Lähetyskannatus laski hieman – koko kirkossa uusjakoa tapahtunut

Kirkon lähetyskannatus laski hieman viime vuonna. Myös uusjakoa on nähtävissä eri järjestöjen kesken. Pienet järjestöt hyötyivät eniten.

Kirkon kansainvälisen työn koordinaattori Vesa Häkkinen. KUVA: VUOKKO VÄNSKÄ

Jouni Haverinen (vas.) työskentelee Bulgariassa Millet-turkkilaisten parissa. KUVA: VEIJO OLLI

Kirkon lähetyskannatus laski hieman viime vuonna. Myös uusjakoa on nähtävissä eri järjestöjen kesken. Pienet järjestöt hyötyivät eniten.

Koko kirkon lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tulot olivat viime vuonna 54, 672 677 miljoonaa euroa. Laskua oli edellisvuodesta 1,3 miljoonaa, eli 2,4 prosenttia. Vuoden 2014 kannatustilastojen mukaan pienten järjestöjen saama vapaaehtoinen kannatus seurakunnilta on kasvanut, samoin talousarviomäärärahojen osuus. Niiden osuus nousi SLEY:llä, Kylväjällä, Sansalla ja SLEF:llä.

Seurakuntien kautta tuleva vapaaehtoinen kannatus nousi kaikilla muilla paitsi Suomen Lähetysseuralla (SLS) ja Kirkon Ulkomaanavulla (KUA). SLS sai kuitenkin suoria yksityislahjoituksia yli 700 000 euroa edellisvuotta enemmän.

Kirkon kansainvälisen työn koordinaattori Vesa Häkkinen arvioi, että julkinen keskustelu järjestöjen toimintalinjauksista näyttää johtaneen kannatuksen siirtymään pienempien järjestöjen hyväksi.

Vapaaehtoinen kannatus on jaoteltu kahteen eri osioon. Toinen on seurakuntien kautta tuleva kannatus, johon kuuluvat esimerkiksi kolehdit, kahvituotot, lähetysmyyjäiset ja muut tempaukset. Toinen osio on suoraan järjestöille tuleva kannatus. Myös testamentit luetaan vapaaehtoiseen kannatukseen. Niitä tuli kaikkiaan 5,1 miljoonaa. Eniten testamentteja sai Suomen Lähetysseura (2,3 miljoonaa), toisena SLEY (741 000) ja kolmantena Kansanlähetys (738 000).

Eniten putosi vapaaehtoinen kannatus seurakunnista

Vesa Häkkinen pitää huolestuttavana sitä, että seurakuntien kautta tulevat varat vähenivät lähes 1,9 miljoonalla eurolla, eli 5,5 prosentilla. Häkkinen arvioi, että tuloksessa ei juurikaan näy seurakuntien taloudellisen tilanteen oletettu heikkeneminen.

– Suurin osa pudotuksesta on seurakuntien kautta tulevaa vapaaehtoista kannatusta, hän toteaa.
Kannatusta kasvatti eniten Svenska Lutherska Evangeliföreningen (SLEF), rajummin tulot vähenivät Lähetysyhdistys Kylväjältä.

Kylväjästä kuitenkin kerrotaan, että viime vuonna tulot eivät varsinaisesti laskeneet, vaikka tilasto niin osoittaakin. Tilastollinen lasku tuloissa johtuu vuoden 2013 merkittävän suuresta testamentista, joka heijastuu viime vuoden tulokseen, varsinkin kun Kylväjä ei saanut yhtään testamenttia vuonna 2014. Kylväjän tulot olivat 2,958 miljoonaa euroa.

Kansanlähetys sai tuloja vuonna 2014 kaikkiaan 6,028 miljoonaa euroa. Edellisvuonna tulot olivat 5,672 miljoonaa. Vapaaehtoista kannatusta yksityisiltä tuli 2 miljoonaa ja seurakuntien kautta 1, 1 miljoonaa euroa. Talousarviomäärärahojen osuus oli 2,2 miljoonaa euroa.

Hallintojohtaja Mikael Halleen Kansanlähetyksestä kertoo, että varainhankinnan ohella järjestö korostaa hengellisen työn jatkumista kotimaassa.

– Pitkällä aikavälillä juuri kotimaan toiminnassamme mukana olevat antavat Herran työhön. Vaikka saamme kirkon lähetysmäärärahoja, juuri yksityiset lahjoittavat tekevät lähetystyön mahdolliseksi, Halleen sanoo.

vesa-hakkinen_vuokko-vanska
Kirkon kansainvälisen työn koordinaattori Vesa Häkkinen. KUVA: VUOKKO VÄNSKÄ

Tähtäys lähetystyössä

Järjestöjen kokonaiskuluista pieni osuus menee varainhankintaan ja viestintään. Eniten siihen käytti Suomen Pipliaseura, 11prosenttia, muut 2–8 prosenttia. Kylväjä ilmoittaa, että se ei ole käyttänyt varainhankintaan euroakaan.

Huhtikuun alusta Kylväjän talousjohtajana aloittanut Petri Javanainen kertoo, että vaikka heillä ei ole varainhankinnan otsikon alle merkittyjä kuluja, niin keräystoiminnan kuluja toki on. Tulot ja kulut on kirjattu kunkin osaston kohdalle varsinaiseen toimintaan.

– Kylväjällä ei ole itsenäistä kotimaan toimintaa, vaan kaikki työmme on lähetystyöhön tähtäävää. Meillä ei ole sisälähetysfunktiota, kuten esimerkiksi SLEYllä ja Kansanlähetyksellä on. Siinä mielessä meillä ei ole tarvetta ylläpitää erillistä varainhankintaa, Javanainen sanoo.

Virallisesti kaksi prosenttia

Monissa seurakunnissa talousarviomäärärahoja jaetaan järjestöille näiden vapaaehtoisen kannatuksen suhteessa. Talousarviomäärärahoista taas piispainkokous on aikoinaan antanut omat suosituksensa. Onko suositus kolmesta prosentista seurakunnan talousarviosta lähetystyölle edelleen voimassa, Vesa Häkkinen?

– Piispat antoivat vuonna 1982 itse asiassa kahden prosentin suosituksen, mutta sitä sanottiin välitavoitteeksi. Sitten riemuvuodeksi 2000 suositeltiin yhden lisäprosentin antamista. Virallisesti on voimassa tuo kahden prosentin luku, Häkkinen selittää.

Kirkon lähetystilastoja alettiin koota vuonna 1965. Järjestöt ovat solmineet vuonna 2013 kirkon kanssa yhteistyösopimuksen, joka velvoittaa niitä raportoimaan edellisen vuoden toiminnasta ja tulevista suunnitelmista. Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko kertoo, että yhteistyö sopimuksen pohjalta on toiminut erittäin hyvin.

– Tosin pientä hiomista on vielä siinä, miten ohjauskeskusteluista viestitään.

Viime syksynä keskustelun teemana oli turvaohjeet.

– Tämän syksyn teemaa ei olla vielä päätetty, Jukko kertoo.

Kirkon lähetystyön tulot koostuvat monesta eri lähteestä:

  • Vapaaehtoinen kannatus yksityisiltä järjestöjen kautta
  • Vapaaehtoinen kannatus seurakunnilta
  • Talousarviomäärärahat seurakunnilta
  • Testamentit yksityisiltä