Miten selvitään pimeän kauden yli?

Kysyimme fysioterapeutti-ravintovalmentajalta ja papilta vinkkejä jaksamiseen, kun päivä on lyhimmillään.

Kaamosväsymyksen iskiessä kannattaa muistaa kaksi asiaa: nukkua tarpeeksi sekä syödä riittävästi ja terveellisesti, opastaa Sini-Liisa Heinonen. Hän on Ainoa Lifestyle -yrityksen fysioterapeutti ja ravintovalmentaja.

7–8 tuntia on hyvä viettää yöllä peiton alla. Monet sanovat pärjäävänsä vähemmälläkin unella, mutta eivät herää virkeänä.

– Se on hyvä mittari. Jos heräät virkeänä, olet nukkunut tarpeeksi, Heinonen korostaa.

Asiakkailleen hän suosittelee usein myös D-vitamiinia sekä kirkasvalolamppua. Parhaan hyödyn siitä saa aamuisin ja lähellä kasvoja.

– Kaikilla se ei kuitenkaan tunnu hyvältä, ja voi tulla migreenikohtaus.

Kerran viikossa aikaa itselle

Joka viikko – ja jos mahdollista joka päivä – kannattaisi irrottaa aikaa ­asioille, joista nauttii. Omaa vaatimustasoa voi tiputtaa ja karsia turhia velvollisuuksia.

– Usein sanon ihmisille, että yritä tehdä edes viisi minuuttia päivässä jotain, mistä saat energiaa: lue kirjaa, venyttele, kävele, kuuntele musiikkia. Ja kerran viikossa tee sitä pidempi aika, Heinonen selittää.

Ruuhkavuosinakin terve itsekkyys on paikallaan. Kun itse voi hyvin, usein myös perhe voi hyvin. Liikaa ei pidä uhrautua.

– On myös tärkeää opettaa lapsille, että pitää itsestään huolta. Tee jotain, mistä nautit. Eikä sitä tarvitse tehdä yksin, vaan yhdessä ystävien tai perheen kanssa. Mekin käymme esimerkiksi uimassa, museossa tai kahvilla, hän kertoo perheestään.

Ihmissuhteet vaikuttavat kaikkein eniten hyvinvointiin, Heinonen ajattelee. Kriisit imevät energiaa, ja hyvät suhteet tuovat iloa ja naurua elämään. Pimeä­nä iltana, kun väsyttää, tulee helposti olo, ettei jaksa järjestää mitään tapaamista tai kutsua ketään kylään. Lopulta se kuitenkin kannattaa.

– Kyläilystä saa energiaa. Ja on ok, ettei ole siivonnut viimeisen päälle tai tarjoaa pakastepullaa. Näistä asioista ei tarvitse tehdä isoa kynnystä.

Luonto lieventää stressiä

Sini-Liisa Heinonen rohkaisee myös hyödyntämään luontoa loppusyksyn aikana. Vaikka ikkunasta katsoen pimeys tuntuisi ahdistavalta, se ei usein olekaan sitä, kun lähtee ulos. Ulkoilu on asennekysymys – ja varustekysymys.

Yritä tehdä edes viisi minuuttia päivässä jotain, mistä saat energiaa.

– Se, että esimerkiksi jalat eivät kastu, tekee luonnossa liikkumisesta mukavampaa.

Tutkitusti luonnossa liikkuminen lievittää stressiä. Verenpaine laskee, ja syke rauhoittuu. Siellä saa olla rauhassa ja hiljaa.

– Kun ihminen on väsynyt, hän ei jaksa höpöttää koko ajan.

Katsellessa tähtitaivasta tai vaikka eläinten jälkiä lumessa, tajuaa oman pienuutensa ja voimattomuutensa.

– Se antaa perspektiiviä, Heinonen pohtii.

Älä jää yksin tunteiden kanssa

Jos kaamosväsymys on jo nielaissut, mitä pitäisi tehdä? Sini-Liisa Heinonen huomauttaa, miten veteen piirretty viiva on kaamosväsymyksen ja kaamosmasennuksen välillä. Väsymyksen kohdalla auttaa se, että sanoo olonsa ääneen ja koittaa saada energiaa tekemällä mahdollisimman paljon mukavia asioita. Masennuksessa taas tarvitaan lääkäriä ja terapiaa.

– Jos itsellä ei ole voimia hakea apua, voi pyytää ystävää tai puolisoa tekemään sen. Jos tilanne on vakava, ei saa jäädä yksin kotiin tunteiden kanssa.

Hyvän mielen salaisuus

Pastori Matti Viitanen on sitä mieltä, että mielen hyvinvointia eivät lopulta ratkaise olosuhteet. Mutta miten hyvä mieli löydetään väsymyksessä, keskellä paineita ja arjen vastoinkäymisissä?

– Keskeistä on se, että saan uskoa kaikki rikkomukseni ja kapinamieleni anteeksi Jeesuksen sovitustyössä. Tämän takia saan olla sovussa Jumalan kanssa. Olen Jumalan lapsi ja Jeesuksen ystävä, Viitanen sanoo.

Hän myöntää vuosien ajan kuvitelleensa, että tämä on itsestään selvää. Sitten mies havahtui uskon todellisuuteen aiempaa syvemmin.

– Hyvän mielen ydin on sopu Jumalan kanssa. Kunpa voisimme ymmärtää sen juuria myöten. Jos et ole sovussa Jumalan kanssa, olet hänen vihollisensa, ja Jumala on sinua vastaan. Levottomuus ja tyytymättömyys voivat olla merkkinä tästä kaikkein tärkeimmän suhteen epätasapainosta, Viitanen kertoo.

Apu on huokauksen päässä

Matti Viitanen painottaa ”hengellisen huollon” tärkeyttä.

– Meidän pitää uudestaan ja uudestaan saada kuulla vakuutus siitä, että syntimme on todella sovitettu ja että me saamme olla Jumalan lapsia. Tästä saa riemuita.

Viitanen tietää, että kristityn kiusauksena on katsoa muualle kuin Jeesukseen. Kun Jumala ei nopeasti vastaa, tulemme levottomiksi ja toimimme pelkästään oman viisautemme varassa.

Hyvän mielen ydin on sopu Jumalan kanssa. Kunpa voisimme ymmärtää sen juuria myöten.

– Pietari, joka katsoi myrskyaaltoihin, pelästyi ja alkoi vajoamaan. Aaltojen korkeus ei ollut muuttunut, vaan hänen asenteensa. Oliko Jeesuksesta tullut liian pieni auttamaan? Viitanen kyselee.

Hän jatkaa, että Jeesus vähän moittikin Pietarin epäuskoa, mutta ei jättänyt tätä pulaan. Jeesus otti Pietaria kädestä ja veti ylös aalloista.

– Jumala tahtoo auttaa sinuakin kaikissa vaikeuksissasi, pastori vakuuttaa.

Viitanen on löytänyt avukseen myös rukouksen, joka auttaa levollisuuteen.

– Luonteeni on sellainen, että koen herkästi heikkoutta ja avuttomuutta. Näiden tuntemusten yllättäessä rukoilen ja huokailen ”Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua”.

Omaa hengellistä hyvinvointiaan Matti Viitanen vaalii etupäässä kirjojen äärellä.

– Luen Raamattua ja hyviä hengellisiä kirjoja. Viime aikoina olen iloinnut Liisi Jokirannan Efesolaiskirjeen kommentaarista, hän päättää.