Missä ovat vastakääntyneet?
Jos seurakunnan käytävillä ei pitkään aikaan ole tullut vastaan yhtään vastakääntynyttä, on syytä olla huolissaan. Siellä, missä Jumalan sanaa ja sakramentteja puhtaasti ja ahkerasti käytetään, syntyy aina uutta hengellistä elämää. Jotakin on vialla, jos ihmisiä ei tule uskoon, eivätkä he käänny pois entisestä elämästään ja lähde seuraamaan Jeesusta.
Seurakunta kasvaa, kun kristittyjen kotien uskovat lapset säilyttävät uskonsa. Se kasvaa myös, kun uskosta vieraantuneet palaavat uskon tielle ja täysin kristillisen uskon ulkopuolella olevat tulevat uskoon.
Aikoinaan puhuttiin paljon ”kirkon kasvu” -liikkeestä. Sitä kritisoitiin aiheellisestikin siitä, että kasvusta tuli kaikkea ohjaava periaate, joka välillä ohitti myös uskollisuuden Jumalan sanalle. Sanomasta oltiin valmiita tinkimään, kunhan vain saatiin ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan. Seurakuntaan liittyneiden laskemisesta ja eniten ihmisiä kokoavista metodeista tuli työn keskus. Hedelmä, joka näin syntyi, ei ollut pysyvää.
On kuitenkin olemassa myös toisenlainen epäterve kehityssuunta, jossa seurakunnan kasvusta on lakattu huolehtimasta kokonaan. Huolehditaan ainoastaan siitä, että uskovat pysyisivät oikeassa opissa ja kasvaisivat sen tuntemisessa. Tämä on sinänsä hyvä ja tärkeä huoli. Mutta tilanne, jossa kukaan ei tule uskoon ei ole terve. Jos oppi olisi todella kohdallaan ja Sanaa julistettaisiin ihmisille puhtaasti, se ei voisi olla vaikuttamatta kääntymystä ja uskoa Jeesukseen. Jumalan sana ei ole varmasti lakannut vaikuttamasta, mutta on kysyttävä, onko sitä lakattu julistamasta, niin kuin se on kirjoitettu.
Niin kauan kuin Jumalan sana ja siihen sitoutunut Jumalan Henki vaikuttavat maailmassa, syntyy jatkuvasti uusia uskovaisia ja uusia seurakuntia. Vaikka eläisimme kuinka massiivisen luopumuksen keskellä, Jumalan Henki toimii kuitenkin uudestisynnyttävästi ja pelastavasti. Pyhä Henki on lopullisessa mielessä ainoa varsinainen menestyvä evankelista maailmassa.
Paikallisessa seurakunnassa, tai hengellisessä liikkeessä, voi olla hyvin konkreettisia syitä, miksi kääntymyksiä ei enää tapahdu. Kantaako kukaan enää huolta lähimmäisten kääntymisestä? Kerrotaanko uskosta vieraantuneille ihmisille, ja niille jotka eivät ole siitä koskaan mitään kuulleetkaan, ymmärrettävästi Jeesuksesta? Jos kukaan ei saa kuulla evankeliumia, kukaan ei tietenkään voi uskoa. Opetetaanko väärin, niin että syntyy käsitys, ettei kenenkään enää tarvitsekaan tehdä Raamatun mukaisesti parannusta synneistään ja kääntyä Vapahtajan puoleen?
Kenties meillä on kaikilla syytä katsoa peiliin. Olemmeko kadottaneet Vapahtajan mielenlaadun? Hänen, joka jatkuvasti etsii ja haluaa pelastaa syntisiä.