Miten Kansanlähetys tavoittaa nuoret aikuiset?

Kristillisen työn suurimmat haasteet koskevat nuorten aikuisten ikäluokan eli noin 18–29-vuotiaiden tavoittamista. Juuri tässä vaiheessa monet jättävät seurakunnan ja kirkon, usein myös kristillisen uskon. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki on huomauttanut, että Suomessa vain kaksi viidestä alle 30-vuotiaasta mieltää itsensä kristityksi. Samat haasteet koskevat niin kirkkoja, seurakuntia kuin kristillisiä järjestöjäkin. Kansanlähetyksen seitsemästätoista piiristä kymmenessä on…

ykkosjuttu

Kristillisen työn suurimmat haasteet koskevat nuorten aikuisten ikäluokan eli noin 18–29-vuotiaiden tavoittamista. Juuri tässä vaiheessa monet jättävät seurakunnan ja kirkon, usein myös kristillisen uskon. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki on huomauttanut, että Suomessa vain kaksi viidestä alle 30-vuotiaasta mieltää itsensä kristityksi.

Samat haasteet koskevat niin kirkkoja, seurakuntia kuin kristillisiä järjestöjäkin. Kansanlähetyksen seitsemästätoista piiristä kymmenessä on säännöllistä toimintaa nuorille aikuisille. Useimmiten kyseessä on Kolme kohtaamista -nimellä kulkeva konsepti. Joillain paikkakunnilla yhteistyötä tehdään muiden järjestöjen tai paikallisseurakunnan kanssa. Joissain piireissä pyritään kaikessa toiminnassa huomioimaan nuoret aikuiset.

– Järjestämme pääasiassa kaikki piirin tilaisuudet sopiviksi nuorille aikuisille. Tämä toteutuu käytännössä sillä, että eri tilaisuuksien aikana lapsille on omaa ohjelmaa, musiikki ja yleisilme ovat sopivia nuorille aikuisille ja myös kaikenikäisille, eräs piirijohtaja kertoo.

 

Laadukas opetus ja vastuunkanto ovat tärkeitä

Uusi Tie kysyi Kansanlähetyksen piirijohtajilta ja nuorten aikuisten toiminnasta vastaavilta, mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä seikkoja, joihin nuorten aikuisten tavoittamisessa tulisi keskittyä. Vastausvaihtoehdoista kolme nousi ylitse muiden: laadukas opetus (11 ääntä), yhteisön ulospäin suuntautuneisuus (8 ääntä) ja kristittyjen mahdollisuus käyttää lahjojaan/vastuunkanto (8 ääntä).

Vapaissa vastauksissa korostuivat muun muassa ystävyysevankelioinnin merkitys, nuorten aikuisten mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön sekä erityisillat, jotka toimivat toimintaan sisäänheittäjinä.

– Nuoret aikuiset tulisi saada vahvemmin toteuttamaan itse itsensä näköistä toimintaa.

Haasteena tässä on työelämän haasteellisuus, jolloin heillä ei välttämättä ole voimavaroja tähän työn ja perheen lisäksi, sanoo eräs piirijohtaja.

– Kaikenlaiset special-illat tavoittavat meillä parhaiten, kuten naisten ilta, äijien ilta, pizzailta, elokuva-ilta, peli- ja herkkunyyttäri-ilta. Nuoret aikuiset kaipaavat päästä keskustelemaan asioita ja viettämään vapaa-aikaa yhdessä jotakin kivaa tehden. Perinteiset opetusillat eivät tahdo oikein vetää paitsi jos opetuksen yhteydessä on paljon keskustelua, toteaa nuorista aikuisista vastuussa oleva piirin työntekijä.

 

Suunta ulospäin – luovinkin keinoin

Vapaissa vastauksissa korostettiin myös ulospäin suuntautumisen merkitystä.

– Nuorten aikuisten tavoittamista ei tulisi perustaa pelkän ilmoitustaulumainonnan varaan. Henkilökohtaisten kontaktien kautta tavoitetaan parhaiten, eräs piirijohtaja toteaa.

– Tulisi jalkautua opiskelija-asuntojen oville ja rohkaista jo toiminnassa olevia kutsumaan opiskelukavereitaan mukaan. Paikan valinta olisi myös tarkoin harkittava, jotta kynnys tulla mukaan olisi matala. Pizzeria, jossa elävä musiikki yhtenä vetonaulana? nuorten aikuisten toiminnasta vastaava työntekijä pohtii.

– On tärkeää olla siellä missä nuoret aikuiset ovat. Olemme tehneet aktioita oppilastalojen pihalle pystyttämällä teltan, josta jaamme ilmaisia lettuja ja makkaraa ja niskahartia hierontaa sekä kutsumme iltoihimme. Joka syksy järjestämme oppilastalon pihalla lettukestit ja jaamme 500 kappaletta Vip-lehtiä ja toimintamme mainoksia. Olemme tehneet myös boksiaktioita oppilastaloille kiertämällä ovelta ovelle ja tehden onnellisuuskyselyjä, kerrotaan toisesta piiristä.

Yhdessä vastauksessa korostettiin rukouksen ja armolahjojen merkitystä.

– Ihmiset eivät tule uskoon, jollei Jumala pääse toimimaan heidän sisimmässään ja esirukouksen kautta Jumala vetää heitä puoleensa. Karismaattisuutta tarvitaan, jotta ihmiset voivat nähdä sen, että Jumala on elävä Jumala, joka vaikuttaa uskovien kautta.

Toinen vastaaja näki karismaattisuuden pikemminkin uhkana.

– Sillä voidaan kyllä tavoittaa nuoria, mutta se ei usein kanna hedelmää pitkäjänteisesti ja sekoittaa vaan kristillistä kenttää entisestään.

 

Siirtyykö kapula seuraavalle sukupolvelle?

Yhtenä oleellisena haasteena nousi esiin sukupolvien välinen kuilu ja työn vastuun ja painopisteen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Tämän ei koettu toteutuneen välttämättä helposti.

– Isoin ongelma Kansanlähetyksen nuorten aikuisten työssä on sukupolvien välinen kuilu, ja joidenkin työntekijöiden/vastuunkantajien asenne, jossa nuoret aikuiset nähdään edelleen nuorina, eikä “kapulaa” haluta antaa eteenpäin, erään piirin työntekijä kirjoittaa.

Eräs piirijohtaja kertoo, että suurin osa työajasta menee yli 60-vuotiaiden pitkään uskossa olevien kristittyjen kanssa ja uusien ihmisten tavoittamiseen ei jää resursseja.

– Työn suunnittelussa pitäisi uskaltaa tehdä muutoksia niin, että joitain nykyisiä toimintoja jätettäisiin vapaaehtoisten harteille. Jos se toimintaa hiipuu, sille ei voi mitään. Tulisi keskittyä tavoittamaan yli ja alle nelikymppisiä ja perheellisiä. Tulisi olla aikaa kohtaamispaikkojen järjestämiseen, lastenleireihin ja opiskelija-asuntoloiden aktiotoimintaan, mutta tällä hetkellä siihen ei ole aikaa ja voimavaroja, hän sanoo.

 

Lue lisää ajankohtaisia juttuja joka viikko Uusi Tie -lehdestä. Tilaa lehti tästä.