Kirkko perheenä
Istuin taannoin hotelliaamiaisella tyttäreni kanssa, kun yhtäkkiä viereisessä pöydässä istunut mies tuli iloisena tervehtimään minua. Olin ihmeissäni. En tuntenut miestä, mutta hän näytti tuntevan minut. Mies ilmeisesti huomasi hämmästykseni, koska kertoi, että käymme samassa kirkossa Nicosiassa. En vieläkään tunnistanut häntä. Nolotti. Juttelimme hetken ja opin tietämään hänestä jotain. Miehen lähdettyä soitin hädissäni puolisolleni. –Tosi noloa,…
Jos olet jo verkkolehden tilaaja,
kirjaudu sisään.
Jos et vielä ole verkkolehden tilaaja,
tilaa verkkolehti.