”Kareniheimo on ajautumassa jopa muita heimoja hankalampaan tilanteeseen”
Kuvaa Myanmarin ja Thaimaan rajajoelta. Kuva: Suomen kareniyhteisön arkisto
Myanmarin armeija kaappasi helmikuun alussa vallan demokraattisesti valitulta hallitukselta. Kansalaisjärjestöjen mukaan helmi–maaliskuun aikana pitkälti yli 500 ihmistä on saanut surmansa armeijan vastaisissa mielenosoituksissa. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi 2. huhtikuuta sotilasjuntan mielenosoittajiin kohdistaman väkivallan.
Myös Suomessa asuva Myanmarin kareniyhteisö on ollut huolissaan Myanmarin tilanteesta. Kareniyhteisö vetosi 30. maaliskuuta Suomen ulkoministeriöön ja ministeri Pekka Haavistoon, että Suomen valtio pyrkisi toimillaan estämään humanitaarisen katastrofin. Erityisesti vetoomuksessa kiinnitettiin huomiota karenivähemmistöön.
Karenit ovat Thaimaan ja Myanmarin rajalla asuva muutaman miljoonan ihmisen kansa. He ovat pääosin kristittyjä.
”Kareniheimo on ajautumassa jopa muita heimoja hankalampaan tilanteeseen”, vetoomuksessa todetaan.
Karenipakolaisia Suomeen?
Vetoomuksen mukaan karenien siviilikyliä kohti Myanmarissa on alettu kohdistaa erittäin brutaaleja voimatoimia. Ainakin muutama heimon jäsen on menehtynyt ilmapommituksissa.
”Noin 3 000 ihmistä on yrittänyt paeta Thaimaahan, mutta siellä ovat olleet vastassa Thaimaan rajajoukot, jotka estävät pakolaisten pääsyn maahan. Tämä pakeneva joukko on nyt jäänyt rajaseudulle, sillä he eivät voi palata kotiseudulleen pommitusten ja tykistötulen vuoksi, mutta eivät myöskään pääse rajaseudulta Thaimaan puolelle.”
Suomessa asuvat karenit toivovat myös, että Suomen ulkoministeriö tiedustelisi Thaimaan viranomaisilta, voisiko karenipakolaisia ottaa hätätilanteessa Thaimaan olemassa oleville pakolaisleireille tai kiintiöpakolaisina Suomeen aiempaa enemmän.
Suomeen on otettu kiintiöpakolaisena noin tuhat kareniheimoon kuuluvaa pakolaista Thaimaan pakolaisleiriltä, useat heistä reilut kymmenen vuotta sitten. Suomen kareneista valtaosa kuuluu baptistiseurakuntaan, jonka pääpastorina Suomessa toimii Hla Sein.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: