Nuoret miehet uskovat naisia useammin – Mistä on kyse?

Naiset ovat miehiä uskonnollisempia. Tämä on ollut pitkään selvää sekä kansainvälisten että suomalaisten tutkimusten valossa, olipa mittarina sitten uskonnollinen osallistuminen tai uskomukset. Aivan viime vuosina on kuitenkin havaittu, että nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokissa (15–29-vuotiaat) asetelma on kääntynyt Suomessa päälaelleen: nuoret miehet ovat naisia uskonnollisempia.

Tämä koskee myös suhtautumista kristinuskon perusväitteisiin. Kirkon nelivuotiskertomusta varten laaditun vuoden 2019 Gallup Ecclesiastica -kyselyn mukaan 33 prosenttia nuorista miehistä sanoi uskovansa vakaasti tai pitävänsä todennäköisenä, että Jeesus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit. Nuorista naisista vastaava prosenttiluku oli 23. Jumalaan sanoi uskovansa 35 prosenttia miehistä, naisista 25 prosenttia.

Yle julkaisi pääsiäisen alla uutisen, joka antoi vaikutelman jopa nuorten miesten uskon kasvusta. Samalla kun maallistuminen suuressa mittakaavassa etenee ja ihmiset etääntyvät kristillisestä uskosta, nuorissa miehissä näyttää olevan myös uudenlaista sitoutumista kristilliseen uskoon. Gallup Ecclesiastica -kyselyssä vuonna 2011 vain 14 prosenttia nuorista miehistä ilmoitti uskovansa Jeesuksen ylösnousemukseen. Vuonna 2015 luku kasvoi 24 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 30 prosenttiin.

Kasvu ei näy rippikouluaineistoissa

Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelän mukaan nuoret miehet ovat kyllä nuoria naisia sitoutuneempia kristilliseen uskoon, mutta uskon kasvusta nuorten miesten kohdalla hän ei uskaltaisi puhua.

Keskeinen syy Tervo-Niemelän skeptisyyteen on se, että vastaavaa kasvua ei näy muissa, isommissa tutkimusaineistoissa. Suomalaisista rippikoululaisista on tehty isoja tutkimuksia, viime vuoden tutkimuksessa oli mukana peräti 15 000 nuorta. Gallup Ecclesiasticassa sen sijaan aineisto käsitti koko väestön osalta alle 5 000 vastaajaa. Nuorempien ikäluokkien aineisto käsittää siinä vain muutama sata vastaajaa.

Rippikoulututkimuksissa on kysytty muun muassa, mitä mieltä nuoret ovat väitteestä ”Jeesus on noussut kuolleista”. Viime vuoden kyselyssä pojista 35 prosenttia ja tytöistä 31 prosenttia sanoi olevansa väitteen kanssa täysin tai jossain määrin samaa mieltä. Vielä vuonna 2008 enemmistö vastasi myöntävästi: pojista 53 prosenttia ja tytöistä 58 prosenttia. Rippikouluaineistojen mukaan siis myös poikien usko vähenee, mutta ei aivan niin rajusti kuin tyttöjen.

Toisena syynä epäillä kasvua Tervo-Niemelä mainitsee sen, että vuoden 2011 Gallup Ecclesiastica -kyselyaineisto oli poikkeuksellisen uskontokriittinen.

– Se oli ensimmäinen paneelitutkimuksella kerättävä aineisto, ja siinä oli selkeä pudotus uskonnollisessa sitoutumisessa verrattuna edelliseen aineistoon. Luvut olivat todennäköisesti liian alhaisia. Vuoden 2011 jälkeen paneeliaineistot ovat olleet parempia.

Rippikoulututkimuksissa on kuitenkin selvitetty vain 15-vuotiaiden nuorten uskoa. Gallup Ecclesiastica sen sijaan puhuu laajemmasta ikähaitarista: 15–29-vuotiaista. Voisiko olla niin, että nuorten miesten uskon kasvu alkaa vasta myöhemmin, parikymppisenä? Kati Tervo-Niemelä ei ole tästä vakuuttunut.

– Rippikoulun jälkeiset vuodet ovat nimenomaan niitä etääntymisen vuosia.

Kasvua sittenkin?

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäen mukaan muutamat eri tutkimukset antavat kyllä viitteitä siitä, että jonkinlaista uskonnollista kasvua on nuorilla miehillä meneillään. Tähän viittaavat Gallup Ecclesiastican lisäksi kansainväliset ISSP- ja European Values Study -kyselyt sekä Kirkon tutkimuskeskuksen kastekysely.

