Kirkon kanta avioliittoon – kymmenennen kerran
Viime viikolla kokoontuneen kirkolliskokouksen yksi eniten keskustelua aiheuttanut asia oli edustaja-aloite siitä, miten kirkon tulisi reagoida uuteen avioliittolainsäädäntöön. Kirkolliskokous hyväksyi yleisvaliokunnan mietinnön asiasta. Mietintö tuo jälleen kerran selkeästi esille Suomen ev.-lut. kirkon kannan avioliittoon. Siinä luetellaan yhdeksän kirkon viimeisten vuosikymmenten aikaista julkaisua, joissa on ilmaistu kirkon käsitys avioliitosta. Mietinnössä todetaan:
Jos jokin taho kymmenen kertaa toteaa, että sen näkemyksen mukaan avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen elinikäinen liitto, eikö sen kannan pitäisi olla selvä?
”Yhteistä näille asiakirjoille on, että kaikissa niissä pidetään avioliittoa Jumalan asettamana liittona, jonka osapuolina ovat mies ja nainen. Avioliittoon kuuluu puolisoiden välinen tasavertaisuus, sitoutuminen, huolenpito, kunnioitus, aviouskollisuus ja pyrkimys elinikäisyyteen. Tällainen avioliitto luo turvallisen kasvuympäristön puolisoiden seksuaalielämälle ja uuden elämän syntymiselle ja kehittymiselle. Näkemystä perustellaan sekä yleisinhimillisesti että viittauksilla Raamatun luomiskertomuksen, Jeesuksen avioliitto-opetuksen ja luterilaisten tunnustuskirjojen kaltaisiin teologisiin näkökohtiin.”
Piispat – kahta lukuun ottamatta – julkaisivat lokakuussa 2008 teoksen Rakkauden lahja – piispojen puheenvuoro avioliitosta, perheestä ja seksuaalisuudesta. Siinä eritellään erityisesti seitsemän kristilliseen avioliittokäsityksen piirrettä: avioliitto Jumalan asetuksena ja siunauksen kohteena, avioliitto yhden miehen ja yhden naisen välisenä liittona, molempien puolisoiden suostumus ja kyky irtaantua vanhemmista, keskinäinen kunnioitus, aviollisen uskollisuuden vaatimus, pyrkimys elinikäisyyteen ja avoimuus uudelle elämälle.
Mietinnössä kirkko asettuu kymmenennen kerran miehen ja naisen välisen avioliiton puolelle. Jos jokin taho kymmenen kertaa toteaa, että sen näkemyksen mukaan avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen elinikäinen liitto, eikö sen kannan pitäisi olla selvä? Tyytyvätkö ne, jotka haluavat muuttaa kirkon avioliittokäsityksen, näihin kannanottoihin?
Viime viikon kirkolliskokouksen hyväksymässä mietinnössä otettiin myös seuraavasti kantaa papin vihkimisoikeuteen: ”Valiokunta pitää myös selvitettynä sitä, että evankelis-luterilaisen kirkon pappi on avioliittolain, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen nojalla velvollinen toimittamaan kirkollisen vihkimisen kirkkokäsikirjan mukaisesti. Muulla tavoin toimiminen olisi vastoin pappisviran velvollisuuksia. Papilla ei ole yleistä vihkimisoikeutta, vaan hän toimittaa vihkimisen kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan antamilla edellytyksillä.”
Ainoa avioliitto, johon Suomen ev. lut. kirkon pappi saa vihkiä, on siis miehen ja naisen välinen avioliitto. Kirkkokäsikirja ei muuta avioliittoa tunne. Jokaisen papin ja kirkon työntekijän tulisi selkeästi opettaa ja toimia yhden miehen ja yhden naisen välisten elinikäisten avioliitojen vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Linja on kirkon virallisten kannanottojen valossa selvä.