjoja ja vahvuusalueita, ja hyvä niin. Mutta jotain on vialla, jos yksi puoli korostuu kovasti toisten kustannuksella. Jokainen ihminen on kokonaisuus.

Paastonaika herättelee meitä pohtimaan suhdettamme Jumalaan. Onko Jumala-suhteeni voittopuolisesti ajattelua? Olenko tehnyt Jumalasta vain älyllisen mielenkiinnon kohteen? Olenko kadottanut sen totuuden, että Jumala on minun Isäni ja Jeesus minun veljeni, eivätkä joitain etäisen pohdinnan kohteita? Maalliset perheenjäsenenikin varmasti ilahtuvat siitä, jos ajattelen heitä, mutta vielä parempi on soittaa heille, mennä heitä tapaamaan ja tehdä yhdessä heidän kanssaan jotain.

Vai onko minulle usko pelkkää tunnetta? Uskonko vain silloin, kun elämässä menee hyvin tai saan rukousvastauksia? Hukkaanko Jumalan silloin, kun tulee vaikeuksia tai suoranaisia kärsimyksiä? Tai olenko ehkä välinpitämätön Jumalan sanaa kohtaan? Minua ei kiinnosta tietää, millainen Jumala todella on. Minua kiinnostaa vain se, mitä hänellä on tänään minulle tarjottavana.

Tai sitten olen yli-innokas menemään ja tekemään. Unohdan pysähtyä Jumalan eteen rukouksessa ja Sanan lukemisessa. Tekoni eivät ole harkittuja, vaan toimin hetken mielijohteesta, jota kutsun inspiraatioksi. Ehkä ­haen tekemiselläni toisten ihmisten tai itse Jumalan hyväksyntää. Unohdan, että minut on armosta pelastettu, ei tekojeni kautta.

Nyt on aika tarkistaa suuntaa. Jos olet laiminlyönyt ajattelun, ota Raamattu esiin. Aseta tavoitteeksi lukea vaikkapa luku päivässä. Perehdy hyvään kristilliseen kirjallisuuteen tai kuuntele hyvää hengellistä podcastia (kysy vaikka minulta vinkkejä).

Jos sydämesi on kylmä, varaa aamusta tai illasta yksinäistä aikaa rukoukseen. Keskustele toisten kristittyjen kanssa siitä, mikä heitä on vahvistanut uskossaan.

Jos olet laiminlyönyt teot, aseta selkeät tavoitteet. Se voi tarkoittaa kahdenkeskeisen ajan erottamista puolisoa tai lasta varten. Se voi tarkoittaa sairaalassa olevan tuttavan tapaamista, uskonasioiden puheeksi ottamista työkaverin kanssa tai lahjoittamista lähetystyöhön.

Jeesus kehotti rakastamaan Jumalaa koko sydämestä, sielusta ja mielestä. (Matt. 22:37) Se on käskyistä suurin. Mutta Jumalan rakkautta ei saavuteta suurintakaan käskyä noudattamalla. Päinvastoin: Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä (1. Joh. 4:19) ja antanut Poikansa syntiemme sovitukseksi.