– Se näkyy uskomuksissa ja osallistumisessa. Alle 30-vuotiaiden keskuudessa on lisääntynyttä uskonnollisuutta verrattuna saman ikäisiin miehiin aikaisemmin.

– Nuoret miehet ovat nuoria naisia uskonnollisempia. Tämä näkyi myös kastekyselyssämme, jonka mukaan miehet vievät lapsensa todennäköisemmin kasteelle kuin naiset.

Kirkon tutkimuskeskuksen Tampereelta keräämässä erillisaineistossa ilmeni myös joissakin kysymyksissä yllättävän vahvaa nuorten miesten sitoutumista.

Samalla myös ateismin kannatus näyttää heikentyneen. Niiden alle 30-vuotiaiden miesten osuus, jotka sanoivat, etteivät usko Jumalaan, laski vuosien 2015 ja 2018 välillä 42 prosentista 28 prosenttiin. Vuonna 2011 osuus oli 40 prosenttia.

Kirkko näyttäytyy nuorille naisille taantumuksellisena

Varmaa selitystä siihen, miksi nuoret naiset kadottavat kosketuksensa kristilliseen uskoon, on tuskin löytynyt. Erilaisia syitä voidaan kuitenkin hahmotella.

– Tyttöjen keskuudessa yhdenvertaisuuskysymykset ovat tosi voimakkaasti korostuneita. Kirkko näyttäytyy heille taantumuksellisena. Poikien kohdalla tämä ei kuitenkaan ole niin iso teema, Kati Tervo-Niemelä pohtii.

On kuitenkin paradoksaalista, että vaikka pojat sitoutuvat nyt tyttöjä vahvemmin kristilliseen uskoon, tytöt ovat halukkaampia lähtemään isoskoulutuksiin ja seurakunnan toimintaan.

Vaikka usein puhutaan nimenomaan poikien pahoinvoinnista, kysyttäessä tytöt kertovat voivansa huonommin.

Toisena syynä tyttöjen uskon hiipumiselle Tervo-Niemelä nostaa esiin tyttöjen pahoinvoinnin. Vaikka usein puhutaan nimenomaan poikien pahoinvoinnista, kysyttäessä tytöt kertovat voivansa huonommin.

– Kirkko ja uskonto vetoavat hyvinvoiviin. Kirkko puhuttelee onnellista ihmistä ja nuorta, mikä on päinvastoin kuin kirkko toivoisi. Rippikoulu on onnelliselle nuorelle myönteisempi kokemus. Kyetäänkö seurakunnissa ja järjestöissä kohtaamaan niitä, joiden elämässä on kriisejä ja hankaluutta? Tervo-Niemelä kysyy.

Miehet menivät maallistumisen aallossa naisten edellä

Sosiologisessa tutkimuksessa on tehty joitain havaintoja liittyen eri sukupuolten uskonnollisuuden eroihin.

– Yksi selitys on siinä, että naiset siirtyivät miehiä myöhemmin työelämään ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tämä on ollut yksi syy, miksi miehet maallistuivat naisia nopeammin. Miesten ja naisten sukupuoliroolit muuttuvat myös jatkuvasti samankaltaisimmiksi, minkä on ajateltu tasoittavan sukupuolten välistä kuilua, Hanna Salomäki avaa.

Oman sukupuolen vanhemman on todettu olevan ensisijainen vaikuttaja lapselle.

Myös suomalaisessa aineistossa näkyy se, että miehet ovat menneet maallistumisen aallossa naisten edellä.

– Osassa kysymyksiä miehillä näkyy selvää uskonnollisuuden heikkenemistä jo 40–54-vuotiaiden ikäluokassa, eli se on tapahtunut naisia aikaisemmassa vaiheessa. Naisten kohdalla muutos näkyy tällä hetkellä alle kolmekymppisissä.

Toinen näkökulma liittyy uskonnolliseen kasvatukseen. Oman sukupuolen vanhemman on todettu olevan ensisijainen vaikuttaja lapselle.

– Naisten uskonnollisuus ei heikkene yksinomaan nuorilla, vaan heikkenemistä on tapahtunut jo vanhemmissa ikäryhmissä. Alle 30-vuotiaiden naisten äidit ovat nyt päälle 50-vuotiaita. Ja kun heikkenemistä tapahtuu vanhemmissa ikäpolvissa, se vähentyy myös lapsilta, Salomäki sanoo.

Lue myös aiheeseen liittyvät artikkelit:

Apologiaa, ateismin kriisi ja Jordan Peterson

”Seurakunnassamme saa olla äijänä mukana”

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: