Kriisipuuro paloi pohjaan
Mitä tehdä, kun edessä ei ole kertakaikkiaan mitään? Näin pohti Sari Savela keskellä syvintä uupumusta. Pitkä toipumisvaihe johti väsymyksen kuopasta uuden, aidomman elämän alkuun. ”Uupumus on opettanut minulle, ettei uutta voi syntyä, ellei vanhaa karsita pois. Karsintavaiheet ovat lepokausia, jotka kuuluvat vääjäämättä elämään… Liioista versoista karsittu viiniköynnös ei näytä kauniilta vaan karulta tyngältä… Ne näyttävät…
Sari Savela uskoo, että elämä voi olla rikasta, vaikka se menisi eri tavalla kuin toivoisi. Kuva: Jarmo Teinilä
Jos olet jo verkkolehden tilaaja,
kirjaudu sisään.
Jos et vielä ole verkkolehden tilaaja,
tilaa verkkolehti.
Mainos
