Miksi Jumalan sana ei riitä?

Jo puoli vuosisataa sitten useat viidennen herätysliikkeen hengelliset johtajat opettivat, että Jumalan tahdon tien molemmin puolin on oja. Vasemmalla on liberaaliteologian oja, ja oikealla puolella hurmahenkisyyden oja.

Jo puoli vuosisataa sitten useat viidennen herätysliikkeen hengelliset johtajat opettivat, että Jumalan tahdon tien molemmin puolin on oja. Vasemmalla on liberaaliteologian oja, ja oikealla puolella hurmahenkisyyden oja. Molempia ojia yhdistää Jumalan kirjoitetun sanan hylkääminen.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, ”onko Jumala todella sanonut”. Klassinen liberaali teologia hylkää Jumalan sanan toteamalla, että Raamattu on monessa asiassa väärässä. Ihmeitä ei voi tapahtua, niinpä Jeesus ei syntynyt neitseestä eikä noussut kuolleista. Ihmisen ei ole mahdollista tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, joten taivasta tai helvettiä ei ole. Näin liberaali teologia hylkää Raamatun opetukset.

Vasemman ojan edustajat puolestaan hyväksyvät kyllä periaatteessa, että Raamatun opetukset ovat totta ja Raamattu on uskon­elämän perusta. Käytännössä kuitenkin ajatellaan, että Jumalan konkreettinen, ajankohtainen ja elävä sana on ihmisen sydämessä koettu sana. Raamatun opetusta sanotaan usein jopa kuivaksi, ja sen vastakohtana elävänä sanana pidetään sitä, kun Jumala puhuu suoraan meidän omalle sydämellemme.

Kummankin ojan edustajat hylkäävät siis sen, että Jumala puhuu konkreettisesti, selvästi, lopullisesti, vaikuttavasti ja riittävästi omassa kirjoitetussa sanassaan. Jumala puhuu, mutta ei koskaan Raamatun ohi, yli ja lisäksi. Eikä koskaan Raamatun vastaisesti.

Jumalan oma puhe Raamatussa on elävää, uutta luovaa ja uudestisynnyttävää sanaa. Siinä on Pyhä Henki läsnä.

Ihmisen liian suurista ajatuksista kertoo se, että me rohkenemme verrata oman petollisen sydämemme tuntemuksia Jumalan omaan sanaan. Miten meidän omassa päässämme tai tunne-elämässämme kokemamme Jumalan puhe olisi verrattavissa siihen, mitä Jumala itse on suoraan Jeesuksen ja apostoliensa suulla puhunut?

Me emme ole apostoleja emmekä profeettoja. Heillä oli ainutlaatuinen tehtävä vastaanottaa Jumalan puhetta ja välittää se ihmisille. Jumalan armosta nämä puheet on nyt taltioitu meille Raamatussa seurakuntaa varten. Tämä Jumalan oma puhe Raamatussa on elävää, uutta luovaa ja uudestisynnyttävää sanaa. Siinä on Pyhä Henki läsnä. Se on selvää, väärentämätöntä ja erehtymätöntä. Siihen ei tarvitse lisätä mitään eikä siitä tarvitse ottaa mitään pois. Se on hengellistä elämäämme ajatellen täysin riittävää meille, kunnes Jeesus tulee takaisin.

Tähän Jumalan omaan puheeseen, Raamatun sanaan, verrattuna kaikki ihmisen kokemukset, näyt, unet, armolahjat, profetiat, tieto ja niin edelleen, ovat aivan toisella tasolla. Ne ovat erehtyväistä inhimillistä kokemusta ja tulkintaa siitä, mitä ihminen kokee Jumalan tahdoksi. Siksi ne on kaikki alistettava Jumalan sanan ja kristillisen seurakunnan arvioitavaksi. Raamattua sen sijaan me emme alista minkään muun arvioitavaksi, se on itse kaiken muun ylin arvostelija.

Ajatus siitä, että on muutakin Jumalan sanaa kuin Raamattu ja että Jumala puhuu myös yli ja ohi Raamatun, on petollinen. Jos ajatellaan, että nykyäänkin on profeettoja ja apostoleja, jotka vastaanottavat Raamattuun verrattavaa Jumalan sanaa, ihmisiä johdetaan harhoihin. Jumala toki puhuttelee ihmisiä edelleen, voimakkaasti ja selkeästi. Mutta Jumalan aito puhuttelu tänäänkin tapahtuu aina sen kautta, että Raamatun sanaa luetaan, julistetaan ja pidetään muulla tavoin esillä.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!